Nopeusrajoitukset nykyistä järkevämmiksi liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittu liikennepoliittinen selonteko on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Perusteellisessa selonteossa ei kuitenkaan käsitellä nopeusrajoituksia, vaikka niillä on olennainen vaikutus liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Siksi niitä on arvioitava liikennepoliittisen selonteon yhtenä osana.
Kaupunkien ja muiden taajamien 30 km/h ja 50 km/hrajoitukset tilanteesta riippuen ovat sopivat. Sen sijaan maaseudun perusnopeus 80 km/h ja moottoriteiden 100 km/h ja 120 km/h kaipaavat uudelleen arviointia.
Nyt 80 km/h rajoituksen piirissä on keskenään hyvin erilaisia teitä. On mutkaisia sorateitä, joille nykyinen perusnopeus on liian suuri. On myös hyväkuntoisia päällystettyjä teitä, joille 80 km/h on liian alhainen. Siksi pitäisi siirtyä 70 km/h ja 90 km/h käyttöön niin, että nopeus määräytyisi tien ajettavuuden ja liikenneturvallisuuden pohjalta tapauskohtaisesti.
Moottoriteiden osalta pitäisi selvittää uutta porrastusta 90 km/h, 110 km/h ja 130 km/h. Näistä 110 km/h olisi perusnopeus, joka hyvissä keliolosuhteissa voitaisiin nostaa 130 km/h nopeuteen ja talvella erityisen vaikeissa olosuhteissa laskea 90 km/h nopeuteen. Joustavaan nopeusrajoitusten käyttöön siirryttäisiin siellä, missä se etäohjattuna on mahdollista. Muilla
moottoriteillä pysyttäisiin nykyisten nopeusrajoitusten puitteissa.
Ajonopeuksia noudatetaan paremmin, jos ne ovat autoilijoiden kannalta ”järkeenkäypiä”. Uusi
nopeusrajoitusten tasavälein porrastettu asteikko 30 km/h, 50 km/h, 70 km/h, 90 km/h, 110 km/h ja 130 km/h toisi liikenteen sujuvuuteen lisää joustavuutta, joten niitä noudatettaisiin todennäköisesti nykyisiä paremmin. Tämä lisäisi omalta osaltaan myös liikenteen turvallisuutta.
Tulen esittämään yllämainittuja muutoksia liikennepoliittiseen selontekoon sen käsittelyn yhteydessä Eduskunnassa. Mitä mieltä Sinä olet nopeusrajoitusten muutostarpeesta?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kannatan yksilönvapautta ja vapaata yhteiskuntaa, siksi ei nopeusrajoituksia.
Muutoin voidaan mennä sitten siihen, että elektronisesti säädetään autot kulkemaan vain tien sallimaa maksinopeutta, jolloin kaasujalan merkitys poistuu ja päästään joutavasta nopeusvalvonnasta eroon.
Tässä on ideaa, jos se on teknisesti mahdollista toteuttaa. Olisi siinä Bemari miehilläihmettelemistä, kun eivät pääsisi ohi, sitten millään?!
Asiasta toiseenTossavaiselle,nyt teidän eduskuntaryhmänä täytyy ryhdistyä. Vetää länget kaulaan ja ruveta yhtenäisenä puolustamaan sanan-ja mielipideenvapautta.
Ajatus on mielestäni kannatettava. Vielä kun raskaan kaluston nopeusrajoitus nostettaisiin 90km/h, vähentäisi se aina riskialttiita ohituksia huomattavasti. Myöskin nykyiset talvinopeusrajoitukset voitaisiin muutoksen myötä mielestäni poistaa.
Onko eduskuntaryhmänne tässäkin asiassa yksimielinen?. Ettet vain olisi saanut tähän aloitteeseen ideaa Turun Sanomista.
Asiaan on kaksi lähestymistapaa:
1. Ihmisen vastuu
Koska laissa sanotaan, että ajonopeus on sovitettava vallitsevien olosuhteiden mukaan, korostetaan kuljettajan vastuuta. Kaikille teille on mahdotonta saada kelin mukaan muuttuvie nopeusrajoituksia ja siksi nopeusrajoitukset ovat yleisesti hyvän kelin ja järkevän ajonopeuden mukaan laitettu ja niistä kelin mukaan voi ja pitää poiketa alaspäin. Yleisnopeus hyville teille siis 100 km/h, pohjoisen vähäväkisillä alueilla 110/120 km/h. Vain risteysalueille (lyhyet pätkät, max 2 km) alemmat nopeusrajoitukset. Nykyjärjestelmää rasittaa muistamisen vaikeus, sillä koko ajan vaihtelevien nopeusrajoitusten viidakossa on vaikea muistaa vallitsevaa rajoitusta ja paljon mielekkäämpi on yleinen kattonopeus, josta tien ja tilanteen mukaan voi poiketa alaspäin. Yleinen näky teillä on peltipoliisin edessä tapahtuva katastrofijarrutus kun kuski ei muista varmuudella sallittua ajonopeutta vaan on ajanut "fiiliksen mukaan", mikä useimmilla vastuullisilla kuljettajilla tarkoittaa liikenteeseen, keliolosuhteisiin ja muihin vallitseviin seikkoihin sovitettua ajonopeutta. Ne taas, jotka ajavat nopeammin kuin järkevää, eivät juuri mistään nopeusrajoituksista tokene.
2. Viranomaisen vastuu
Viranomainen toimii ennaltaehkäisevästi määritellen kesä- ja talvinopeudet sen mukaan, että tilanteessa kuin tilanteessa maksiminopeuden ajaminen on turvallista.
Todettu on, ei toimi. Enimmän aikaa talvinopeudet liian alhaisia ja kun oikein paha keli, ne sitten jo liian korkeita. Tämä politiikka vie vastuuta yksilöltä eli auton kuljettajalta ja koska silti joissain tapauksissa talvinopeudet liian korkeita, niiden alle ajamisen kynnys nousee ja onnettomuuksia seuraa sokeasta viranomaisuskollisuudesta. Totta kai näin saa poliisille erinomaisia sakkorysiä ja periaatteessa järkevästi ajavat autoilijat pannaan sakkopolitiikan maksumiehiksi kun oikeasti vaaraliset eli patologiset rattijuopot ja vastuuntunnottomat hurjastelijat heiluvat teillä, joilla kamera- ja aktiivinen poliisivalvonta olematonta.
Jokainen voi itse päätellä, kumpaa pidän mielekkäämpänä.
Erillisenä pointtina toisin talvinopeudet, sillä ne eivät aja tarkoitustaan ja väitetty kymmenen ihmishengen vuotuinen säästö on silkkaa propagandaa.
Laissa kyllä sanotaan, että nopeus on sovitettavat olosuhteiden mukaan. Sen sijaan historia ei tunne tapausta, että tuon lain rikkomisesta olisi sakotettu silloin, jos tiekohtainen nopeusrajoitus ei ylity, eikä onnettomuutta satu.
Nopeusrajoitusten epäsuhta on erityisen käsinkosketeltava täällä suurajomaisemissa: Tiellä, jota todistetusti ei pysty kaikilta osin edes kesällä edes WRC-autolla ajamaan 80 km/h, on 80-rajoitus. Kun mutkien, mäkien ja kuoppien jälkeen pääsee suoralle, asfaltoidulle tielle, pysyy rajoitus samana. Rangaistus tulee siis aina tiekohtaisen nopeusrajoituksen ylityksestä - ei liian suuresta nopeudesta.
Myös rangaistusten osalta tilanne on nurinkurinen: auton ohittamisesta saa suuremmat sakot kuin auton varastamisesta. Uhrin kannalta ensin mainittu tuntuisi äkikseltään pienemmältä pahalta, vaikkakin ohitetuksi joutuminenkin on varmasti kova isku, eikä sitä vastaan saa edes vakuutusta.
Tiet voisitte laittaa kuntoon. On osin kuin kyntöpeltoa.
Hallituksen raamibudjettiratkaisu tuleville vuosille on käytännössä voimakas painotus raideliikenteeseen, vaikka raideliikenne on käytännön syistä nyt ja tulevaisuudessa vain muuta liikennettä täydentävää. Pääosa siis tulee jatkossakin kulkemaan kumipyörillä. Siksi lähivuosina painotetaan liikenneinvestoinneissa liikaa raideliikennettä.
Miksikös sellainen malli olisi huono,että taajamissa olisi vaikkapa 50 ja harvaan asutetuissa taajamissa 70.Muuten olisikin vapaata ?
Blogistilla ja kommentoijilla näyttäisi olevan varmuus fossiilisten polttoaineiden yltäkylläisyydestä.
Eikö sillekin rahalle olisi parempaa käyttöä joka menisi kaikkien merkkien uusimiseen? Jokainen varmaan osaa laskea nopeuksia tarpeen mukaan ihan itsekin. Ei ole pakko ajaa 80 kilsaa tunnissa jos tie on huono.
Blogin kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Talvinopeudet on myös syytä kyseenalaistaa. Pohjoisessa talvinopeuksilla voi olla merkitystä mutta etelässä en näe niile mitään käyttöä.
Paljolti samaa mieltä.
Ja esimerkiksi Helsinki-Tampere-moottoritiellä kesäisin kuivalla kelillä jopa 140km/h ei olisi liioittelua. Ja muualtakin löytyy samanlaisia esimerkkejä.
Suomen liikennepolitiikan nopeusrajoituksiin liittyy (täysin subjektiivisella näkemykselläni) kaksi dominoivaa asiaa:
- Periaatteesta, että "mitä pienempi nopeus sitä vähemmän vahinkoa" ei tingitä edes maalaisjärjen sanoessa toisin. Siten yksittäisten nuorten känniääliöiden kokeilujen tai vaikka itsemurhien tuotoksena tulleet kuolonkolarit otetaan sellaisiin tilastoihin mukaan, joiden pohjalta nopeusrajoituksia halutaan säätää alemmaksi.
- Mitä kovempaa ajat, sitä enemmän CO2:sta pössyttelet. Pitää paikkansa autojen ympäristökuormituksen optiminopeuden yläpuolella. Mutta ei todellakaan pidä paikkansa optiminopeuden, joka autosta riippuen lienee jossain 60-80km/h, alapuolella. Erityisesti kaupunkien liikennevirtojen sujuvoittaminen, nykyisen hankaloittamisen sijaan, olisi myös ympäristöteko. Pienellä nopeudella liikkuessa tai jopa paikallaan seistessä autojen saastuttavuus lähenee äärettömän suurta kuljettua ajokilometriä kohden mitattuna. ("Josko autoilija vittuuntuisi ja siirtyisi joukkoliikenteen käyttäjäksi", nämä puoluekantaan katsomatta "vihreät" asiasta ajattelevat. Siis kiusanteon kautta painostavat omaan ideologiaansa).
Paikalliset olot huomioon.
Itse poistaisin kokonaan yleiset nopeusrajoitukset lainsäädännöstä ja jättäisin harkinnan paikallisille tiemestareille. – Onhan lainsäädännön puitteissa tapahtuva harkinta nytkin tiemestareilla.
Tiemestareiden omissa nopeusrajoitusblogeissa ja muualla julkisuudessa käytävä keskustelu rajoitusten alentamiseksi tai ylentämiseksi luo julkisen mielipiteen hyvinkin tapauskohtaiselle optimaalisen rajoituksen löytämiselle.
Moottoriteillä olisi nopeuden oltava vapaa. Etäohjatut taulut voisivat ilmoittaa lähinnä tien kunnosta, tietöistä sekä keliolosuhteista tiellä.
Moottoritien käyttäjät ovat todella kirjavaa sakkia jotka yleensä ovat suurimmalta osalataan ruuhkia aiheuttavia työmatkojen taittajia. Nämä pitkänmatkan työläiset ovat vuosiensa varrella myös luoneet oman kulttuurinsa moottoriteille jonka keltanokat nopeasti muutamien kierrosten jälkeen omaksuvat. Ajoneuvojen kulkuominaisuudet sekä kuskien taito on myös kirjavaa, joten niin perusnopeus kuin kattonopeuskin ovat monasti liian rajoittavia sekä ajokille että ohjastajalle.
Suurimmat ongelmat näillä valtaväylillä ovat kuitenkin rekat. Liukkailla, lumisilla, paska-lentää keleillä nämä teitten titaanit aiheuttavat tiellä melkomoista aortan ahtautumaa hitaalla kulkemisellaan ja massiivisilla loskan heitto kaarillaan.
Jos jotain uudistusta suunnitellaan niin voisiko ystävällisesti myös rahtiliikenteen siirtää esim rautateille kokonaan pois valtaväyliltä.
Reijo,
miksi: "Moottoriteiden osalta pitäisi selvittää uutta porrastusta 90 km/h, 110 km/h ja 130 km/h". Alemmat rajoituksethan ovat 60 ja 80 km/h, luonteva jatkumo niillehän ovat 100, 120 ja 140 km/h (120 km/h perus)!
Kirjoita kommentti
Kommentoi 24 kommenttia