Pieni kunta on suurta kuntaa tehokkaampi
Yle muun median säestämänä on aloittanut kunnallisvaalikampanjan, jossa puolustetaan hallituspuolueiden politiikkaa. Tänään Yle lyttäsi Ranuan kunnan mahdollisuudet toimia, koska se saa ns. valtionapuja kunnista kaikkein eniten. Silloin ei vanhan sanonnan mukaisesti nähdä metsää puilta.
Ranualla tuotetaan kunnalliset palvelut edullisemmin kuin Espoossa. Siksi jos Ranuan kunta lopettaisiin ja asukkaat siirrettäisin Espooseen, niin yhteiskunnan kannalta se olisi vikaratkaisu, sillä kustannukset lisääntyisivät...
Edellä olevalla kärjistetyllä esimerkillä haluan osoittaa, että ongelmia ei ratkaista kuntarajoja siirtämällä. Mitkään tilastot tai tutkimukset eivät osoita, että iso kunta olisi tehokkaampi. Pikemminkin päinvastoin, sillä joissakin tilanteissa noin 10.000 - 25.000 asukkaan kuntakoko on tehokkain.
Ison kunnan tehokkuuden ymmärtäisin, jos kunta tuottaisi sarjatyönä jotain vempainta. Mutta kun kunta tuottaa palveluja, niin suuruuden tuomaa hyötyä ei ole. Koululuokassa on yhtä monta oppilasta kuntakoosta riippumatta, tai yksi käsipari ehtii hoivaamaan yhtä monta henkilöä kuntakoosta riippumatta.
Viimeisen vuoden aikana olen kuunnellut runsaasti maamme parhaiden kunnallistalouden ja -hallinnon asiantuntijoita. Yksikään heistä ei ole väittänyt, että kuntakokoa kasvattamalla saataisiin aikaan säästöjä.
Juju on siinä, että ison kunnan sisällä palveluja voidaan karsia maaseutukuntien alueelta. Silloin saadaan aikaan säästöjä. Sitä ei vain uskalleta hallituksen ja hallituspuolueiden taholta sanoa ääneen ennen kuntaliitoksia.
Reilun parin kuukauden kuluttua ovat kunnallisvaalit. Hallituksen pakolla ajama "kuntauudistus" on silloin torjuttava. Siksi vaaleista on tehtävä kansanäänestys lähidemokratian ja lähipalvelujen puolesta tai niitä vastaan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ei tyrmättävä, vaan löydettävä parempi ratkaisu.
Asiassa pitää palata lähtöruutuun.
Ensin pitää sopia mitkä asiat kuuluvat valtiolle ja mitkä paikallistasolle/maakuntatasolle.
Sitten pitää katsoa mitkä asiat vaativat peruskuntaa laajemman tason. Kaikki ne yhden organisaation eli maakunnan hoitoon. Päätösvalta maakuntavaltuustolle, joka valittaisiin kunnallisvaalien yhteydessä.
Loput asiat hoituvat sitten lähikuntien eli peruskuntien toimesta.
Kuntien välisiä olosuhteista johtuvia eroja voidaan tasoittaa ns. valtionavuilla kuten nytkin tehdään.
Miksi tuota kaikkea ei voi tehdä nyt heti, miksi pitää torjuntavoittoa odotella?
Miksi tuota kaikkea ei voi tehdä nyt heti, miksi pitää torjuntavoittoa odotella?
Ari: Ensin pitää saada hallitus perääntymään aikeissaan. Tehokkain keino siitä on kansalaisten kunnallisvaaleissa antama "selkäsauna". Muun en usko tehoavan, sillä hallitus on niin täynnä uhoa.
Mitä älyä on tapella tappelun vuoksi, kun voi käyttää aikansa jo uuden miettimiseen?
Usein palvelujen kannattavuutta arvioitaessa unohtuu kokonaishyöty/haitta. Jos esim. kotikunnastani Savitaipaleelta lopetetaan yhden virkamiehen ylläpitämä palvelu ja se pitää jatkossa hakea noin 50 km päästä Lappeenrannasta, niin sitä on vaikea perustella, jos laskelmissa otettaisiin huomioon myös asiakkaiden matkakulut ja matka-aikaan käytetty palkallinen aika. Homma menee helposti pakkasen puolelle.
Valitettavasti vain tällainen kokonaisuuden huomioiva laskentatapa on hyvin harvinaista. Yleensä ajatellaan vain oman hallinnon kuluja.
Eikös Savitaipale ole liitetty ajatuksissa Mikkeliin ja Parikkala Savonlinnaan ja lopusta Etelä-Karjalasta tulisi Lappeenranta.
Kunta"uudistuksen" jälkeen syrjäseudulta joutuu matkustamaan pitkät matkat palvelujen luokse. Karsitaan ja keskitetään... No, tähän olemme varmaan pakotetut koska suomalainen hyvinvointi on kupattu Etelä-Eurooppaan.
Kuinka monta kertaa ihminen eläissään tarvitsee kunnanjohtajaa kätellä tai virastoissa juosta?
Kun nykyinen Kouvola muodostettiin, niin silloin pantiin yhteen kolme kaupunkia ja kolme kuntaa. Kaikille kaupungin- ja kunnanjohtajille löytyi johtajan vakanssi. Tällä kertaa vain aiempaa isommalla palkalla, koska isolla paikkakunnalla palkkaluokka on isompi. Käteltävien suhteen nyt on valinnanvaraa.
Sen sijaan palvelujen suhteen valinnanvara on vähentynyt. Suurin osa kyläkouluista pantiin kiinni. Samoin on käynyt monien muiden maaseudun palvelujen osalta.
Kouvolassa on veroprosenttia nostettu rajusti. Se on nyt Suomen kaupungeista korkein. Samalla kaikkia maksuja on nostettu maksimiinsa. Ja eikä tässä vielä kaikki: kaupunki on velkaantunut Kreikan malliin. Näistä toimista huolimatta kaupungin talous on pahasti kuralla eikä putken päässä näy pientäkään valonkajoa.
Samanlainen tilanne on myös Salossa, jossa Kouvolan tapaan on toteutettu Virkkusen mallin mukainen kuntaliitos. On todella historiallisen suuri onnettomuus tälle maalle ja sen kansalaisille, jos Kouvolan ja Salon kokemukset monistetaan koko maahan.
Sellainen olisi edesvastuutonta yhteisten asioiden hoitamista.
Niinhän siinä väistämättä käy jos rapakuntoisia kuntia liitetään nippuihin. Siksi onkin tärkeämpää mennä rakenteisiin.
Niin tai käyttää terveyspalveluita. Ei kovin montaa. Onhan netti.
"Ranualla tuotetaan kunnalliset palvelut edullisemmin kuin Espoossa."
Mitä väliä sillä on, jos Ranua saa 70% verotuloistaan MUIDEN kuntien asukkaiden maksamina. Itse asiassa Ranuan pitäisi tuottaa kunnalliset palvelut vielä edullisemmin, niin edullisesti että se tarvitsisi vain 2% verotuloistaan muilta tuottaakseen kunnalliset palvelunsa yhtä tehokkaasti kuin Espoo.
Nyt kyllä Reijo Tossavainen yrittää kääntää katseet epäoleellisuuksiin kuten siihen, millä hinnalla kunnallisia töitä tehdään missäkin päin Suomea. Se ei ole tässä oleellista vaan se miksi jotkut kunnat elävät toisten kuntien veromaksajien rahoilla.
Ranua on Suomen Kreikka. Aivan kuten Kreikka, Ranua ja muut samankaltaiset kunnat eivät elä omilla verotuloillaan vaan haikailevat rahaa muiden lompakoista.
Menojen täytyykin olla Ranualla halvempia, paljon nykyistä halvempia jotta pärjäisivät omilla rahoillaan. Sehän on kunnallisen itsenäisuuden periaate. Tai sitten on liityttävä niin monen kunnan kanssa yhteen että voidaan kunnallisia pomoja vähentää ja saada tehokkuutta rahankäyttöön.
Omillaan on pärjättävä jos aikoo itsenäinen olla.
Rouhiaisen logiikan mukaan kuntien sosiaalitoimistot pitäisi lopettaa. Kaikkien pitäisi tulla omillaan toimeen...
Tossavaisen logiikan mukaan suomalaisten veronmaksajien pitäisi maksaa Kreikan velat, koska Suomesta nyt irtoaa enemmän verorahoja jaettavaksi rajan yli...
Onko käynyt kansanedustajalla mielessä, että espoolaiset kunnallisveronmaksajat haluaisivat ne veronsa käytettäväksi omassa kunnassa? Vaikka vanhustenhoitajien palkkojen maksamiseen. Tai uuden metron rakentamiseen. Omaan kuntaan. Kutsutaanhan sitä veroa KUNNALLISveroksi.
Jos haluatte jakaa verorahoja ympäri Suomea, käyttäkää siihen valtion yhteisiä veroja. Valtion palkkaverot, ALV jne. Ja antakaa kunnan käyttää omat kunnallisveronsa itse. Yksinkertaista!
"Omillaan on pärjättävä jos aikoo itsenäinen olla."
Kaikki kunnat saavat valtionapuja, esimerkiksi Helsinki lehtitiedon mukaan 9%.
Kaikki saavat, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Kuten Ylen uutisestakin ilmeni, maksaa Espoo kunnallisverojaan muille kunnille 200 miljoonaa euroa vuosittain, vaikka saa 2 % verotuloistaan valtionapuna:
YLE: "Espoon verotuloista menee 200 miljoonaa vuodessa tulontasausjärjestelemän kautta köyhien kuntien tukemisen."
Mikä kunnallisvero se sellainen on, joka annetaan toisten kuntien menoihin.
Kovasti perussuomalaiset vaativat, että suomalaisten valtion verorahoja ei saisi antaa toisen valtion esim Kreikan menojen maksamiseen. Kuitenkin samaan aikaan näköjään hyväksyvät, että espoolaisten kunnallisveroja pakkosiirretään toisten kuntien menojen maksamiseen.
Valtionosuusjärjestelmä on läpimätä. Aivan kuten EU:n valtioiden välinen uusi eurotasausjärjestelmäkin.
Edelleen Rouhiaisen logiikan mukaan rikkailta kerätyt verot pitää palauttaa rikkaille, koska he maksavat enemmän veroja. Toistan myös mitä aiemmin sanoin, eli sen, että Rouhiaisen logiikan mukaan kuntien sosiaalitoimistot pitäisi sulkea, koska jokaisen pitäisi tulla omillaan toimeen.
Kreikkalaiset eivät maksa Suomeen veroja. Siksi Rouhiaisen vertaus Kreikkaankin on vähintään keinotekoinen.
Mitäköhän tuohon logiikkaan sanoisi? Tuota syndroomaa kutsutaan pavunlaskennaksi.
Me voimme toki yhdistää vaikka Ranuan ja Espoon, tai vaikka kaikki kunnat Espooksi, mutta miten se vaikuttaa rahan jakoon ihmisten kesken?
Meinaatko, että harmaantuvan Ranuan vanhuksista tulee yhtäkkiä bkt:ta takovia, kun kunta yhdistetään Espooseen?
Kyse on siitä, että aktiiviväestö keskittyy Tre-Hki-Tku -kolmioon ja ulkopuolen muutamaan teollisuuskeskittymään.
Kustannusten kannalta ei tule yhtään sen halvemmaksi liittää näitä vanhainkotikuntia suurempiin kuntiin, sillä väestörakenne ei muutu sen operaation seurauksena yhtään miksikään.
Espoolaisten pitäisi pikemminkin kiittää luojaansa siitä, että vanhainkotikunnat pidetään erillisinä yksikköinä, sillä niiden suhteellisen pienen aktiiviväestön kontolle osuu huomattavasti suurempi vastuu SUOMEN vanhusväestön ylläpidosta kuin esimerkiksi espoolaisen kontolle.
Mikä velvollisuus ranualaisella nettoveronmaksajalla on elättää SUOMEN vanhusväestöä yksinään? Sekö, että hän ei muuttanut Espooseen, kuten naapurin poika?
Kun veroäyri on noussut 80 prosenttiin ja aktiiviväestö sen seurauksena muuttanut kokonaan pois, mitä sitten tehdään? Otetaanko mummot espoolaisten nurkkiin syytinkiläisiksi, annetaanko luonnon hoitaa vai käytetäänkö parisataa miljardia väestön siirtoon, uuteen infraan ja ylläpitoon?
Kun puhutaan valtionavustuksista, niin silloin unohtuu muut asiaan vaikuttavat tekijät.
Esimerkiksi se, että maaseutukunnista muuttaa suurin osa nuorista kaupúnkeihin. Yhden nuoren kouluttaminen ylioppilaaksi maksaa useita kymmeniä tuhansia. Jäljelle jäävät vanhukset, jotka vaikuttavat toisinpäin Ranuankin kuntatalouteen.
Toinen esimerkki. Pääkaupunkiseudulla pääpaikkaansa pitävät, mutta koko maassa toimivat yritykset hyödyttävät pääkonttoripaikkakuntia, vaikka tulos on kerätty koko maasta. Maakunnan tasolla toimivat yritykset hyödyttävän maakunnan keskuskaupunkia.
Totta.
Toisaalta se pääkonttori hyödyttää myös tuotantolaitoksia. Pääkonttorin toiminnot ovat välttämättömiä tuotantolaitoksille, ja edullinen sijainti tehokkaiden kontaktien lähellä mahdollistaa myös paremman tuotannon suunnittelun ja toteutuksen. Ajattelusi tässä kohtaa tuntuu olevan sen tyyppistä, ettei muu kuin suorittava työ ole arvokasta tai tarpeellista, vaan ainostaan loisii suorittavaa työtä. Paljoa virheellisempää maailmankuvaa ei ajassamme voisi olla.
Vai on pieni kunta tehokkaampi kuin suuri... miten mahtaa olla elinkeinopolitiikassa? Kyvyssä luoda olosuhteet työpaikkojen synnylle? Kyvyssä luoda vetovoimaa, joka houkuttelee muuttoliikennettä?
Olisiko kuitenkin niin, että kunta palveluiden tuottamisen ohella määrittää pitkälti yksityisen sektorin toimintadellytyksiä omalla alueellaan?
Noh, tämä on aikalailla ohi Ranuan. Ponttini ei ole sanoa, että isot kunnat hoitavat asiat aina hyvin tai pienet huonosti, vaan että pelkkä palveluiden ja/tai hallinnon tuijottaminen tuntuu olevan laaja, koko pahuksen puoluekentän kulkeva fokusointipiste. Kunnat kuitenkin ovat paljon, paljon muutakin, eikä niiden päätöksenteon laatu voi arvioida vain valtionosuusprosentilla, veroprosentilla, asukasmäärällä tai palveluntuotannon hinnalla.
USkaltaisin lyödä vaikka vetoa, ettei Ranuan (kylän) vetovoima merkittävästi paranisi, vaikka se liitettöisiin osaksi Helsinkiä tai Espoota. Itse asiassa uskaltain väittää, että sen vetovoima vain heikkenisi, kun viimeisetkin palvelut vietäisiin satojen kilometrien päähän. Tilannetta ei myöskään parantaisi se, että kunnan/kaupungin investoinnitkin tn. vähenisivät alueella entisetään.
Itse asiassa luulen, että voisimme ennustaa tapahtumia varsin hyvin jo tehtyjen kuntaliitosten pohjalta. Esimerkiksi Korpilahden (liitettiin Jyväskylään) kokemusten perusteella pienen kunnan liittäminen suurempaan kaupunkiin lisää työttömyyttä entisen pienen kunnan alueella. Tämä on seurausta mm. siitä, että monen kunnan työntekijän työpiste siirtyy liitoskaupungin keskustaan, ja samalla he siirtyvät usein suorittamaan ostoksensa työmatkallaan liitoskaupungin kaupoissa. Seurauksena voi olla kuolinisku pienen liitoskunnan yrittäjille, joiden myynti vähenee. Ei ole myöskään mitenkään sanottua, että kaupungin yrittäjien lisätulot toisivat uuden liitoskaupungin kirstuun yhtä paljon lisäeuroja, kuin mitä työttömiksi jääneet yrittäjät aiheuttavat uusia sosiaalimenoja.
Juu, ei liitos Helsinkii tai Espooseen auttaisi paljoakaan. Mutta ei pointti ollut siinäkään.
Pointti oli, että asukasluvulla ja asukastiheydellä on merkitystä kaupungin tehokkuuteen silloin, kun tarkastellaan kykyä luoda myönteiset olosuhteet yksityisen sektorin toiminnalle. Siis sille toiminnalle, joka maksaa ne vertotulot, joilla julkinen sektori pyörittää palvelut.
Edelleen pointtina on, että tarkoituksenmukaisen kuntarakenteen kannalta keskeistä ei ole vain se, minkä kokoisessa kunnassa palvelut kannattaa tuottaa. Keskeistä on myös se, millaisella rakenteella luodaan hyvät olosuhteet yksityisen sektorin toiminnalle.
--> Tossavainen lienee oikeassa palveluiden tuottamisen kustannuksista (tosin tämäkin riippuu palvelusta - jotkut erikoistuneemmat palvelut vaativat ison väestöpohjan, jotta niitä voitaisiin tuottaa tehokkaasti), mutta se on vain osatotuus.
Olen erimielinen. Syrjäseuduille jäänyt väestö joko on iän tai muun seikan tähden kykenemätön kakkua leipomaan. Ne, jotka ovat jääneet kakkua leipomaan, ovat ekologisen lokeronsa löytäneet.
Ainoa asia, joka siis kansantaloudelle merkitsee, on absoluuttinen hinta, jonka tämän ikääntyvän väestön elättäminen aiheuttaa.
Väitänpä vain, että ikäihmisten varastoiminen syrjäseuduille on veronmaksajalle paljon halvempaa kuin asukaskeskittymiin ajaminen. Pelkästään tonttimaan ja työvoiman hinta on radikaalisti pienempi syrjäseudulla kuin asukaskeskittymissä.
Kasvukeskuksien kaavoitus ei kykene tyydyttämään kysyntää edes nykyisin, josta seuraa järjetön asumisen hinta, joka puolestaan tukahduttaa elinkeinotoimintaa. Jos tuohon yhtälöön lisätään vielä satoja tuhansia vanhuksia ja heidän huoltojoukkonsa, siitä ei seuraa mitään hyvää kenellekään.
Tossavaisen kanssa pitkälti samaa mieltä. Tosin on muutama poikkeus, joissa kuntaliitoksilla olisi mahdollista saada aikaan myös säästöjä. Näissäkin liitoksissa todelliset säästöt syntyisivät vasta 5-8 vuoden kuluttua, kun irtisanomissuoja lakkaa ja päällekkäisyydet poistuvat.
Säästöjä kuntatalouteen pakkoliitoksilla ei synny. Siitä varmaan ollaan yhtämieltä. Pakkoliitoksille ei myöskään valtion talous parane. Virkkusen ja Kokoomuksen ajama 80 kunnan karttaharjoitus ei myöskään poista huoltosuhde ongelmaa, vaan yhtä monta huollettavaa olisi jatkossakin/huoltaja. Vaikka Suomesta tehtäisiin yksi kunta, niin tuo suhde olisi sama. Ei myöskään lähes "kädettömien" Afrikkalaisten maahan rahtaaminen poista tuota ongelmaa, vaan päin vastoin lisää velvollisuutta huolehtia myös näiden kouluttamisesta ja yhteiskuntaan sopeuttamisesta. Tuo sopeuttaminen kestää yleensä 10- 20 vuotta. Järkevämpää olisi ottaa esim. valmiiksi koulutettuja Filippiinejä, joilla on jo perus koulutus alalle.
Mitä tällä kuntien pakkoliittämisellä ja huoltosuhdepropagandalla sitten yritetään aikaansaada? Olen sen jo useammin tuonut esille. Tarkoituksena on luoda suurkuntia, joissa sote-palveluja tarjoavana osapuolena olisi monikansalliset yritykset, kuten Attendo medone. Nämä muutamat yritykset jakaisivat keskenään suomen terveyspalvelut ja hinnoittelisivat ne keskenään sopimalla. Kuka maksaa? Ketkä olisivat hyötyjiä? Saisiko nykyiset terveyspalvelut jatkossakin pienillä kylillä, vai tulisiko impivaaran mummon matkustaa taksilla lähimpään kaupunkikeskukseen röntgeniin? Olisiko lähin lukio tai kirjasto jatkossakin alle 10 000 asukkaan kylissä, vai pitäisikö omin kustannuksin matkata kuntakeskukseen kymmeniä, jopa satoja kilometrejä? Aivan varmasti! Sinä pienellä paikkakunnalla asuva näiden liitosten toteutuessa joutuisit hakemaan passin, aseluvan,... kymmenien, ellei satojen kilometrien päästä. Se on sitä kokoomuksen lähipalvelua.
Kaiken tämän lisäksi Virkkusen lobbaama malli köyhdyttäisi myös valtiota. Attendo medone on juuri sellainen esimerkki, joka näyttää karvansa kansalaisille ja tämän firman kanssa Virkkunen tekee kiertueen Suomessa tänä syksynä.
Mehiläinen-konserni maksoi viime tilikaudeltaan yli 200 miljoonan liikevaihdolla yhteisöveroa vain 300 000 euroa. Liikevoitto oli edellisen tilivuoden ajalta vajaat 35 miljoonaa euroa. Attendo ilmoittaa maksaneensa veroja vajaat 1,9 miljoonaa euroa. Attendo MedOnen liikevaihto samana vuonna oli Patentti- ja rekisterihallituksesta saadun tilinpäätöksen mukaan vajaat 163 miljoonaa euroa ja liikevoitto vajaat 20 miljoonaa. Suomen Terveystalosta, kerrotaan että vuonna 2010 yhteisöveroa on maksettu 0,8 miljoonaa euroa. Suomen Terveystalo Oy:n liikevaihto oli viime vuonna 200 miljoonaa euroa ja liikevoitto runsaat 9 miljoonaa. 64 miljoonan voitoista veroja kertyi vain 3 miljoonaa.
Nämä yritykset kierrättävät rahansa veroparatiisien kautta ja Henna Virkkunen on heidän lobbarinaan syksyn kiertueella, jossa yhtenä maksajana on Attendo, sekä US. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/51526-henna-virkku...
Täällä Lapissa käydessään kunnan päättäjiä kuulemassa kuntaliitoksista. Junttaryhmä tokaisi reunakuntien palveluiden lopettamista pelkäävälle lääkärimatkoja ihmettelevälle (200km), että pitkiin välimatkoihin on lapissa totuttu joten ei tuo mitään.
No kai ne etelän ihmisetkin sitten tottuu niihin ja tehdään vaikka Tampereesta "terveyskeskus-sairaalakaupunki" jossa sitten Turkulaiset ja Helsinkiläiset käyvät asioimassa.
Se on sitä YHDENVERTAISUUTTA jota Virkkusen ryhmä raportissaankin kovin toistelee.
Sekä Helsingistä, että Turusta 200 km päässä taitaa olla Tampereesta seuraava Orivesi. Ainakin ensihoidon saralla saataisiin aikaan huomattavat säästöt, jos vastaanotto olisi Orivedellä: ihan pienen asian takia ei kukaan viitsisi lähteä päivystystä häiritsemään ja suuremmat asiat hoitaisi aika jo matkalla.
Myös jätteidenkäsittelyn saralla olisi kehitettävää. Tällä hetkellä Lapin jätteen kuskataan Tornioon. Jos Helsingin jätteet pitäisi kuskata Ouluun, se motivoisi kierrättämään.
Kunnanjohtajan keskimääräinen kokonaisansio on 6 028 euroa/kk ja tähän vielä sivukulut (+35 %) eli 8 137 euroa/kk. Mikäli Suomen kuntien määrä vähenisi nykyisestä 336 vaikkapa sataan kuntaan, niin vuosittainen säästö olisi pelkästään tämän yhden viran lopettamisesta 23 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa puhutaan jo yli sadan miljoonan säästöstä.
Kuinka moni jäisi kaipaamaan puuttuvia kunnanjohtajia?
Ensin vain pitää odottaa se viisi vuotta että niitä säästöjä alkaa tulla, joten ensin heitetään tuuleen se sata miljoonaa + muiden päällekäisten virkojen aiheuttamat kulut.
Kuinka monta vuotta menee ennen kuin tällä järjestelyllä saadaan konkreettisia säästöjä?
Kukahan tämän viiden vuoden suoja-ajan on keksinyt?
Ja sen että niitä voidaan myös ketjuttaa, jos sattuu olemaan juuri olemaan yhdistyneessä kunnassa / kaupungissa, joten pahimmillaan tämä virkamies tai -nainen voi "nauttia" yhdeksän vuotta palkkaa tekemättä mitään.
Siinähän sitä järkeä onkin?
Mutta mitä siihen tulee tilalle?
Pienessä kunnassa esimerkiksi koulutoimenjohtajana toimii yläkoulun rehtori OTO:na.
Kun kymmenen tällaista kuntaa lyödään yhteen, tarvitaan koulutoimen virasto.
Se kun vaan on niin ettei teholla voi kunnan palveluja mitata!
Jos joku pikku kunta huonoineen lääkäreineen saa nopeemmin porukkaa hautaan, niin se on tehoa. Mutta niinhän se ei voi olla. Suuressa kunnassa on varaa laittaa erikoissairaanhoitoon lähetteellä potilaita ja se maksaa, mutta he myös jää henkiin.
Ihan huuhaata että pienet kitu kunnat ois parempia palvelun tuottajia, joillakin kustannus tehoilla mitattuna paperilla saattaa näyttää kyllä siltä. Mutta totuus on se ettei pienistä kunnista saa lähetettä vakavissa sairastapauksissa suurempiin osaaviin paikkoihin. Kunnan tumpelo lekurit yrittää pitää sängyssä loppuun asti, lähete maksaa, jne.
Jos raha on se joka ratkaisee, niin voi olla että on tehokasta. Mutta inhimillisyys ei vaan toimi noissa teho laskelmissa!
Tuo Ranuan kunta on mielenkiintoinen esimerkki. Jotkut näyttävät olevan sitä mieltä, että tuo kunta on hyvin hoidettu ja esikuva muillekin. Toiset ovat toista mieltä. Ranualla asuu kunnan omien sivujen mukaan 4334 asukasta. Vähäinenkin kaupunkilaisjärki sanoo, että kunta ei voi täyttää itse velvollisuuksiaan. Siis muu ei auta kuin pumpata muualta kuntaa lisää rahaa.
Kepun pikku Pekkarinen ollessaan ministerinä hoiti ns pääkonttoriongelman. Yritysten maksamat verot ovat jo useita vuosia kohdennettu muuallekin kuin niiden pääkonttorin sijaintikuntaan. Samoin on tehty ns edulle, jota valtionhallinnon yksiköiden sijainnista on koitunut. Tuo hajasijoitus on myös aiheuttanut valtavia lisäkustannuksia valtiolle. Esimerkkeinä olkoot vaikka poliisin tietohallinto Rovaniemelle, maavoimien esikunta Mikkeliin ja lääkelaitos Kuopioon. Sekä moni muu. Laitokset eivät ole toipuneet siirtojen aiheuttamista ongelmista ja toimintakustannukset ovat nousseet suuresti. Tosin henkilökunta saa päivärahoja huomattavasti enemmän kun joutuu mtkustamaan, mutta työteho laskee tietenkin.
Ikuinen mielenkiintoinen asia on myös tuo nuorten koulutus. Ensin Ranualla koulutetaan ja sitten nuoret lähtevät ties minne. Entä sitten? Ranualaisten nuorten koulutus maksetaan muiden kuin ranualaisten verovaroin. Pitäisikö nuoret sitten sitoa kahleilla turpeeseen, kun ovat ylioppilaita?
Pitäiksikö kunnat vain luokitella I - V palveluluokkiin, ja jokaiselle palveluluokalle aivan omat pykälänsä kuntalaissa.
Kuntaluokka I: kaikki palvelut
...
Kuntaluokka V: Sairaanhoitajan vastaanotto kerran viikossa ja kauppa-auto.
Kunnan palveluluokka pitäisi näkyä jo kunnan rajalla liikennemerkissä. Sitten edelleenkin saisi jokainen tietenkin vapaasti päättää missä asuu.
Kuntaluokkaa V ei juuri tuettaisi valtion tahola, mutta toisaalta siltä ei juuri mitään odotettaisikaan.
Siirtymäaikaa semmoinen 5-10 vuotta, että ehtii muuttaa kuka haluaa.
Mitä pienempi kunta, sitä pienemmät piirit.
http://www.kp24.fi/uutiset/310135/Seppo-Kangas-Pie...
Yllättävää kyllä, vähiten korruptiota kuntatasolla ovat kokeneet keskustalaiset maaseutukunnissa...
Siinä mielessä olen samaa mieltä että etua ei saada kuin marginaalisesti yksikköjen kokoa kasvattamalla. Ongelma on siinä että Suomessa virkamieskunnan koko on kasvanut epäsuhteessa todelliseen tarpeeseen. Yhdistymisissä ei saada mitään etuja koska suojatyöpaikoista pidetään kiinni 5-10 vuotta. Ei niitä paikkoja kukaan muista leikata enää sen jälkeen. Veikkaanpa että kukaan ei käytännön tasolla huomaisi yhtään mitään jos 1) leikattaisiin keski- ja ylemmän tason virkamiehiä 30% 2) keskityttäisiin olennaiseen. Juustoleikkurit kun jotenkin mystisesti osuvat aina siihen alimpaan palkkaluokkaan. Hyvä nyrkkisääntö olisi että pienemmillä kunnilla organisaatio pitää saada matalaksi, välijohtajat pois.
Yksityispalvelujen ostaminen on ihan hölmöläisen puuhaa. Peruspalvelut jotka laissa määritellään pitää pystyä tekemään omin voimin tai järkevimmällä tavalla yhteistyössä lähikunnan kanssa. Julkisen puolen ongelma on tehottomuus ja yksityisen voiton maksimointi. Julkinen puoli on aina edullisempi jos tehokkuutta saadaan parannettua, ihan jo sen takia että tavoitteena ei ole tehdä voittoa 10-20% sisääntulevasta rahasta. Julkisella puolella vaan juututaan byrokratiaan, näköalattomuuteen ja johtajien elättämiseen eli korruptioon.
"Juju on siinä, että ison kunnan sisällä palveluja voidaan karsia maaseutukuntien alueelta. Silloin saadaan aikaan säästöjä. Sitä ei vain uskalleta hallituksen ja hallituspuolueiden taholta sanoa ääneen ennen kuntaliitoksia."
Tämä on aivan totta. Näin kävi esimerkiksi Velkuan pienessä saaristokunnassa, joka liitettiin Naantaliin. Palvelut heikkenivät välittömästi. Muun muassa liikenneyhteydet ovat nykyisin huonommat. Naantalin johto ei näytä muistavan, että syrjäkulmillakin asuu joku.
Kaikki kuntaliitoksia ihannoivat.
Tutustukaa Kouvolassa tehtyyn kuntaliitokseen. Se on esimerkki täysin perseelleen mennystä hätiköinnistä ja oman edun tavoittelusta.
Laitettiin yhteen 3 kaupunkia ja 3 kuntaa "säästöjä" tavoiteltaessa.
Kuitenkin nykyisessä Kouvolassa on kaikki samat johtajat ja päälliköt kuin entisissä kunnissakin, tosin huomattavasti suuremmalla palkalla, eli kuusinkertainen organisaatio entiseen Kouvolaan verrattuna.Maksaa muuten maltaita moinen pekalonpyörittäjien armeija jolla ei juurikaan ole mitään muuta tekemistä kuin palkan nauttiminen.
Ainoa nopea toimenpide kuntaliitoksen jälkeen oli nostaa kaikki kunnan virkamiesten ja luottamusmiesten palkat ja palkkiot suurimmalle tasolle mikä oli käytössä ennen liittymistä jonkin kunnan aluella. Tämän jälkeen selvitettiin olisiko jossain päin Suomea saman kokoiselle kunnalle vielä suurempia palkkoja ja palkkioita. Ja kun niitä löytyi, niin nostettiin ne sille tasolle.
Tämän jälkeen aloitettiin entisten "syrjäkuntien" palveluiden alasajo nykyisen Kouvolan keskustan eduksi.Se on tosin ainoa "onnistunut" toimenpide. Lähes kaikki palvelut on syrjäseuduilta lopetettu.
Olen ehdottanut että nykyisen Kouvolan kaikki johtajat ja päälliköt irtisanotaan tai lomautetaan ja laitetaan hakuun tarpeelinen määrä virkoja. Tarpeellinen määrä lienee jossain 25-50 prosenttia nykyisten tyhjänpäiväisten peukalonpyörittäjien määrästä.
Sen sijaan ruohonjuuritason työntekijöitä tarvitaan huomattavasti lisää.
Se siitä "onnistuneesta" kuntaliitoksesta.
Älkää ottako mallia muualla Suomessa.
Viiden vuoden suoja-aika aiheuttaa juuri Pekka Pulkkisen mainitsemat ongelmat. Toisaalta lähivuosina suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, joten tässä olisi oiva tilaisuus kunnille saada tehokkuutta lisää jo ennen viiden vuoden suoja-aikaa.
Valitettavasti ennen 5 vuoden suojatyöpaikkojen loppumista on mahdollista että kunnat ovat tehneet ansaitsemansa konkurssin.
Itseäni toistaen totean sen, että jos järki olisi yleistä niin sillä ei olisi mitään arvoa.
Nykyisiä kuntapäättäjiä kiinnosta ainoastaan ja vain niiden hyvinvointi mikä peilistä näkyy.
Tulevat kunnallisvaalit ovat kuntien selviytymisen kannalta varsin merkittävät.
Uusien valtuustojen on pakko antaa kenkää suurimmalle osalle tyhjänpäiväisille peukalonpyörittäjille riippumatta siitä mitä mieltä Hyvä-Velijärjestelmä on.
Jos näin ei tapahdu niin siirrän kirjani Espanjaan Teneriffalle,jossa olen jo muutaman talven viettänyt,kuitenkin maksamalla veroni Suomeen, ja majailen siellä aina sen ajan vuodesta mitä "veropakolaisuus" vaatii.
Ei ole mitään järkeä tukea omaa etuaan ajavien päättäjien hyvinvointia.
Plogisti on täysin oikeassa siinä ettei kunnan suuruus ole mikään tae sen hyvinvoinnista,päin vastoin.
Mitä suuempi kunta, niin sitä suurempi turhanpäiväinen ja todella kallis byrokratia josta oikeille teoille ja asioille ei riitä rahaa eikä aikaa koska täytyy saada kaikki itselleen.
MOT
Rouhiainen puhuu asiaa. ja hyvin selvästi. jälleen kerran muut kirjoittajat, kun eivät pärjää faktoilla ja alkuperäisessä asiassa, alkavat sököttää jotain asian vierestä. no ei varmaan myöskään viimeinen kerta tällä sivustolla kun näin tulee tapahtumaan
Vaihtoehtojen hahmottaminen on näköjään aika vaikeaa. Kaksi äärilinjaa ovat ehkä seuraavat:
1) Kukin kunta kustantaa kuntalaistensa peruspalvelut itse. Ranualaiset ovat köyhempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Ranualaisille ja muille köyhissä kunnissa asuville tarjotaan köyhien palvelut, ja rikkaille rikkaiden palvelut. Tai vaihtoehtoisesti köyhien kuntien asukkaat joutuvat maksamaan samoista palveluista rikkaita enemmän.
2) Suomi tarjoaa kaikille kansalaisilleen jokseenkin samat peruspalvelut yhteisvastuullisesti. Tässä mallissa rikkaimmat kansalaiset maksavat osan köyhimpien kuntien peruspalveluiden kustannuksista.
Minä kallistun enemmän kakkosen kannalle.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 45 kommenttia