*

Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden opinnot maksullisiksi

Suomessa on tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Heille opiskelu on ollut lähes aina täysin maksutonta. Lisäksi useimmat lähtevät opiskelujen jälkeen kotimaahansa tai johonkin muuhun maahan, joten hyöty suomalaisille veronmaksajille jää melko olemattomaksi.

EU-kansalaisten osalta opintojen maksullisuus tai maksuttomuus ei ole suomalaisten päätettävissä. Sen sijaan EU:n ulkopuolisten osalta tilanne on toisin. Yhden opiskelijan lukuvuosi maksaa suomalaisille veronmaksajille lähes 10 000 euroa.

Suomen valtiolla on rahapula. Siksi se on leikannut ja aikoo leikata opiskelupaikkoja. Näin tehdään siitä huolimatta, että tuhansia suomalaisia nuoria jää joka vuosi vaille opiskelupaikkaa. Suurelta osin siksi syrjäytyneiden nuorten määrän lasketaan olevan jopa 40 000.

EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden määrät vaihtelevat paikkakunnittain ja oppilaitoksittain paljon. Esimerkiksi Saimaan ammattikorkeakoulussa ulkomaalaisten, siis lähinnä venäläisten, määrä on lähes puolet kaikista opiskelijoista!

Tähän tilanteeseen on saatava muutos. Siksi allekirjoittanut ryhtyi tuumasta toimeen yhdessä kansanedustajien Arto Satonen (kok.), Jukka Kärnä (sdp) ja Ari Torniainen (kesk.) kanssa. Puoluerajat ylittävä yhteistyö tuotti tulosta. Saimme 119 allekirjoittajaa lakialoitteelle, joka mahdollistaisi lukukausimaksut EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Kaikki 39 perussuomalaisten kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen.

Jos opiskelija jää valmistumisen jälkeen töihin Suomeen, niin lukukausimaksut voisi vähentää verotuksessa viiden vuoden aikana. Kehitysmaiden opiskelijoita voitaisiin tukea kehitysapuvaroista. Lisäksi lahjakkaita tuettaisiin stipendeillä.

www.reijotossavainen.net

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

kati sinenmaa

Kannatan. Kun vain täällä laitettaisiin kuluja edss EU:n ulkopuolisille tulijoille , niin silloin ne kaukomaat voisivat alkaa rakentamaan omia koululaitoksiaan, kun huomaisivat, ettei muita maita enää voisikaan käyttää härskisti hyväksi, jotta oma eliitti voisi paksusti...

Nythän on niin, että kehitysmaiden ei itse tarvitse kehittää omia koulusysteemejään ja omaa sosiaalipolitiikkaa, koska täällä tietyt piirit ovat julistaneet Suomen maailman sossuksi.

Reijo Tossavainen

EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista ei ole kirjausta hallitusohjelmassa. Nyt jätetyn lakialoitteen allekirjoitti yli puolet kansanedustajista, joten asian eneneminen on todennäköistä.

Hallitusohjelma on hallituspuolueille ja niiden kansanedustajille opus, jonka sisällöstä ei poiketa. Näin ollen eduskunnan hallituspuolueet joutuvat tyrmäämään johdonmukaisesti tehdyt aloitteet. Monet niistä ovat sellaisia, että kannatusta löytyisi, mutta kun on se hallitusohjelma...

Hallituspuolueiden kansanedustajista monet vastustavat pakkoruotsia, mutta he pysyvät hallitusohjelman vuoksi hiiren hiljaa. Muutoksen aikaansaaminen on hyvin vaikeaa tämän hallituksen hallitessa. Siksi tein eilen tällä Puheenvuoro-palstalla julkisen ehdotuksen kansalaisaloitteesta. Sen avulla saataisiin asia laajaan yleiseen keskusteluun ja luotaisiin painetta tulevan eduskunnan ja hallituksen suuntaan.

Taha Islam

" Lisäksi lähes kaikki lähtevät opiskelujen jälkeen kotimaahansa tai johonkin muuhun maahan, joten hyöty suomalaisille veronmaksajille jää melko olemattomaksi."

Entäpä jos ilmaisella koulutuksella tai jopa stipendeillä houkuteltaisiin Suomeen mahdollisimman paljon opiskelijoita ja kun heidät sinne on kerran saatu, viekoiteltaisiin jäämään?

Nythän on niin, että ihminen on työvoimaa ja työvoima on resurssi. Ihminen on resurssina sikäli ainutlaatuinen että se on ainut resurssi, joka tuottaa lisäarvoa muille resursseille. Ihmiset myös keksivät juttuja, kuten puhelimia ja autoja ja ihmisellä on luonnostaan halu tutkia, kehittää ja kehittyä.

Kansantalouden kohentamiseksi pitkällä tähtäimellä pitäisi siis poistaa ne syyt sille, että kouluttautuneet ihmiset eivät koe Suomea kotimaakseen vaan jäävät sinne tuottamaan lisäarvoa jo olemassa oleville resursseille.

Matias Härkönen

Kuten Reijo sanoi, niin jo nyt tuhannet suomalaiset jäävät ilman opiskelupaikkaa ja paikkamääriä leikataan. Ei ole mitään järkeä haalia opiskelijoita tuolloin ulkomaita myöten.

Taha Islam

Ratkaisu onkin paikkamäärien lisääminen. Jos uskot että koulutus on kallista, kokeile kouluttamattomuutta. Tossavainen itsekään ei ole korkeakoulua käynyt, joten en ihmettele asennetta.

Koeta nyt tajuta, että ei ne metsät itsestään muutu halutuksi kauppatavaraksi ja vain tuotteen haluttavuus ratkaisee sen, käykö se kaupaksi ulkomailla. Mistään muualta ei tule kansantalouteen lisää rahaa kuin jalostettujen tuotteiden viennistä. Tämän ovat sveitsiläiset ja japanilaiset tajunneet jo sata vuotta sitten.

Reijo Tossavainen

Tahalle: Lakialoitteessa todetaan, että jos opiskelija valmistuttuaan jää Suomeen, niin lukukausimaksut voi vähentää verotuksessa viiden vuoden aikana.

Lee Sin

meillä on jo yli 40 000 suomalaista nuorta jotka meidän pitäisi viekotella hyödyntämään koulujamme , hekin ovat resursseja jota tarvitsemme .

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Hyvä ehdotus.
Mutta kuten totesit, niin se ryhmäkuri pitää hallituspuolueiden edustajat oman etunsa takia hallitusohjelman,eli puolueiden pomojen,ei oman mielipiteensä kannalla.
Tähän on saatava ehdottomasti muutos. Jos ei muu auta niin kansalaisaloite tästäkin.

Eero Löytömäki

Miten vastaatte SYL:n ja SAMOK:n ansiokkaaseen kritiikkiin? http://www.syl.fi/2013/01/07/syl-ja-samok-suomi-lu...

"Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 50 % työllistyy Suomeen, ja useampi haluaisi. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi. Laskennallisesti riittää, että 25 % valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jotta kansainvälisten opiskelijoiden maksuton korkeakoulutus olisi kansantaloudellisesti kannattavaa."

Suomen lukukausimaksukokeilu on fiasko, Ruotsissa hakijamäärät ovat pudonneet 80% lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen ja Norjassakin maksujen käyttöönotto olisi paikallisen valtiovarainministeriön mukaan tappiollista. Miksi uskotte lukukausimaksujen toimivan Suomessa?

Vielä lisää kylmää faktaa opiskelijajärjestöjen kannantotosta: "Laskennallisesti kansainvälinen tutkinto-opiskelija maksaa koulutuksensa jo nyt veroina takaisin 2-3 vuodessa, minkä jälkeen heidän tekemänsä työ ja maksamat verot ovat kansantaloudellista voittoa. Sen sijaan lukukausimaksu karkottaisi heidät: seurantatiedon mukaan ne opiskelijat, jotka joutuisivat maksuja maksamaan, eivät tule Suomeen opiskelemaan."

Laskekaapa siitä, paljonko Suomeen työllistynt maisteri tuottaa kansantaloudellemme voittoa parin-kolmenkymmenen vuoden työurallaan.

Reijo Tossavainen

Kannattaa aina lukea itse blogi ennen kommentointia. Lakialoitteessa todetaan, että jos opiskelija jää Suomeen töihin, niin lukukausimaksut saa vähentää verotuksessa viiden vuoden kuluessa.

Eero Löytömäki

Tämä kikkako varmistaisi sen, että lukukausimaksut eivät romahduttaisi hakijamääriä? Vaikea uskoa. Ja onko tuo verovähennysoikeus ainoa vastaus opiskelijajärjestöjen kritiikkiin?

Jos ilmainen koulutus tuottaa oikeastaan jo nyt voittoa (50% työllistyy Suomeen, laskennallisesti jo 25% olisi kannattavaa) niin miksi muuttaa systeemiä? Ilmainen koulutus on ennenkaikkea kilpailuetu - miten muuten saamme kylmään Pohjolaan opiskelijoita? Jos vaihtoehtona on huippuyliopisto Englannissa tai muualla Euroopassa, miksi maksaa itsensä piskuiseen Suomeen? Vaikka toki verovähennysoikeus olisikin.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #11

Jos palaa opintojen jälkeen joko kotimaahan tai muuhun maahan, niin tällaisten henkilöiden kouluttaminen suomalaisten verovaroilla ei ole perusteltua. Varsinkin tilanteessa, jossa moni suomalainen jää vaille koulutusta ja syrjäytyy yhteiskunnasta. Sen seuraukset tälle yhteiskunnalle ovat kohtuuttoman suuret.

Jukka Korhonen

""Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 50 % työllistyy Suomeen, ja useampi haluaisi. Maksuton koulutus on siis jo nyt kannattava investointi."

Suomessa on huutava työttömyys.

Hyvin moni ulkomaalainen vie työpaikan suomalaiselta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kysyn vaan, miten on mahdollista, että joka toinen pakkoruotsia koskaan lukematon Suomessa korkeakoulun käynyt ulkomaalainen työllistyy meidän virallisesti kaksikielisessä ( suomi/ruotsi) maassamme ?

Jukka Korhonen Vastaus kommenttiin #15

Aivan.

Ja miten on mahdollista, että Uudellamaalla ei riitä ammattikoulutuksen aloituspaikkoja kaikille halukkaille, mutta Etelä-Karjalassa puolet koulutettavista on venäläisiä?

En kuitenkaan halua kategorisesti kokonaan kieltää ammattikoulutasolla ulkomaalaisten kouluttamista, koska ilmeisesti tekijöistä on ainakin paikallisesti pulaa.

Sen sijaan korkeakoulutasolla pitää opiskelupaikat täyttää suomalaisilla, nimittäin suomalaisia opiskelijoita on liiaksikin tyrkyllä näihin koulutuksiin.

Tapio Oksanen

Tästä tulikin mieleen Tossavainen, että missä asut tiistaista perjantaihin?

Hannu A Virtanen

Rantaruotsalaisten lapsilla on omat kalliit päiväkotinsa- ja eliittikoulunsa, joihin ei tavallisella suomipojan natiaisella ole mitään mahdollisuuksia edes päästä jonottamaan opiskelupaikkaa väärän -nen päättyisen sukunimen johdosta.

Nyt Pulliaisen poika joutuu samalle luokalle täysin kieli- ja lukutaidottomien siirtolaisten lasten kanssa, jossa opetus järjestetään hitaimman oppilaan mukaan.

Näin ei turhaa sivistystä kouluvuosien aikana pääse tapahtumaan, ja jatkossakin korkeakoulu- ja yliopistopaikat jaetaan niille joilla on eniten rahaa, mutta ei välttämättä järjen valoa.

Luonnollisesti myös kaikki kovapalkkaiset virkamiespallit jaetaan eliittivesojen kesken.

Näin toimitaan opetusministeriössä.

Reijo Tossavainen

Ruotsinkielisistä hakijoista pääsee yliopistoihin noin puolet ja suomenkielisistä hakijoista noin kolmannes. Tämä on merkittävä eriarvoistava asia.

Jokainen ulkomaalaisen opiskelupaikka on poissa suomalaisilta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Muistaakseni ainakin Wille Rydman ehdotteli vastaavaa jo muutama vuosi sitten blogeissaan. Hyvä, että asia on edennyt lakialoitteen tasolle.

Reijo Tossavainen

Nyt lakialoitteella on hyvät läpimenon mahdollisuudet, sillä sen allekirjoitti 119 kansanedustajaa seitsemästä eri puolueesta. Mukana ovat kaikki perussuomalaiset 39 kansanedustajaa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Perussuomalaisillehan tämä on merkittävä erävoitto. Nyt ei ainakaan voida väittää, etteivät persut ole saaneet mitään aikaiseksi monikulttuurikehityksen jarruttamiseksi. Kannattanee rummuttaa asiasta tulevissa vaalikeskusteluissa.

Käyttäjän MikaVyrynen kuva
Mika Väyrynen

Hyvä lakialoite ja toivottavasti menee myös läpi. Turha meidän on kustantaa muiden opiskeluja kun eivät jää tänne opiskelujen jälkeen töihin.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Pääsenkö minä/lapseni ilmaiseksi opiskelemaan Pariisin , Madridin taikka Lagosin vastaaviin laitoksiin ilmaiseksi? Jos pääsen, hyväksyn ulkomaalaisten ilmaisen opiskelun Suomessa.

Reijo Tossavainen

EU:n alueella on yhtenäinen käytäntö. Siihen ei Suomi omilla päätöksillään voi vaikuttaa. Lakialoite koskee siis muiden maiden kansalaisia. Eniten heitä tulee Venäjältä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jos kerran EUn alueella on yhtenäinen käytäntö, noudattakaamme sitä. Saako siis venäläinen ilmaiseksi opiskella Pariisissa? Mitä virkaa muuten on eduskunnallamme kun Suomen päätöksillä ei ole vaikutusta?

Reijo Tossavainen

Pauli Vahtera käsitteli samaa aihetta ansiokkaasti Iltalehdessä 22.8.2012. Tässä osa tekstistä:

Vuosikymmenessä Suomeen on tullut uusi elättien joukko. Ulkomaalaiset opiskelijat. Suomessa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ja lisää tulee, sillä maailmassa riittää ihmisiä ilmaisen opiskeluoikeuden käyttäjiksi. Korkeakouluopiskelijoita on ulkomailta 17.000. Ammattikorkeakouluissa opiskelee saman verran.

Yksi lukuvuosi maksaa opiskelijaa kohden ammattikorkeakouluissa 8000 euroa ja yliopistoissa yli 10.000 euroa. Yhden opiskelijan koko opiskeluaika maksaa korkeakouluille 30.000 – 50.000 euroa. Vuodessa Suomi antaa ulkomaalaisille opiskelijoille yhteensä 300 miljoonan euron lahjan. Joka vuosi. Tämän päälle tulee humanitäärisen maahanmuuton aiheuttama koulutus eri muodoissaan.

Rahan lisäksi kyse on suomalaisten syrjimisestä. Suuri osa suomalaisista nuorista jää ilman opiskelupaikkaa. Monien jatko-opintojen pariin haluavien suomalaisten paikalla onkin ulkomaalainen opiskelija. Jos kyse on Suomen kannalta tarpeettomasta koulutuksesta, on kyse vain rahan tuhlaamisesta. Siitä suomalainen nuori kärsii vain välillisesti, koska hänen kontolleen tulee maksettavaksi valtion lisävelka, joka opiskelusta aiheutuu.

Suomi antaa kehitysapua vuodessa miljardi euroa. Humanitäärinen maahanmuutto maksaa saman verran. Kreikalle, Espanjalle ja muille Euroopan tuhlarimaille annetaan, kuka sen tietää kuinka monta kymmentä miljardia euroa takuutusten summana. Afganistanin sota maksaa. EU:n nettomaksajana maksamme korruptiotukea Bulgarialle ja monelle muulle hunsvotisti rahaa käyttävälle maalle.

Mutta ehei, ei eihän se riitä. Mitä ne muut ajattelevat meistä, jos emme tuhlaa rahojamme ulkomaalaisille riittävästi. Riittävästi tarkoittaa, että mikään ei riitä. Kehitysapuinnostuneet jaksavat itkeä 0,7 prosenttinsa perään. Kun nämä opiskelut, sotimiset ja EU:n kautta tehtävä rahanjako lasketaan mukaan, ollaan kirkkaasti yli 0,7 prosentin rajan. Kreikkaa ja Espanjaa ei sovi sanoa kehitysmaiksi, mutta heidän miljardejaan ei tarvitse edes laskea mukaan kun ylitetään itkumuurin raja. Onko kyse vain siitä, ettei päästä itse tuhlaamaan niitä rahoja.

Rahat elantoon pitäisi olla

Maahanmuuttoviraston mukaan opiskelija tarvitsee käyttöönsä vähintään 500 euroa kuukaudessa, jotta hän pystyy maksamaan asumisen, ruoan ja muut menot. Vuoden oleskelua varten tarvitaan 6.000 euroa. Hmm, ulkomaalaisia opiskelijoita on paljon Helsingissä. Miten ihmeessä täällä joku pystyy maksamaan asunnon vuokran ja sen jälkeen vielä ylipäätään elämään. Ehkä puheet 500 euron perustulosta ovatkin realismia. Muuta ei elämiseen tarvita.

Jotkut oppilaitokset tukevat verorahoilla opiskelijoiden elämistä Suomessa. Esimerkiksi sisäoppilaitokset antavat opiskelun lisäksi ilmaisen asunnon ja ruoan. Tällöin opiskelijalle riittäisi 175 euroa omaa kulutusta varten. Siinäkin on faktaa toimeentulotukirahojen niukkuuden kanssa oleville kunnille.

Opiskeluhaluinen liittää hakemukseensa tiliotteen, josta näkyy, että hänellä on tarvittavat varat vuoden opiskeluun Suomessa. Täällä jo olevien maanmiesten ja –naisten sponsorisopimuksia ei hyväksytä. Elämisen rahat voi todistaa myös osoittamalla oppilaitoksen antamat edut, valtion stipendillä tai jostain saadulla apurahalla.

Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä työtä, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä. Muuta työtä voit tehdä keskimäärin 25 tuntia viikossa lukukauden aikana. Kun oppilaitoksessa ei järjestetä opetusta saa opiskelija tehdä työtä rajoituksetta

Lisäksi on oltava vakuutus, jossa ei ole yli 300 euron omavastuuosuutta. Vakuutuksen on korvattava 100.000 euron sairauskulut, jos opinnot kestävät Suomessa alle kaksi vuotta. Vakuutuksen on korvattava 30 000 euron sairauskulut, jos opinnot kestävät Suomessa vähintään kaksi vuotta. Maahanmuuttoviraston sivuilta kopioidut vakuutustiedot vaikuttavat nurinkurisilta: kun ollaan pitempään, voi vakuutus olla pienempi.

Kaikki on siis hyvin. Hyvinpä tietenkin. Kun tiliotetodistus on saatu, rahat siirtyvät toisen opiskeluhalukkaan pankkitilille. Hänkin saa todistuksen. Ja näin juna kulkee taas, kulkee. Olen nähnyt tapauksen, jossa ensimmäisen 6000 euron rahan sponsoroi suomalainen nainen. Sitä en tiedä kuinka monta oppilasta Suomeen tuli tällä yhdellä sijoituksella. Uskon hyväsydämisyyteen. Jos kyse on lomamatkaystävyydestä tai muusta, ovathan suomalaisetkin veijareita Auervaarasta alkaen.

Vaan 500 euroa kuukaudessa. Eihän se mihinkään riitä. Monien täällä opiskelevien vanhemmat antavat kuukausittain rahaa Suomeen. Joidenkin koko suku kerää yhdessä rahaa opiskelijalle. Jotkut hakeutuvat töihin, mutta töiden saanti on vaikeaa koska sekä suomen kielen taito että osaaminen puuttuvat. Kyse ei tosiaankaan ole syrjinnästä, mistä esimerkiksi Helsingin Sanomat jaksaa jatkuvasti syyllistää.

Vaan mitä tapahtuu, kun rahaa ei sitten olekaan opiskelijan tullessa Suomeen. Eihän ketään jätetä Suomessa heitteille. Enkä usko, että oppilas palautettaisiin maitojunalla kotimaahansa, jos hän on jo päässyt opiskelunsa alkuun. Koulutkin saavat rahansa oppilaiden määrän mukaan, joten systeemi varmaan tekee kaikkensa, että nuori saa jäädä Suomeen nauttimaan korkeatasoisesta opetuksesta. Mitään näyttöä en saanut siitä, että sosiaalitoimisto auttaisi rahatonta ulkomaalaista opiskelijaparkaa. Mutta en myöskään näyttöä siitä, ettei sellaista tapahdu.

Toisin kuin turvapaikkahakijoiden paperit, opiskelijan oleskelulupahakemus käsitellään kiireellisenä muutamassa viikossa. Asiat siis voidaan hoitaa ripeästi, jos halua on. Jos asioita halutaan vetkutella, sekin toimii Suomessa. Hakemukset jätetään netissä hakijan kotimaassa, ja siellä paperit viedään Suomen lähetystöön. Siinäkin olisi vinkkiä turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Ai niin, eihän se toimi, koska ihmissalakuljettajienkin pitää saada elantonsa.

Mistä nigerialaisten rahat?

Miten venäläiset, kiinalaiset ja nigerialaiset pystyvät elämään kalliissa Suomessa ja korkeitten vuokrien ja elantokulujen maassa, vaikka itse opiskelu onkin ilmaista.

Nigeriassa keskipalkka on 381 euroa kuukaudessa. Nigeriassa en ole käynyt, monessa muussa Afrikan maassa kylläkin. Myös Ghanassa, josta on tullut Suomeen paljon opiskelijoita. Jotenkin epäilee nettisivuston Numbeo antamia tietoja Nigerian palkoista ja hinnoista. Sivuston mukaan ruoan keskihinta olisi Nigeriassa kalliimpaa kuin Suomessa. Uskon enemmän mainittuja alimpia hintoja, joiden mukaan yhden hengen asunnon vuokra kuukaudessa keskikaupungilla olisi 84 euroa. Sen pystyisi maksamaan 234 euron kk-palkalla, joka tilastossa esitetään alarajana.

Miten nigerialaiset pystyvät elämään Suomessa. Miten noin pienistä rahoista jäisi säästöön 6000 euroa + meno-paluulentoliput, jotka Lagosista Suomeen paikan päältä ostettuna ovat 600-700 euroa. Tässäpä mysteeri. Jos kyse on heidän omista rahoistaan, Suomeen tulisivat vain varakkaiden perheiden nuoret opiskelemaan. Mikseivät he mene suoraan Englantiin? Miksi Suomen pitäisi tukea varakkaita nigerialaisia? Vai ovatko rahat nigerialaiskirjeistä?

Nigerialaisia opiskelijoita katosi ilmeisesti muihin Schengen maihin Suomeen tultuaan. Pahin valehakijoiden tulva saatiin kuriin vähentämällä Nigeriasta otettujen opiskelijoiden määrää.

Suomalaiset kouluttavat erityisesti venäläisiä, kiinalaisia ja nigerialaisia. Media vähättelee, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on edelleen vähäinen, vain viitisen prosenttia. Määrä on helposti kasvatettavissa, sillä Suomessa voi nykyään opiskella monissa paikoissa kokonaan englanniksi. Kun suomea ei tarvitse opiskella eikä osata lainkaan, on tänne helppo tulla ja helppo lähteä pois valmiit paperit kädessään.

.... Lisää Pauli Vahteran aiheeseen liittyvää tekstiä löytyy täältä:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/08/2...

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ehdotankin, että Ilomatsista Helsinkiin lähtevä opiskelija hakee ensin Nigerian kansalaisuuden ja nimenkin. Väitän, että Olo Igofos Lagosista opiuskelee Helsingissä edullisemmin (asunnot, matkat, ruoka etc) kuin Tahvo Tahvanainen Ilomantsista.

Reijo Tossavainen

Jukka Korhonen kirjoitti Lapintien samaa aihetta käsittelevään blogiin kommentin, jonka rohkenen lainata tännekin, sillä siinä oli asiaa kolikon kääntöpuolelta:

"Ulkoministeriö epäilee, että Hämeen ammattikorkeakouluun (Hamk) loppukesällä lisähaulla hankittujen 130 afrikkalaisen opiskelijan pätevyyttä ja motivaatiota tulla Suomeen ei ole ehditty kunnolla tarkistaa".

"Kesän aikana länsiafrikkalaisia on hakenut runsaasti myös muihin Suomen ammattikorkeakouluihin.

Jopa yli puolet Suomen Nigerian-suurlähetystössä kesä–heinäkuussa käsitellyistä opiskelijoiden oleskelulupahakemuksista sisälsi väärennettyjä liiteasiakirjoja kuten todistuksia.

Pääosin hakijat olivat kotoisin Nigeriasta ja Ghanasta, mutta myös Kamerunista ja Gambiasta."

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Näiltä tiimoilta: ketä taikka mitä kansaa kansanedustajamme ovat edustamassa? Antaako tuupovaaralainen äänensä jotta edustajansa ajaisi biafralaisten etuja?

Käyttäjän MarkusMarttunen kuva
Markus Marttunen

Kirjoitus herätti mielenkiintoni, etenkin näin korkeakouluopiskelijana. Kaikkein kiinnostavin asia ehkä löytyikin kun hetken malttoi kaivaa eduskunnan sivuja. Ensin löytyi kyseinen lakialoite (mielenkiintoista muuten miksei sitä ole tähän tekstiin linkattu, eikö se olisi kuitenkin ihan hyvien tapojen mukaista niin kaikki voisivat kyseisen aloitteen sisällön tarkistaa?) ja heti perään Kokoomuksen aloite vuodelta 2006. Ovat muuten kyseiset aloitteet sisällöltään samoja, sekä osaltaan jopa sanatarkasti samoja. Onkohan tässä nyt käynyt niin, että Kokoomus siellä kulisseissa masinoi näitä lukukausimaksuja muiden toimiessa käsikassarana? Molemmissa aloitteissa aloitteen tekijä näyttäisi olevan sama henkilö, joten ehkä tämä on tiedossa.

Tässä vielä linkki lakialoitteisiin:

Ensin Reijo Tossavaisenkin allekirjoittama aloite:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_...

Perään vielä lähes sama aloite vuodelta 2006:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_...

Toivottavasti allekirjoittaneet kansanedustajat kaikessa viisaudessaan nyt tietävät mitä ovat allekirjoittaneet, koulutuksen ja kouluttamattomuuden periytyminen ja tätä kautta sosioekonomisen aseman periytyminen ovat melko huolestuttavia kehityslinjoja ihan globaalillakin tasolla.

Martti Mikkonen

On järkyttävää että haluatte ottaa myös suomenkieliset opiskelijat pois maasta. On selvä että kaikki yliopistot haluavat edistää englanninkieliset ohjelmat maailmalle ja stipendiohjelma menisi englanninkieliselle ja esim. itäkarjalaiselle tai inkerinsuomalaiselle täytyy maksaa koko hinnan. Tiedän itse että monta Venäjän kansalaiset oppivat suomea koska heillä on monta yhteyksiä Suomeen (esim. perintö tai evankelis-luterilainen uskonto - Inkerin kirkko). Se auttaa myös suomen kielen kehittämistä Venäjällä (tärkeintä Karjalassa). Heidän tie uuteen vanhaan kotimaahanon on aikeissa sulkea.

Mieleni tämä laki pitäisi koskea vain vieraskielistä.

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Niin kauan kuin suomalaisilla opiskelunhaluisilla ei ole opiskelupaikkoja,niin ulkolaiset opiskelijat pidetään yliopistoistamme pois.
Jos suomalaisia opiskelijoita ei ole riittävästi,niin ylimääräiset paikat voidaan antaa ulkolaisten käyttöön tiettyä lukukausimaksua vastaan niillä ehdoilla joita Reijo on blogissaan esiintuonut.
Ei ole mitään järkeä siinä,että ulkolaiset opiskelijat syrjäyttävät meidän omat kansalaisemme ja vieläpä ilmaiseksi ja muutenkin yhteiskuntamme kustannuksella.
Joku totesi kommentissaan osuvasti että Suomi on nykyisin EU:n sosiaalitoimisto.
Voisiko asiaa enää paremmin ilmaista?

Eetvartti Ylähumppila

Öö.. Oleskeluyhteiskunnan lähteillä..

Nooh, vielä yksi onneton ylinopeus, niin pääsen minäkin vähän oleskelemaan. Kansantalous nousuun, kyllä täällä nää hommat osataan.

Henni Saarela

Hmm, lakialoitteesta saa sellaisen kuvan, että tässä säästettäisiin verorahoja, mikä olisi hienoa. Mutta tosiasiassa tämähän saattaa tulla kalliiksi. Työskentelen itse korkeakoulusektorilla ja lukukausimaksut ja siihen liittyvät toiminnot eivät ole ilmaisia. Muutenkin tuntuu siltä, että tuota lakialoitetta varten ei olla tehty tarpeeksi kattavaa tutkimusta Suomen kansainvälisistä opiskelijoista, korkeakoulutumarkkinoista tai Suomen paikasta ja kokemuksista näillä markkinoilla.

Asiat ovat muuttuneet aikamoisesti vuoden 2006 jälkeen, jolloin aloitteen perustelut kirjoitettiin. Esimerkiksi sille, että suurin osa ulkomaisista opiskelijoista ei työllisty, ei löydy mitään tilastollisia perusteluja. Suuri osahan jää tänne töihin ja vankka enemmistö haluaa jäädä tänne töihin (CIMO:n selvitys perustuu Tilastokeskuksen).

Huolestuttavintahan tässä on se, että lakialoituksessa oletetaan, että lukukausimaksut ovat ilmaista rahaa. Tosiasiassahan kansainvälinen rekrytointi ja markkinointi sekä lukukausimaksujärjestelmät vaativat resursseja toimiakseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Mistä nämä rahat sitten tulevat, koska lukukausimaksuistahan ne ainakaan eivät synny? Uhkakuvana on, että tästä tulee valtiolle ja korkeakouluille hallinnollisesti kuormittava "plus-miinus-nolla" investointi, tai että sitä miinusta tulee oikein olan takaa. Kannattaa tiedostaa, että lakialoitteessa mainituissa USAssa ja Briteissä lahjakkaimmat opiskelijat saavat usein kattavia ja houkuttelevia stipendejä ja myös elinkustannuksia kattavia apurahoja. Jos me halutaan lahjakkaat opiskelijat ja osaavaa työvoimaa, niin meidän pitää tehdä samoin... tai vastavuoroisesti ollaan veloittamatta maksuja ja kehitetään jo saavutettua suomalaisen koulutusviennin maksuttomuuteen perustuvaa brändiä toiminnan kautta.

Verovähennyskannustin on kiinnostava ja tarkoitukseltaan hyvä idea! En ole kuitenkaan varma siitä, että se oikeasti houkuttelee lahjakkaita (tai edes ei niin lahjakkaita) opiskelijoita. Tässä kuviossa he joutuvat hyvin lyhyellä aikavälillä maksaviksi välikäsiksi. Harvalla opiskelijalla on muutenkaan näin isoja rahamääriä opintojensa aikana.

Verovähennyksinä palautettu lukukausimaksu tarkoittaa lisäksi sitä, että opiskelijat eivät käytännössä maksaisi veroja ollenkaan viitenä valmistumisen jälkeisenä vuotena. Tämä on outoa, sillä juuri silloin he niitä verovaroja tosiasiassa kuluttavat (julkinen terveydenhuolto, sosiaaliturva, perhe). Sitä paitsi, miksi rakentaa ylimääräisiä verokuvioita, kun nämä opiskelijat maksavat tuloverojensa kautta hyvin nopeasti koulutuskulunsa pois?

Pelkästään kansantaloudellisesti katsottuna ulkomainen korkeakoulutettu työvoima, jota koulututaan lisää Suomessa, maksaa meille paljon vähemmän kuin suomalaisten osaajamme koulutus. Heidän maisterikoulutus maksaa 20 000 verrattuna suomalaisen n 140 000 euroa maksavaan päivähoidosta maisteriksi ulottuvaan koulutuspolkuun. Tutkimus myös osoittaa, että jos 25% ulkomaisopiskelijoista jää Suomeen töihin, maksavat he omansa ja lopun 75% koulutuskustannukset 2-3 vuodessa. (Opiskelijajärjestöthän ovat tästä puhuneet mediassa. Kuulostaahan tuo hieman utopistiselta, mutta laskelma on ihan asiallinen. Selvitin hieman asiaa ja laskelman on tehnyt tutkimussäätiö ja perustuu Hollannin valtion tekemään tutkimukseen eikä ole siis hatusta vedetty.)

Pitää myös muistaa, että jokainen ulkomaalaisopiskelija vaikuttaa jo opintovuosien aikana dynaamisesti kansantalouteemme, tuoden ulkomailta Suomeen nettona väh. 12 000e (2 v. maisteriohj) ja yleensä enemmän - tuplastikin - elinkustannuksina... vieläpä rasittamatta taloudellisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa!

Järjestelmä toimii hyvin jo aika hyvin nyt, joten miksi laittaa veronmaksajien rahaa maksujärjestelmien, apurahojen kehittämiseen ja turhaan hallintoon ja kaikenlaisiin yllättäviin piilokuluihin? Ettei käy niinkuin Aallolla, joka investoi 250 000 lukukausimaksukokeilua ja varten ja käteen jäi kaksi maksavaa opiskelijaa. Aika synkkää...

Lopuksi pakko sanoa vielä, että mikäli lakialoite menee läpi näin, niin se tulee suosimaan etelän isoja yliopistoja. Heillä on selkeä etu rekrytointikilpailussa ja pk-seudulla ulkomaisopiskelijan on helpompi asettua (vaikkei ehkä rahallisesti), verkostoitua ja työllistyä. Ei ole reilua, jos pk-seutu korjaa kaikki kasnsainvälistymisen hedelmät ja että uudessa rahoitusmallissa suurimmat häviäjät tulevat olemaan pk-seudun ulkopuolella olevat yliopistot, joilla ei nyt tiukkoina aikoina ole välttämättä rahaa panostaa hallinnollisiin himmeleihin.

P.S Eikä tässä suomalaisilta opintopaikkoja viedä: opiskelijoiden taso ja soveltuvuus korkeakouluopintoihin ja akateeminen kilpailu ovat osa korkeakoulumaailmaa (mikä tahansa yliopisto ottaa mieluummin yliopistokoulutukseen soveltuvan ulkomaalaisen kuin yliopistoon soveltumattoman suomalaisen...). Ja mikäli ulkomainen opiskelija ei ota paikkaa vastaan, ei se automaattisesti suomalaiselle opiskelijalle mene vaan yliopisto menettää tässä rahaa.

Käyttäjän TerttuKauranen kuva
Terttu Kauranen

Saimaan amk:ssa on 3133 opiskelijaa, joista 458 kansalaisuus on muu kuin suomi. Ulkomaan kansalaisten osuus on siis noin 14,6 % koko opiskelijamäärästä, ei suinkaan puolet.

Toimituksen poiminnat