Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Telakkasotkun todellinen likapyykki vielä pesemättä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (85 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Tämä on toinen yrittämä. Nyt linkin pitäisi toimia...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ja mikä olikaan se uusi tieto?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Niin ja hämmästyttävä tieto kaiken lisäksi??

Jari Reinikka

Kummallista, että niin moni on tässä tapauksessa telakkatukiaisia vastaan, koska Korealainen firma. Ei se ennen mikään ongelma ollut, että tuettiin ja osa valui suurina voittoina EU:n ulkopuolelle Norjaan. Onkohan tässä sopassa nyt vain ja ainoastaan ollut kyse Suomen hallituksen tahdosta?

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

HU:pravda on näköjään löytänyt jäljet :)

Kukahan selvittäisi Pekkarisen suvun tuulivoimakuviot.

Reijo Tossavainen

HU on Helsingin Uutiset. Ei siis Helsingin Sanomat.

Harri Rautiainen

Kokoomuskansanedustaja Eero Lehden pää-äänenkannattaja.

Olli Pusa

Edelleen kaipaisin tuosta sotkusta yhteiskuntataloudellisia laskelmia. Kun asetelmaa pinnallisesti katsoo, on vaikea nähdä miten tuo laivahanke olisi voinut olla yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton? Toki siitä kun itse tuollaisia laskelmia väsäsin on vuosia, mutta ei perusasetelma ole muuttunut mihinkään. Oletuksia:

1) Laivalla on ostokykyinen ostaja, jonka kanssa on sitovat sopimukset laivakaupasta

2) Finnvera takaa laivan rakennusaikaiset lainat. Jos telakka menisi konkurssiin, keskeneräinen laiva olisi takausten vakuutena ja konkurssipesä tekisi sen valmiiksi Finnveran ohjauksessa ja myisi tilaajalle.

3) Valtio antaisi 50 miljoonan pääomalainen laivan rakentamista varten ja kuvitellaan laskelmassa yksinkertaistaen, että se jostakin syystä menetetään kokonaan.

Miltä hanke vaikuttaisi yhteiskuntataloudellisesti?

1) Koko hanke rahoitetaan vientituloilla, jotka saadaan laivan myynnistä

2) Laivan rakentamisesta yhteiskunta saisi 150 miljoonaa veroina ja sosiaaliturvamaksuina (unohtaen kerrannaisvaikutukset).

3) Mikäli laivaa ei rakenneta, tuhansille ihmisille joudutaan sosiaaliturvaa esim. työttömyyskorvauksia. Hinta toiset 150 miljoonaa (unohtaen kerrannaisvaikutukset), joka joudutaan rahoittamaan valtion lainanotolla.

Siis karkean laskelman saldo tilanteessa, jossa kuvitellaan 50 miljoonan pääomalaina kokonaan menetetyksi:

vero ym. tulot 150 miljoonaa
säästyneet työttömyysmenot 150 miljoonaa

Yhteensä 300 miljoonaa

Menetyket (pääomalaina) 50 miljoonaa

Nettohyöty yhteiskunnalle 250 miljoonaa

Jonkin tämäntyyppisen laskelman (toki tarkemmilla luvuilla) haluaisin nähdä. Onko sellaista edes tehty?
Kustannukser

Reijo Tossavainen

Ongelma on siinä, että seppoturuset ja janvapaavuoret eivät osaa yksinkertaisiakaan laskelmia.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kysymys on nykyisten lakien noudattamisesta - joka sekin näiltä osin perustuu matematiikkaan.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #16

Miksi telakkatukiaiset ei ennen ollut ongelma?

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #16

Ja mikähän laki olikaan kyseessä? Eikös tuossa Helsingin Uutisten jutussa nimenomaan kiistetty se, ettei kyseessä ole lakiongelma vaan se on poliitikkojen selittelyä töppäyksilleen?

Ja oliko laskelmassa jotakin vikaa? Se on kiistatta karkea ja sitä saa Turunen itse ylistämillään teollisuusgurun taidoillaan vapaasti parannella.

Samat direktiivit koskevat kai Suomea kuin Ranskaakin?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #20

Kysymyksessä on osakeyhtiölaki ja erityisesti hallituksen jäsenien ja hallituksen puheenjohtajan vastuu (siis siirtyminen henkilökohtaiseksi vastuuksi jos tekee tietoisesti rsikisijoituspäätöksiä toisten rahoilla ja riskit realisoituvat). Ei sinun laskelmissa mitään vikaa ole. Kysymys on viimekädessä siitä, laitatko "oman nimesi" ko. päätökseen. Ja on muistettava, että osakeyhtiöiden hallitukset ovat kollektiivejä. Tästä on kyllä niin paljon oikeuden päätöksiä, missä hallituksen jäsen kaivaa viime kädessä omaa pussiaan tai istuu tiilenpäitä lukemaan (tai molempia).

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #24

Tasavallan hallitustako koskee osakeyhtiölaki? Siellähän asia viimekädessä linjattiin.

Ja tarkoitatko sanoa, että kun hallituksessa oli ministereitä, jotka eivät ymmärtäneet asiaa ja jotka lähinnä miettivät omaa etuaan ja pelkäsivät vastuuta, hanke kaadettiin? Poliitikothan nimenomaan tekevät usein tietoisia riskisijoituspäätöksiä toisten rahoilla. Esimerkiksi myöntävät kymmenien miljardien lainoja ja takauksia muille maille. Vaikka se on vastoin Suomen tekemiä sopimuksia. Joskus ministerit ja poliitikot ovat jopa joutuneet päättämään sodasta ja rauhasta. Aika riskihankkeita nekin.

Ja jos päätös olisi tehty eduskunnassa, olisiko eduskunta joutunut leivättömän pöydän ääreen? Tutustuppas paremmin eduskunnan oikeudelliseen asemaan.

Tuo oli kyllä surkein selitys sekoilulle. Henkilökohtaisen vastuun pelko. Koko maa saa mennä vaikka helvettiin, kunhan oma perse säästyy. Pelkureiden armeija? Ehkä se kuvaa nykyhallituksen henkistä ilmapiiriä. En tiedä. Mutta hartaasti toivoisin, että ei kuvaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #28

Näin se nyt kuitenkin mielestäni on. Henkilökohtaisen vastuunotto toisten rahoista ulkomaalaisomisteisen yhtiön pelastamiseksi. Kyllä minun sormi tässä tilanteessa osoittaa Korean suuntaan. Jo tarjouksen tekeminen on raskas ja kallis projekti ja yleensä rahoitus ja takuut varmistetaan etukäteen. Myös suurimmat alihankkijat joutuvat näin tekemään (Finnverahan takaa ja rahoittaa myös toimittajia, joten kyllä tässä riskiä veronmaksajilla on aivan riittävästi). Tottakai minuakin harmittaa vietävästi syntynyt tilanne ja työpaikkojen menetys. Mutta strategisesti sairasta ei saada terveeksi operatiivisilla tempuilla. Tämä on vanha ja viisas liike-elämän oppi. Mutta mitäpä tätä vatvomaan kun Tossavaisen tapauksessa on kysymyksessä poliittisten pisteiden keruu ja rautakourien äänet.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #32

Tässä on kysymys Kataisen sanoin, että "pitää puolustaa suomalaista työtä ja hyvinvointia".

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #32

"Mutta strategisesti sairasta ei saada terveeksi operatiivisilla tempuilla."
Jos kysymyksessä on pankki, niin tätä periaatetta ei kuitenkaan noudateta. Rahalla pelaaminen on arvokkaampaa kuin ihmistyö.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #35

Tässä meni Joensuussa mm. maakuntapankki nurin 90-luvun kaaoksessa. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet joutuivat parin vuoden päästä henkilökohtaisesti korvausvastuuseen. Siinäpä oli muutamalla maanviljelilläkin ihmettelemistä kun 3..5 vuoden jäsenyys vei maatilan alta. Siis korvaukset olivat todella isoja ja sovellettiin kunkin maksukyvyn mukaan. Oli tehty päätöksiä tilanteessa jossa riskit olisi pitänyt havaita.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #36

Noista tapauksista olen sitä mieltä, että pankkikriisissä laitettiin muodon vuoksi oikeuteen ihmisiä, joiden osalta se oli kohtuutonta ja monet suuret konnat selvisivät kuin koira veräjästä.

Ongelmahan oli se, että noiden pankkien hallinnossa istui ihmisiä, jotka eivät ymmärtäneet mitään pankkien toiminnasta. Olivat siellä vain siksi, että se oli hieno ja arvostettu homma. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että Sixpack hallitus koostuu samanlaisista tyypeistä. Eivät ymmärrä mitään asioista ja pakoilevat vastuuta. Ja jäljistä se nähdään, kuten tässä telakkasotkussa.

"Riskit olisi pitänyt havaita". Voi pyhä yksinkertaisuus. Maailma on täynnä organisaatioita, joiden päätehtävä on käydä kauppaa riskeillä. Esimerkiksi minun koulutukseni tähtää riskien hinnoitteluun. Jos ei ymmärrä mitään, pitääkö pyrkiä leikkimään päättäjää? Ja jos ei ymmärrä, pitää hankkia ammattitaitoisia apulaisia ja toimia heidän kanssaan.

Yllä oleva yhteiskuntataloudellinen laskelma kertoo, ettei laivatilaus olisi missään tilanteessa tullut tappiolliseksi yhteiskunnalle, jonka rahoja päättäjät käyttävät.

Menköön päin helkkaria, kunhan minä saan leikkiä suurta pomoa enkä joudu vastuuseen mistään. Voi jessus sentään.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #32

"Kyllä minun sormi tässä tilanteessa osoittaa Korean suuntaan."

Vastuun pakoilua. Mitä Suomessa tehtiin asian hyväksi, se kai on ratkaisevaa.

"Tottakai minuakin harmittaa vietävästi syntynyt tilanne ja työpaikkojen menetys."

Ei mene läpi. Sinua ei kiinnosta muuta kuin pestä hallitusta puhtaaksi töppäilystään. Hallitus pelkäsi vastuuta eli sille ei ollut minkäänlaista vastuunkantokykyä? Ja mistä hallituksen jäsenet olivat muka joutuneet vastuuseen? Yllä oleva laskelma osoittaa, että sellaista riskiä ei ole. Saat vapaasti kumota laskelman, jos pystyt.

"Mutta mitäpä tätä vatvomaan kun Tossavaisen tapauksessa on kysymyksessä poliittisten pisteiden keruu ja rautakourien äänet."

On tärkeää, että saadaan vastuullisilta paikoilta pois ihmiset, jotka eivät ymärrä asioista ja jotka ovat vastuuta pakoilevia pelkureita. Siinä on hyvä syy vatvoa asiaa. Mutta mikä on oma syysi peitellä hallituksen töppäilyä? Kukaan ei uskalla ottaa vastuuta hallituksen munauksista. Varsinaisia vastuunkantajia.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #24

Eiköhän riskinotto aina kuulu yritystoimintaan, koosta riippumatta. Toki moni hallituksen puheenjohtaja tai jäsen on vastuunsa joutunut kantamaan. Varsinkin pienten säästöpankkien hallintoneuvoston jäsenet -90 alussa.

Turunen ihan totta. Päätös on myös olla ottamatta riskiä ja usein se on ihan yhtä väärä tapa. Taitaa olla niin, että Sinun tapasi ajatella riskienhallintaa perustuu siihen, että ei tehdä mitään.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #39

Vanha oppi. Kun ei tee mitään, ei tee virkavirheitä.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #41

Joo ja yritysmaailmassa tietoinen riski otetaan hyvinkin tarkkojen perustelujen avulla. Riskien ottamatta jättäminen yleensä aina perustuu musta tuntuu (mutu) tuntumaan.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #44

Olen samaa mieltä, että yritysmaailmaan kuuluu riskinotto eli ei valtiolle ja sitä kautta veronmaksajille. Kuten varmaan tiedät valtio on julkisen vallan käyttäjä ja ei siten edusta yritysmaailmaa. Hallitus teki asiassa aivan oikein, jos yrityksen omistajataho ollut kerran valmis ottamaan riskiä vaan pelasi mustapekkakortti kädessä sököä valtiota vastaan. Loistava päätös hallitukselta!

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #47

Jukka
Aika monessa yrityksessa valtio on mukana mm. Talvivaarassa, jonne nyt lisäinvestoidaan. Pääomistajanakin aika monessa. USAn liittovaltio antoi vakuuksia ja suoraa tukea GM:lle ja parille muulle isolle lafkalle. Tämä siis kapitalismin kultamaassa. Pari vuosikymmentä sitten Chrysler pelastettiin suoralta konkalta mittavalla keskushallinnon rahoituspaketilla. Näin se vain on. Miksi maamme pitäisi olla poikkeus. Valtion osuus monella alalla on ihan hyvä juttu.

Puolustusvälineteollisuudessa valtion omistus on elintärkeä. Energian tuotannossa ja monissa muissa. Ylestä puhumattakaan. Lisäksi tulevat vielä puoluetuet:).

Valtio tukee uusia innovaatioita, no ei aina ihan onnistuneesti. On mukana Uudenkaupungin autotehtaan mersuprojektissa about 200 miljoonaa vakuuksia jne. Alko on valtio-omisteinen, vaikka mielestäni ei pitäisi. Jatkanko?

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #49

Antti, sinulla on hyviä argumentteja. Olen kuitenkin eri mieltä kanssasi ja esittämäsi rinnastukset eivät ole kuvaavia STX:n Turun telakan tilanteeseen. Esimerkiksi USA:n liittovaltion tuki GM:lle perustui suuresti siihen, että vaarassa oli miljardien, jopa kymmenien miljardien eläke- ym. sijoitukset amerikkalaisilta instituutioilta ja yksityissijoittajilta. Tuossa oli kyseessä ennen kaikkea amerikkalaisen omaisuuden turvaaminen - ei niinkään työllisyyden. Joka tapauksessa kyseessä oli hyvin poikkeuksellinen toimenpide kapitalismin kultamaassa, kuten totesit. Miksi Suomen valtion olisi pitänyt tukea korealaista ja monikansallista omistusta, joka ei ollut valmis ottamaan itselleen kuuluvaa riskiä. GM:n kohdalla ei ollut kyse uudesta jättitilauksesta vaan ylipäätänsä olemassa olosta. Puolustusvälineteollisuus, energiatuotanto ja YLE ovat strategisia toimialoja, joissa valtiolla on myös kriiseihinvarautumisen näkökulma mukana olleessaan ko. toiminnoissa omistajana ja toimijana. Alko Oy puolestaan on monopoliyhtiö maassamme. Näissä esimerkeissä ei ollut riskinottamisen näkökulmaa käytännössä kuin Uudenkaupungin autotehtaan kohdalla ja vastaavalla tapaahan valtio olisi toiminut myös Turun telakankin kohdalla, mutta se ei riittänyt telakkayhtiölle.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #51

"Miksi Suomen valtion olisi pitänyt tukea korealaista ja monikansallista omistusta, joka ei ollut valmis ottamaan itselleen kuuluvaa riskiä."

1) Siksi, että laivatilaus olisi tarjonnut töitä useille tuhansille ihmisille Suomessa. Nuo työpaikat olisi rahoitettu laivan tilanneen varustamon maksusta eli vientituloilla. Eli nuo työntekijät olisivat voittaneet.

2) Koska tuosta laivasta saatavasta maksusta yhteiskunta olisi saanut veroja ja muita tuloja paljon enemmän, kuin sen riskinotto olisi ollut. Eli yhteiskunta olisi voittanut taloudellisesti.

3) Kun laivaa ei tehdä, nuo ihmiset tai ainakin merkittävä osa heistä on työttöminä. Heille maksetaan mm. työttömyysturvaa, joka rahoitetaan valtion velanotolla.

4) Se millaisia riskejä telakka oli valmis ottamaan ja millaisia ei, emme todellisuudessa tiedä. Mutta aika köyhää ajattelua on jättäytyä pois hankkeesta siksi, että kyseessä on korealainen telakka. Se, että telakka on korealainen, on valtion aikaisempaa hölmöilyä.

Miksi suomalaisten veronmaksajien ja suomalaisten duunarien etua valvovan valtion kannatti jättäytyä pois hankkeesta? Siksi, että v*tuttaa, kun aikaisemin on jo möhlitty telakka korealaisille ja kun maailma ei ole reilu?

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #54

Valtiontalouden kokonaisuuden näkökulmasta 50 miljoonalla eurolla on paljon muutakin käyttöä kuin saada työllistettyä 2000-3000 henkilöä. Esimerkiksi paljon julkisuutta kritisoituun nuorisotakuuseen on valtio päättänyt kohdentaa 60 miljoonaa euroa resursseja, mitä pidetään riittämättömänä. Etenkin, kun rahoituksen lähteenä on suurelta osin sellaiset ratkaisut, joilla jo itsessään heikennetään nuorten asemaa nykyisestään. Tuolla 50 miljoonalla eurolla kohdennettuna työ- ja ammattiuran alkuvaiheessa oleviin kansalaisiimme lisäsatsauksena jo tehdyille toimenpiteille esim. "mestari-kisälli" -tyyppisiin työ- ja oppimistoteutuksiin pk-sektorilla saataisiin moninkertainen kansantaloudellinen hyöty verrattuna tuohon telakkatukeen. Kaikki on niin suhteellista. Ja pakko on kysyä, kun pidän sinua alan asiantuntijana, että paljonko korkealle tunnetusti järjestäytyneen telakkateollisuuden työntekijöiden ammattiliittojen työttömyyskassaa rahoitetaan valtion varoista.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #57

"50 miljoonalla eurolla on paljon muutakin käyttöä kuin saada työllistettyä 2000-3000 henkilöä."

Voi pyhä ykisnkertaisuus. Jos sen vastineeksi saadaan 150 miljoonaa vero- ym tuloja, siitä jää alkeellisen laskutoimituksen jälkeen kun vähennetään tuo 50 miljoonaa vielä 100 miljoonaa muuhunkin.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #59

Ymmärrän toki pointtisi, mutta tuo arviosi on vahvasti ensinnäkin mutu-pohjalta. Sen sijaan tiedetään tutkimustulosten kautta, että yhden syrjäytyneen nuoren vetäminen aktiiviseksi kansalaiseksi säästää 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja. Tuolla 50 miljoonalla saadaan esimerkissäni tuhansia nuoria syrjätymiskehityksestä takaisin yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi eli säästöt ovat miljardeja ja lisäksi tuo 50 miljoonaa euroa kiertää syrjätymisenehkäisemistä tekevien henkilöiden palkkoina, veroina ja palveluostoina takaisin yhteiskunnan kiertoon.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #61

Oma selityksesi ei siis ole mutua? Jos saadaan huonoimmillaankin 100 miljoonaa enemmän verotuloja, siitä riittää eri tarkoituksiin.

Jos tehdään Suomessa miljardin laiva, siitä satoja miljoonia on työtä. Ja mutuasi voi tarkentaa arvioimalla paljonko siitä tulee veroa. Mututietoa löytyy

www.vero.fi

Käyttäjän IlkkaKiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi Vastaus kommenttiin #47

Jukka Kuhanen 47. Vasta-argumentteja tarvitaan jotta totuus löytää päivän valon. Kiitos siis siitä, että molemmat puolet ovat hyvin edustettuina. Kyllä kiitos luottamuksella ja ei ikinä noin suurella riskillä. Jälkimmäinen voitti tällä kertaa. Järkevää tai ei.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #47

Sanoisin, että sinulla on harvinaisen naivi käsitys valtion toiminnasta. Valtio nimenomaan monta kertaa ottaa kovia riskejä. Miksi? Siksi, että se sillä on ylivoimaisesti paras riskinkantokyky.

Ajattelusi on lähestä sukua yllä Turusen ajattelulle. Se on kuin hallintobyrokraatin ajattelua. Kaikki edistys valtioissakin on lähtenyt riskinotosta. Ja valtio äärimmäisen usein juuri ottaa riskejä: sekä taloudellisia että turvallisuusriskejä.

Otetaan esimerkiksi Suomen taannoinen suuri nousu matkapuhelimissa. Mihin se perustui? Valtion riskinottoon ja valtion rahojen ilmeisesti sunusta arveluttavaan haaskaamiseen. Suomessa ja Ruotsissa oli ensimmäiset suuret matkapuhelinyhtiöt Nokia ja Ericsson. Miksi? Siksi, että niissä maissa oli ensimmäiset valtiolliset matkapuhelinyhtiöt (mitä se NMT tarkoittikaan). Noiden yhtiöiden puolesta riskejä otti valtio, jonka rahalla eri projeteissa nuo kehittelivät tekniikoitaan.

Valtavan monen Suomessa toimivan yhtiön alkulähde on valtion riskinotto. Siksi, että valtio oli ainoa, jolla oli siihen resursseja.

Sen ajatuksen kyllä voisin allekirjoittaa, että valtion pitää päätöksissään miettiä yhteiskunnan kokonaisetua eikä yksittäisten yhtiöiden etua. Siihen kuuluu taloudellisia asioita sekä muita (ympäristöä, turvallisuutta jne).

Tuossa telakkapäätöksessä kun sitä hiukankaan analysoi, ei itse asiassa yhteiskunnalla ollut minkäänlaista nettoriskiä. Sen mitä se ehkä olisi huonossa tilanteessa hävinnyt se olisi voittanut muualla. Yhteiskuntataloudellinen laskelma on plussalla pyöritteli lukuja miten tahansa. Hallituksen päätös on nyt julkisuudessa olevien tietojen valossa yksiselitteisesti typerä.

Se, että ministerit eivät ymmärrä valtiontalouden realiteetteja on monta kertaa raaka fakta. Olen istunut delegaatiossa, joka selittää valtiovarainministerille yhteiskuntataloudellista analyysiä. Ja kauhukseni huomannut, ettei ministeri ymmärrä edes miten budjetti laaditaan. Ei tyhmyyttä ja pelkuruutta pidä alkaa ihannoimaan.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #52

Toki voit pitää näkemystäni naivina. Itse en arvioisi mielipidettäsi typeränä vaan totean meidän olevan asiasta ja sen perusteista eri mieltä. Yleistykset ja rinnastukset ovat "vaarallisia" tai paremmin sanottuna harhaanjohtavia, kun ne irrotetaan viitekehyksestään. Valtiolla on omat riskisijoituspolitiikkansa, sitä varten olevat organisaatiot ja toimintaperiaatteet, joiden mukaan valtion rooli riskisijoittajana on valtion päätöksentekojärjestelmässä määritelty.

Sinä vertaat valmiiksi jo konkurssikypsään ja vuosia syvällä uineen telakkayhtiön riskisijoituspyyntöä totaalisesti uuden tuotekehitys- ja palvelutoimíntakonseptin tukemista toisiinsa. Tuosta jälkimmäisestähän oli käytännössä kyse matkapuhelinbusineksen luomisessa. Valtion rooli oli alkuunsaattajan rooli - eräänlainen suuremman kokoluokan businessenkelinä toimiminen. Valtion aktiivinen rooli mahdollisti ulkopuolisten investoreiden ja markkinoiden syntymisen matkapuhelinalalle. Tuossa oli kyse eksoponenttiin kasvavasta uudesta liiketoiminnasta, jossa valtion taholta oltiin kaukoviisaita ja aikaansa edellä. Muistat varmaan itsekin henkilökohtaisesti 1990-luvun alku- ja keskivaiheen, jolloin Nokian osaketta splitattiin ja 1980-luvun lopussa merkittyjen osakkeiden arvot olivat enemmän kuin kymmenkertaistuneet vajaassa 10 vuodessa. Mistään tuollaisesta ei ole kyse kautta maailman vaikeuksissa olevassa telakkatoimialassa. Ennemminkin on kyse hengissä säilymisen kilpailusta, jossa markkinoita lähellä olevilla toimijoilla on kilpailuetu jatkossa.

Se NMT muuten tarkoitti Nordic Mobile Telephone...

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #55

Siksi tein yllä äärimmäisen pikaisen ja karkean yhteiskuntataloudellisen laskelman tuosta laivahankkeesta Suomen kannalta. Vaikka sitä kuinka hieroo, pyörittää ja täsmentää, se osoittaa aina, että Suomi olisi tässä tilanteessa voittanut. Miksikö? Siksi, että meillä on ollut aikaisemman toiminnan vuoksi ylivoimaista osaamista asiassa. Aivan samalla tavalla kuin matkapuhelimissa.

Mitä hittoa minua kiinnostaa, miten korealaiselle yhtiölle käy? Telakka on Suomessa ja laiva olisi rakennettu Suomessa. Jos korealainen telakkayhtiö olisi mennyt konkurssiin? Mitä sitten?

Keskeneräinen laiva olisi otettu takaajan eli Finnveran haltuun vakuutena takauksista ja sitten sama suomalainen telakka olisi Finnveran lukuun rakentanut laivan valmiiksi. Vai kuvitteletko, että Finnvera on täynnä tolloja, jotka eivät osaa tehdä normaalia takaus ja vastavakuussopimusta?

Sitten kun laina on valmis se toimitetaan tilaajalle. Vai kuvitteletko, että suomalaiset riskirahoituksen asiantuntijat ovat niin tomppeleita, etteivät ole varmistaneet sitä, että laiva saadaan kaupaksi.

Voihan olla, että Finnvera on täynnä tomppeleita, mutta uskon sen vasta kun näen todisteet.

Siis mikä olisi ollu Suomen tappio telakkayhtiön konkurssissa?

1) Se olisi varmaan hävinnyt 50 miljoonan pääomalainansa
2) Se olisi saanut verotuloja 150 miljoonaa
3) Se olisi säästänyt työttömyysturvamenoja 150 miljoonaa.
4) Se olisi saanut telakan edullisesti haltuunsa ja olisi voinut antaa sen Suomessa toimivan yhtiön omistukseen.

Voi Suomi parkaa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #56

Ei tässä ollut korealainen emoyhtiö se ongelma ja konkurssikypsä toimija vaan suomalainen Turussa sijaitseva konserniyhtiö eli STX-Finland Oy, jota emoyhtiö ei ollut omistajana valmis rahoittamaan tarvittavissa määrin. Kukaan rahoittaja - ei edes riskirahoittaja - ei rahoita konkurssikypsää yritystä. Itse pidän Finnvera kiistattomana riskirahoituksen osaajana ja eipä juuri sieltä suunnalta ole älähdyksiä kuulunut hallituksen päätöksen jälkeen. Jostain syystä.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #58

Finnvera on valtion laitos. Se ei ala hallitusta vastaan huutelemaan julkisuudessa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #56

Pakko nostaa omaa häntää kehiin. Samaa aihetta sivusin eli sitä, että laiva olisi jokatapauksessa tehty valmiiksi kävi valmistajan miten tahansa jo aiemmin. Pitää muistaa, että paatilla on myös tilaaja, joka on sitoutunut ostamaan sen. On päivänselvää, että varustamo olisi kaikkein mieluiten halunnut laivan/laivojen valmistuvan suomessa. Miksikö? Kyseessä on pitkän kehitystyön, jonka loppua ei ole edes näköpiirissä, yksi vaihe.

Alihankkijoilla ja telakan osaajilla on takataskussaan uusia innovaatioita ja tietotaitoa siitä, miten uusi voidaan tehdä vieläkin paremmin ja kustannustehokkaammin kuin aiemmat. Piikkiön hyttitehdas on loistava esimerkki tällaisesta kehityksestä. Mitä kaikkea sieltä arkusta mahtaa vielä löytyä. En ole varma, mutta Koneen toimittamat hissit ne joissa ei tarvita tilaa vieviä koneistoja katolle ovat alunperin risteilijäteollisuuteen kehitettyjä jne.

Tätä taustaa vasten ajatellen ei jossitellen voisi päätellä, että myös STX olisi mieluiten suonut laivojen rakennetun maassamme. Tuskin se olisi luopunut leikistä kesken vaan pääomaa olisi pumpattu tarvittaessa projektin aikana. STX on konserni ja STX Finland on yksi osa siitä.
Onko STX konsernina huonossa jamassa vai onko STX-Finland kirjanpidollisesti, huonon tilauskannan, vuoksi vaikeuksissa. Avainkysymys. Varmaa on se, että mikäli laivoja olisi alettu valmistamaan, niin pääoman saanti olisi myös helpottunut. Loppupeleissä tilaajan RCL?. Maksukyky on tietysti se ratkaiseva juttu. Siitähän ei paljon ole kirjoitettu. Nyt aihetta on käsitelty aivan kuin STX olisi tilaaja, jonka mahdolliset rahoitusvaikeudet olivat osasyynä projektin torppaamiseen. EU:n asettamat esteet ovat täyttä potaskaa. Varmaan Ranskassa olisi syntynyt älämölö. Entäs sitten, kutsuttu valittajat Tossavaisen savusaunaan miettimään, että kannattaako lähteä urputtamaan.

Ollin tekstissä kohta neljä on oikeastaan se tärkein juttu. Telakka on ja pysyy Raision lahdella, valmis infra ja tehokas. Sitä ei saa päästää rapistumaan.

Vielä lopuksi. Nantesissa alkaa peruukkikauppa käydä, kun risteilijän valmistusta aloitetaan. Luulen, että tilaaja on antanut melkoiset laatuvaatimuksiin liittyvät sankiot ja viivästymissakot projektille ja STX puolestaan sopinut, että se vähemmistöosakas vastaa näistä ukaaseista. Eivät Korealaiset tyhmiä ole.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #64

STX-Finland Oy:n tuloksen kirjanpidollinen heikkous ei johdu kyllä heikosta tilauskannasta yksistään. Tästä esimerkkinä vuoden 2007 tilikauden tilinpäätös. Tuolloin yhtiön liikevaihto oli ennätyksellisen suuri eli noin 2,4 mrd.euroa ja tappio samalla ennätyksellisen suuri eli liki 1,1 mrd.euroa. Kirjoitin joitakin viikkoja sitten ko. aiheesta blogin käytyäni läpi STX:n edellisvuosien julkisia tilinpäätöstietoja.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #65

Jaha, vielä on yön selkään jaksettu olla asian kimpussa. Mielestäni Jukka olet johtopäätöksiesi kanssa enemmän oikeassa kuin Tossavainen ja Tossavaisen enkelit. Ollille sanoisin, että ehkä kannattaisi opetella tuntemaan paremmin telakkabisneksen (rahoitus ja takuut mukaanlukien) pelisäännöt ja tilaajan oikeudet/kauppaehdot. Minä tunnen ja myös Finveraa koskevat valtuudet ja riskinhallinnan ehdot. Eniten kuitenkin ihmettelen, että Tossavainen talousvaliokunnan jäsenenä ja tiedon keskiössä lähtee huhujen perässä liikkeelle. Minun puolelta tässä blogissa piste.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #66

Itse olen myös omassa työhistoriassani ollut tekemisissä Finnveran rahoitussopimusten kanssa osana yritysten kokonaisrahoitusta. Tämän takia nämä "vapaamieliset" ajatukset Finnveran mahdollisuuksista poiketa rahoitusmarkkinoiden ja niitä tukevien lakien pelisäännöistä kuulostaakin enemmän kuin oudolta, varsinkin kun niitä esitetään myös talousvaliokunnan jäsenenen roolissa.

Btw, nythän siellä Ranskassa on joukko suomalaisia alihankkijoita parasta aikaa neuvottelemassa tilaussopimuksia risteilijätilaukseen liittyen STX-Ranskan kanssa eli suomalaisille alihankkijoiden osaamiselle on edelleenkin tilausta, vaikka rakennusurakka meni Ranskaan.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #67

Eli ranskalaiset yrittävät saada siirrettyä Suomeen kertynyttä tietotaitoa Ranskaan. ja sille Kuhanen hurraa? Onkohan ihan koordinaatit kohdallaan.

Kiisteltyä pääomalainaa ei olisi missään tapauksessa antanut Finnvera, joten sepustuksesi sen valtuuksista on sivussa aiheesta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #76

Pusa, kuten kommenentissani 23 totean, tietotaidon siirto Ranskaan ei ole suinkaan yksinkertainen asia. Tässä tukeudun hyvän ystäväni korkeaan ammattitaitoon laivanrakennuksessa.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #81

En tunne asiaa, mutta uskon ettei se ole yksinkertaista. Mutta sitä nyt ilmeisesti yritetään.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #76

Miten niin tietotaito siirretään Ranskaan, jos ranskalainen telakkayhtiö tilaa aliurakoita suomalaisilta toimijoilta. Oletko tosiaan sitä mieltä, että esimerkiksi Kone Oyj:n saatua satamanosturilaitetilauksen Malesiasta Kone Oyj laittaa tuotannon pystyyn tuon tilauksen pohjalta Malesiaan ja siirtää osaamisensa Suomesta Malesiaa? Kyllä nuo suomalaiset alihankkijat edelleenkin valmistavat alihankintatuotantonsa valtaosaltaan täällä Suomessa ja asennustyöosuuskin tehdään näiden suomalaisyritysten toimesta siten, että työ ja siitä kertyvä taloudellinen hyöty jää Suomeen.

Olli Pusa Vastaus kommenttiin #66

"kannattaisi opetella tuntemaan paremmin telakkabisneksen (rahoitus ja takuut mukaanlukien) pelisäännöt ja tilaajan oikeudet/kauppaehdot. Minä tunnen"

En usko. Olet täällä uhonnut monta kertaa olevasi vietiasiantuntija, mutta missään se ei näy.

Finnvera on valtion laitos, jonka ohjeet määrää viimeädessä hallitus ja eduskunta.

Piste on osaltasi perustelua. Ei sinulla tähänkään mennessä ole ollut keskusteluun konkreettista annettavaa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #65

Kirjanpidollisesti kikkailtu tappio, esim. tulonsiirrot emoyhtiölle vai todellinen tappio? 2,4 miljardia liikevaihtoa ja 1,1 samaa, tappiota. Ei taatusti pidä paikkaansa. Ihan tosi uskotko todella julkisen tilinpäätöksen antavan todellisen kuvan?

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #85

Konserniavustukset ym. tulonsiirrot ovat tasevaikutteisia kirjauksia ei tulokseen vaikuttavia. Julkisen tilinpäätöksen tarkoitus on se, jonka varaan rahoituspäätökset, liiketoimintakumppanuudet, sopimukset yms. rakennetaan. Tästä johtuen uskon julkisten tilinpäätösten antavan oikean kuvan yhtiön tilasta. Tase-erittelyssä on lisäksi tuotava esille tilinpäätöksen vertailtavuuteen tai tilikauden poikkeuksellisuuteen liittyvä informaatio. STX-Finland Oy:n kohdalla mm. todetaan, että telakkayhtiötä kohtaan on vireille useita valituksia oikeusasteissa ja että niistä johtuen tilinpäätökseen ei ole tehty mitään varauksia, koska yhtiö ei usko niiden muodostavan mitään riskejä yrityksen toimintaa kohtaan.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #44

Politiikan eli yhteisten asioiden hoidon suurin ongelma on siinä, että päätöksiä tehdään mututuntumalta. Esim. hallitusneuvotteluissa yön pimeinä tunteina sovittiin monia asioita mututuntumalta. Näistä mutupäätöksistä mainittakoon kunta- ja soteuudistukset.

Mitkään tilastot tai tutkimukset eivät todista, että hallituksen ajama kuntauudistus toisi mukanaan säästöjä. Silti sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Parisen päivää sitten Hesarissa liuta huippuasiantuntijoita tyrmäsi kuntauudistushankkeen täysin.

Silti kuntauudistusta ajetaan väen väkisin eteenpäin. "Kun minä kerran sanoin näin, niin se on näin" -ajattelu on tärkeintä. Omia kasvoja ei voida menettää.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund Vastaus kommenttiin #62

Tossavainen, unohdat kertoa, että kysymyksessä oli keskustapuolueen kuntauudistusseminaarista. Ei kai tarvitse erikseen mainita, että nämä "huippuasiantunijat" oli varmasti valittu niin, että myötäilevät kepun kantoja kuntauudistuksessa, kepuhan niitä vastustaa pelkästään valtapoliittisista syistä.

Janne Suominen

Tämän väittämän jälkeen olisi mielenkiintoista jos kansanedustaja antaisi sitten esimerkin omasta laskennan osaamisestaan, mielellään vielä tähän tapaukseen liittyen. Miten olisi vaikkapa yksinkertainen kassavirta-analyysi STX Suomen tilanteesta?

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Linkkejä voi laittaa twitteriin. Tänne blogeja eli linkkien ohella omia kannanottoja vähintäänkin.

Reijo Tossavainen

Olen kirjoittanu paljon myös omia näkemyksiäni. Joten poikkeus lienee sallittua...

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

"Linkkejä voi laittaa twitteriin. Tänne blogeja eli linkkien ohella omia kannanottoja vähintäänkin."

Eiköhän nyt kannattaisi hoitaa sitä hellapoliisin hommaa ihan siellä kotona ja antaa muiden kirjoitella ihan palstan sääntöjen puitteissa!

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

No johan on mennyt lapselliseksi touhu tällä palstalla, sain sähköpostiini ilmoituksen että viestini numero 14 on asiaton. Miksihän sähköpostissa ei mainittu millä tavalla se on asiaton?

Jari Reinikka

Saara voisi ottaa osaa ja keskustella vaikka itse aiheesta. Eiköhän siellä telakoilla muutama homokin ole ollut töissä ja nainen.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Toivoton taisto telakan tasetta vastaan
lausuvi Jyrki mutt lohduta ei sanat lastaan
Vapaavuori haastaa - Tossavainen virittää jousen
Rocanella selkään Don Quijoten tapaan mä nousen

Ja selvennyksenä "mä" tarkoittaa Tossavaista

Yrittäisit nyt Tossavainen ymmärtää, että ei kukaan lakia tunteva hallituksen jäsen (esim. Teollisuussijoitus Oy:stä) tai virkamies uskalla tehdä päätöstä rahan lainaamisesta tai sijoittamisesta tiedostaessaan henkilökohtaisen riskin kun kysymyksessä on "selvitystilassa" oleva yksityinen osakeyhtiö ja kohteen omaan pääomaan ei ole tuloksen kautta odotettavissa parannusta.

Matti Palviainen

"kohteen omaan pääomaan ei ole tuloksen kautta odotettavissa parannusta."

Miten niin ei ollut odotettavissa? Kyseessä oli sarjan toinen ja kolmas laiva. Sarjan ensimmäinen laiva on suunnitelukustannusten ja muidenkin kustannusten vuoksi aina kallein.

Toisekseen yhteiskunnalle 50 miljoonan riski on pieni saatavissa oleviin verotuloihin verrattuna.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Kysymys on sarjan kolmannesta laivasta jonka kauppahinta olisi ollut saatujen tietojen mukaan alempi kuin edelliset. Kustannuksista 80% lepää alihankkijoiden harteilla. Jos ei korealainen pääomistaja usko yhtiöönsä eikä pankit ja yksityiset rahoittajat - pitäisi hälytyskellojen soida. Samoja ehtoja + innovaatiotukea (plus edellisiin) oli tarjolla Finnveran ja TEM toimesta kuin aikaisemminkin.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Vuosikymmeniä telakkateollisuudessa mm. suunnittelijana toiminut perheystävä totesi; Ensimmäinen laiva tuottaa tappiota, toinen yleesä omilleen, kolmas tuottaa voittoa. Hänen mukaan suunnittelukustannuksia ei pystytä siirtämään Ranskaan koska risteilijän rakentamisessa esintyy miljoonia ongelmia joita ei korjata piirustuksiin. Ystäväni mukaan on selvää, risteilijä tuotaa tappiota Ranskan STX- telakalle. Ranska ilmeisesti halusi saada tilauksen jotta telakan toiminta pysyy käynnissä sotalaivojensa rakentamisen vuoksi. Olisiko Turku saanut tilauksen 50milj. lainan myötä, se on pelkkää arvailua, joka ei johda mihinkään.

Matti Palviainen

"Pääministeri Jyrki Kataiselle ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle valkeni vasta äsken, että yhden jättiristeilijän työllisyysvaikutus vastaa kymmentä tai viittätoista jäänmurtajaa."

Eivät tienneet/ymmärtäneet. Eivät olleet perehtyneet asiaan tippaakaan. Mistä Suomeen siunaantuu näitä ministereitä, joille teollisuus -Suomen selkäranka - on yhtä hepreaa?

Siksikö (=luulivat kauppaa kooltaan vain kymmenenneksi osaksi todellisesta arvosta) ko miniterit antoivat periksi EU:n kautta tulleelle Ranskan ja kenties Saksan painostukselle muka EU:n sääntöjen rikkomisesta? (HS:n uutisesta:"– Yhtäkkiä Tesin ja TEM:n johto halusikin rahoittaa vain hyvin kannattavia yrityksiä, kertoo telakka-alan konkarikonsultti.
Hänen mukaansa Tesin johto alkoi vedota EU:n kilpailusääntöihin, joiden mukaan pääomatuki olisi voitu tulkita kielletyksi valtionavuksi.")

Kyllä Tesin ja TEM:n johto asiaan olivat perehtyneet. Mutta idioottiministerit puuttuivat ilmeisesti peliin EU:n eli asiallisesti Ranskan painostuksesta.

Todettakoon, että Ranskan STX-telakka aivan varmasti rikkoo EU-säännöksiä. Sen toimittamana ko laivat maksavat niin paljon enemmän kuin Turun telakan rakentamina.

Martti Saarikangas varmasti mielellään valistaa poliitikkoja tästä puolesta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kanattaa aina suhtautua varauksella uutisiin jotka perustuvat huhuihin ja "asiantuntijoina" käytetään nimettömiä tietolähteitä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Tossavainen on mieltynyt entisenä päätoimittajana huhuihin.

Olli Pusa

Minäkin kaipaisin julkisuuteen lisää faktoja ja yhteiskuntataloudellista laskelmaa. Kai hallitus on sellaisen teettänyt? Onhan?

Reijo Tossavainen

Laskelmia on kovasti penätty eduskunnassakin, mutta ei ole saatu... Muotoseikkoja on korostettu. Käytännön tosiasiat ja käytännön elämä on jäänyt huomiotta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Faktat olisi hyvä saada pöytään tässä asiassa. Niitä on tiedustellut myös telakkatukiin erikoistunut juristi Kari Pääkkönen. Matematiikka on puhdasta ”totuustiikkaa”.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/437201/Valtio+avi...

Jukka Kaulanen

Nokian tehdas lopetti Salossa ja 1040 ihmistä menetti työnsä. Tehtaassa. Eräs Nokian entinen johtaja oli laskenut, että kaikkine kerrannaisvaikutuksineen työnsä menetti 9.000 ihmistä.Hs.

Mitä sitten, jos laivaa kokoava telakka rannassa tuottaa jonkin verran tappiota! 1.000- 2.000 alihankkijaa sisämaassa tuottaa voittoa.

Nyt öljy on Suomen tärkein vientituote! Katainen ja Urpilainen luulevat varmaan Suomessa olevan öljyä. Ehei, se on Venäjän öljyä, jota Suomessa pikkuisen jalostetaan ja viedään eteenpäin.

"Vuonna 2012 näiden öljytuotteiden yhteenlaskettu vientiarvo oli 5, 5 miljardia", hehkuttaa Katainen ja luokanopettaja Urpilainen jatkaa: "5500 miljoonaa, tajuutteks te siis, Yes we can!"

Mutta paljonko oli sen venäläisen öljyn tuontihinta? Oliko se 4,7 miljardia? Se kun vähennetään tuosta viennistä, niin ei siitä paljon jää. Se on sama, kuin jos ostaisimme ruotsalaista nuuskaa, pakkaisimme sen pienempiin rasioihin ja myisimme Tanskaan. Suomen vientiteollisuus!

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Jos eduskunnan ja hallituksen toimia katselee, niin todennäköisesti 5,5 miljardin öljyviennin tuonti maksaa ainakin 7,5 miljardia.

Tässä se suunnilleen on se ammattitaito tämänhetken hallituksessa!

Janne Suominen

Hallitus ja eduskuntako tuota öljynjalostusta harrastavatkin?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Nerokas ajatus. Perustetaan enemmänkin noita tappiota tuottavia valtion kokoonpanoyhtiöitä, joiden alihankkijat sitten tekevät voittoa. Kun niitä on riittävän paljon, kaikille riittää töitä ja keskimääräistä parempi palkka. Vai onko tässä kuitenkin joku kupru ajattelussa.

Tapio Vehmaskoski

Jos telakkatukipäätöksen kielteisyys perustuu HU-lehden mukaisiin sekoiluihin niin on aivan varmaa, että kukaan vastuuhenkilö ei enää jälkikäteen halua minkäänlaisia selvityslaskelmia. Mokanneet tietenkin haluavat peittää mokausjälkensä, koska se edelleenkin tarkoittaisi hallituksen repeämistä.

Olli Pusa

Miksi selkeitä laskelmia ei julkaista nyt, kun asia on ratkennut? Ka yllä kaipailin yhteiskuntataloudellsista kannattavuuslaskelmaa. Senhän tulisi olla poliitikkojen päätöksenteon ydin. Firmat laskevat omia kannattavuuksiaan.

Tapio Vehmaskoski

En tietenkään voi vastata poliitikkojen puolesta, mutta juuri siksi! Helkkari poliitikkojen toimilta ja päätöksiltä menisi pohja.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

A-studiossa vieraili äsken valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ( sd. ).

En halua kommentoida näkemääni enkä kuulemaani, etteivät kyseisen politiikon esittämät ajatukset ja niiden aiheuttamat omat mielenliikkeeni nouse uudelleen pintaan ja vie yöuniani.

Joudun kuitenkin turvautumaan poikkeuksellisesti polvirukoukseen.

Jukka Kaulanen

Enkeli siunatkoon untasi ja samantien voisi tempaista koko Suomen kansan taivaaseen. Omaa hallitustaan pakoon.

Matti Palviainen

Samanlaiset ovat tuntemukseni.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kyllä nyt on viimeinkin uskottava siihen että jos Perussuomalaiset olisivat olleet hallituksessa, hupiryyppäysristeilylaivan tilaus olisi saatu Suomeen, koska asia seisoo oikein paikallislehdessä. Ja painettuna!

ulf fallenius

Niin kyllä laskelmat piti aikanaan olla Wärtsilän telakka bisneksessä kunnossa mutta miten kävi.Suuremman luokkan katastroofi siitäkin seurasi.Syy nimeenomaan tämän tilauksen menettämiseen STX kohdalla oli nimenomaan se että heillä ei ollut paperit mistään osaa kunnossa eikä eders pienintäkään intressiä laittaa omia rahoja peliin.Sitten voin lisätä että tämä 50 miljoona oli vitsi laittakaa lisää nollia niin se olisi ollut se vaadittu summa loppupeleissä.Vapaavuori toimi aivan oikein tässä asiassa.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Näyttää näitä hallituksen huonoja päätöksiä kannattavia tästä blokista löytyvän. He ovat aivan samanlaisia kuin hallituksessa olevat puoluetoverit, oikeaa tietoa ja ymmärrystä asioista ei ole. Päätökset ja mielipiteet perustuvat ideologiaan ei tosiasioiden ymmärtämiseen.

Olli Pusa on aivan oikeassa, kokonaisuus ratkaisee ja se pitäisi ymmärtää. Valtio on aivan erilaisessa asemassa kuin mikään yksityinen sijoittaja, koska se saa verotuloja myös kannattamattomasta liiketoiminnasta ja välttyy maksamasta työttömyyskorvauksia. Tämä on yksinkertaista yhteen ja vähennyslaskua mikä pitäisi osata myös kutosen matikalla. Hallitus on ylimielisyydessään jättänyt laskelmat tekemättä, muuten ne olisivat jo julkisuudessa.

Seppo Turusen puheet on täyttä paskaa, Finnvera on valtion riskisijoitusyhtiö, jonka tarkoitus on sijoittaa riskipitoisiin hankkeisiin. Yritystoimintaan kuuluu riski, ja normaalisti riskisijoittaja jakaa riskin esim. kymmeneen yritykseen, joista 9 menee konkurssiin ja yhdestä tulee kultakaivos. Tämän sijoittaja tietää jo etukäteen.

Joutuvatko Solidiumin virkamiehet vastuuseen, kun he sijoittavat valtion varoja konkurssikypsään Talvivaaraan ? Käsittääkseni laki ei kiellä huonoja sijoituksia, eikä tappion tekeminen ole yritystoiminnassa rangaistava teko.

Luuletteko että Katainen joutuisi vastuuseen jos hän selittäisi 50 miljoonan menetystä STX:ään halulla turvata suomalaiset työpaikat? Samalla tavalla perusteltiin euroopan kriisivaltioille syydetyt miljardit.

Hallituksella ja hallituksen puolustajilla on yksi perusasia hukassa, kannattava liiketoiminta ei tarvitse valtion tukea koska se on kannattavaa. Perustelu että vain kannattavaa liiketoimintaa voidaan tukea on idioottimaisuudessaan maailman huippua. Lisäksi koko hanke kaatui pääomalainaan, joka ei ole tukea vaan laina joka maksetaan takaisin tai muutetaan yhtiön osakkeiksi.

Tukea tai lainoitusta tarvitsevat uudet yritykset tai yritykset joilla on tilapäinen kassakriisi tai kokoon nähden suuri tilaus jota yritys ei itse pysty rahoittamaan.

Voisimme vielä yhdessä miettiä onko valtion ja hallituksen tehtävä vältellä riskejä vai huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista ja työpaikoista ?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hienoa turkulaiset !
27.9.2011 15:00 Seppo Turunen 7 kommenttia
Äärimmäisen tärkeä tilaus Suomen telakkateollisuudelle. Uskoisin, että tuosta 5500 miestyövuoden potista sataa tänne Pohjois-Karjalaankin noin 100. Näitä uutisia lisää syksyn kaamokseen....

Ensimmäinen kommentti:

”Joopa joo, veronmaksajat maksaa telakkatuet. Saksalaiset saa halvalla laivan. Korealaiset saavat hyvät rahat ja virolaiset ja polakit saa töitä. Meikäläiset poliitikot kättelee ja nyökkäilee toisilleen että hyvin menee.”

Toinen kommentti:

”Telakoiden ja niitä ruokkivien konepajojen työntekijöistä tosiaan suuri(n) osa on verovapaita ulkomaalaisia. Suomalaiselle yhteiskunnalle saattaisi jopa tulla halvemmaksi kieltäytyä noista tilauksista, yhteiskunnan tuet telakoille ovat niin mittavat! On tämä niin ääretöntä!”

Näin sinun leiri 2½ vuotta sitten kun Viking Linen tilaukset kopsahti. Olen ollut 8 vuotta Finnveran Joensuun alueneuvostossa (huom! yrityspuolen edustajana) ja siitä 4 vuotta puheenjohtajana. Yritän vielä kehittää itseäni, että pääsisin tiedoissa sinun tasolle. No- viihdettähän tämä vain on...ettei totuus unohtuisi.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Minä tunnen myös tämän Suomen valtion tukipolitiikan, tukea saa kuka tahansa lähes mihin hankkeeseen tahansa, se lankeaa kuin manulle illallinen.

Valitettavasti tällä tukipäätöksellä ei voi maksaa laskuja eikä palkkoja. Tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan. Tästä johtuen tuet menevät pääsäntöisesti isoille vakavaraisille yrityksille.

Ison yrityksen kannattaa palkata yksi henkilö täyttämään näitä tukihakemuksia. Kukaan ei ole koskaan kertonut minulle miksi valtion kannattaa antaa ilmaista rahaa suurille yrityksille. Jättävätkö ne liiketoiminnan kannalta tarpeelliset investoinnit tekemättä tai työntekijän palkkaamatta ilman valtion rahaa ?

Voi olla ettei Nokia käynnistänyt ajoissa kosketusnäyttöisten puhelinten valmistusta kun se ei saanut siihen tarpeeksi valtion tukea ?

STX:lle oli tarjolla tukea 28 miljoonaan muttei lainaa 50 miljoonaa. Erotus on vain 22 miljoonaa. Tuella ei saa omaa pääomaa plussalle mutta pääomalainalla saa. Tukea ei saa takaisin mutta lainan ehkä saa.

Kun kerran tunnet asiat, voisitko selvittää minulle miksi me jaamme suuryrityksille ilmaista rahaa ? Onko tästa asiasta tehty Olli Pusan kyselemiä laskelmia vai tuetaanko vaan koska se tuntuu musta hyvältä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Turha, poistettu, Tossavaisella oli näemmä tarkempi linkki blogissaan.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vuonna 2011 pääministeri Katainen sanoi Hjallis Harkimon keskusteluohjelmassa: ”politiikan tekeminen on kivaa”. Hän totesi niin ikään Kokoomuksen ”kesäpäivillä” 2012 Kouvolassa: ”pääministerinä oleminen on kivaa”.

Jutta Urpilainen on todennut puolestaan TV 1:n Ykkösaamussa, että ”politiikka on kompromissien taidetta”.

Kataisen ”kivailu” ja Urpilaisen ”taiteilu” johtivat valitettavasti hallituspuolueiden kansanedustajien täydellä tuella ja myötävaikutuksella siihen, että 50 miljoonan euron pääomalaina jäi antamatta STX:lle ja hallitus sai luottamuslauseen Eduskunnassa.
Telakka työllistää 1300 ihmistä pelkästään Turussa, joista työntekijöitä on 850 ja toimihenkilöitä 450.

”Politiikan raadollisuus räjähtää äänestäjien silmille Kyproksen pankkituen kohdalla. Hallitus tukee EU-rahan jakamista kyproslaisille konkurssipankeille, jotka ovat kaatumassa.
Kyproksen pankit ovat hukanneet talletuksensa ja siksi Euroopan työtätekevät pakotetaan korvaamaan venäläisten raharuhtinaiden kyproslaisiin pankkeihin tekemät talletukset, mutta Turun telakan tuki hylätään.
Miten Urpilainen selittää demareille, että Kyproksen pankit ovat Suomelle tärkeämpiä autettavia kuin STX:n Pernon telakka ja sen 20000 työvuotta”? Näin kirjoitti vastaava päätoimittaja A-P. Pietilä Helsingin Uutisissa kolumnissaan ”Kyproksen pankki vai Pernon telakka” 30.1.2013.

Hallituksen saatua luottamuslauseen on saatu ilmeisesti vastaus: Kyproksen pankit ovat tärkeämpiä kuin suomalaiset veroa maksavat työntekijät.

Juha Petri Heinola

"Yrittäisit nyt Tossavainen ymmärtää, että ei kukaan lakia tunteva hallituksen jäsen (esim. Teollisuussijoitus Oy:stä) tai virkamies uskalla tehdä päätöstä rahan lainaamisesta tai sijoittamisesta tiedostaessaan henkilökohtaisen riskin kun kysymyksessä on "selvitystilassa" oleva yksityinen osakeyhtiö ja kohteen omaan pääomaan ei ole tuloksen kautta odotettavissa parannusta."

Mutta nämä samat virkamiehet kyllä kieli pitkäällä lähettvät miljardeja euroja selvitystilassa oleviin valtioihin kuten Kreikkaan ja Kyprokseen. Kyproksen ei tarvinnut kuin hihkaista, että muutama miljardi tarvittaisiin ja heti Katainen lupasi rahat. SIIS MILJARDEJA.

Ja on jo nyt selvää, että noita miljardeja ei saada ikinä takaisin ja miljardeja onkin jo anteeksi annettu. Jos hallitus sössii myös TUI tilauksen niin silloin demareita viedään ensi vaaleissa.

duunaridemareita on kuitenkin näitä maisteridemareita enemmän ja heillä on äänioikeus ja vieläpä saman arvoinen verrattuna maisterisakkiin.

Käyttäjän oigmjiwrmwih kuva
J Makkonen

Pusan laskelmat vaihtoehtoiskustannuksista näyttivät päteviltä vaikka numeroja ei ollutkaan esittää ja katson että hallitus teki pahan virhearvion tässä laivanrakennuksen tukemisessa. Turuselta kysyisin, kenen vika se on kun harmaa työvoima saa Suomessa vapaasti toimia? Otit tämän esille ettei valtion kannata mitään tukea koska ulkomaiset veronkiertäjät tekevät kuitenkin työt.

Toimituksen poiminnat