Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Hesari valehtelee ja vääristelee

Lähipalvelujen ja lähidemokratian turvaamiseksi meillä on selkeä vaihtoehto, palvelukunnat -ohjelma. Siinä peruskunnat säilytetään ja laajemman väestöpohjan vaativat palvelut keskitetään piirikunnille. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistetään. Tässä ohjelmamme mahdollisimman lyhyesti sanottuna.

Ohjelma julkistettiin kolmisen viikkoa sitten. Sen jälkeen asiantuntijoilta on tullut myönteistä palautetta. Erityisesti siksi, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat meidän mallissamme kiinteän ja toimivan kokonaisuuden. Hallituksen ajama sotesekoilu on puolestaan saanut asiantuntijoilta murskaavia arvioita.

Järjestimme omasta palvelukunnat -ohjelmastamme tiedotustilaisuuden. Hesarissa oli juttu nettiversion puolella. Siinä sitä verrattiin sisältönsä puolesta Susanna Ruususen kirjaan Matti Vanhasesta. Paperipravdassa aihe ei ylittänyt edes uutiskynnystä. Mainittakoon vertailun vuoksi, että MTV3:n puolella se oli illan ykkösuutinen.

Viime viikolla sitten Pravdan pääkirjoituksessa todetaan, että "pääministeripuolueeksi haluavalla ei myöskään ole varaa ylimalkaisiin poliittisiin avauksiin. Ei riitä, että kertoo haluavansa pyyhkäistä pöydältä koko kuntauudistuksen – pitäisi kertoa myös oma vaihtoehto."

Jostakin syystä Hesarin pitää jälleen pääkirjoitussivullaan vääristellä, suoraan sanottuna valehdella. Retorinen kysymys: miksi näin?

www.reijotossavainen.net

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Seppo Simanainen

Perussuomalaisilla on periaatteessa hyvä kuntaohjelma, joka pyrkii turvaamaan lähidemokratian.

Mutta entä pääkaupunkiseutu, suostuuko Soini luopumaan Espoon itsenäisyydestä? Siitä lausutaan ohjelmassa hyvin ylimalkaisesti.

Reijo Tossavainen

Pääkaupunkiseudun asiat on ratkaistava eri tavalla kuin maakuntien Suomessa.

Susanna Kinnunen

Kaupunginosien itsenäisyyttä on lisättävä, jos tehdään metropolihimmeli.

Nämä aluehallintovirastot ja elyt ovat epäonnistuneet nimiä myöten. Lisäksi ne estävät kunnallista (paikallista) vallankäyttöä.

Reijo Tossavainen

Perussuomalaisten puoluekokouksen osanottajat ovat kilvan kiitelleet kokouksen hyvää henkeä ja yksituumaisuutta.

Kun on lukenut tilaisuudesta kertovia juttuja, niin niistä syntyy aivan erilainen kuva. Jälleen retorinen kysymys: Miksi?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Olisiko kyseessä se, että media tekee uutisia? Olen itse ollut muutamassa vihreiden puoluekokouksessa ja valtaosa niistä kirjoitetuista teksteistä on ollut sellaisia, etten ole niistä oikein tunnistanut ko. tilaisuutta tai sitä mitä kaikkea siellä on puhuttu. Median "nostot" ovat monasti varsin kummallisia. Luulen, että sama tilanne on kaikilla puolueilla, osin ehkä kolmea vanhaa suurta lukuunottamatta.

Toisaalta tuo on ymmärrettävää, sillä puoluekokouksessa tulee aina niin paljon asiaa, ettei siitä kaikesta voi mitenkään saada järkevää artikkelia aikaan, mutta toki nostojen valinnalla ja kirjoituksen sävyllä saadaan paljonkin aikaa, niin kuin hyvin tiedät.

Seppo Simanainen
Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Onkos tätä vaihtoehtoa mietitty perustuslain kannalta (kunnallinen itsehallinto vs. valtion sanelu)?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Hallitusen vastuukuntamalli on perustuslain vastainen, koska se jakaa kunnat kahteen kastiin. Samalla kuntalaiset eli kansalaiset jaetaan kahteen eriarvoiseen joukkoon asuinpaikan perusteella.

Hallituksen malli siis kaatuu, mikä onkin välttämätöntä, koska se tuhoaa hyvin toimivan erikoissairaanhoidonkin. Hallitus keskittää ja enemmänkin yksityistää palveluja kuin parantaa niitä. Se on vastuutonta.

Perussuomalaisten vaihtoehto, jonka Reijo kirjoituksessaan lyhyesti erinomaisesti kiteytti, on nykyisen kuntalain mukainen ja siis ilman muuta täyttää perustuslain vaatimukset. Se on lisäksi toimiva, nykyistä ja hallituksen mallia tehokkaampi ja taloudellisempi, demokraattisempi ja mikä tärkeintä turvaa palvelut mahdollisimman hyvin.

Hallituksenkin tarkoituksena on tehdä metropolilaki, jossa pääkaupunkiseutu käsitellään erikseen. Ps:n mallissa itse pidän oleellisena sitä, että HUS säilytetään ja kuntien yhteistyötä kehitetään.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Palvelukunnat-ohjelma on kiistatta onnistunut esitys, joka huomioi kuntalaisten peruspalvelutarpeet, palveluiden tuottamisen hinta/laatu -tason sekä vähentää palvelubyrokratiaan häviäviä ylimääräisiä kustannuksia eli on kaiken lisäksi vielä tehokaskin.

Kaikki lainsäädäntö pitää sovittaa yhteensopivaksi perustuslain kanssa ja jo sen tähden hallituksen sotetorso on käsittämätön esitys.

Seppo Simanainen

Pohdimme aikoinaan mm. Ville Komsin ym. kanssa pääkaupunkiseudun kuntajakoa kun asuimme siellä. Laitan tämän sinne Usariin teillekin, vaikken siellä säännöllisesti kirjoittelekaan. Konsepti pohjautuu HKI-ESPOO-VANTAA-metropoliin, koko Uudenmaan jäsentäminen on liian monimutkaista ainakin minulle, luultavasti kuntapoliitikoillekin. Keski-Uusimaa-kunta on kuolleena syntynyt ajatus ja nähtävä anti-Helsinki-kunnajohtajien (Espoo-Vantaa) epätoivoiseksi yritykseksi jarruttaa vääjäämätöntä. Otsikko:

Metropoliselvitys unohti lähidemokratian

1. Espoon, Vantaan ja Helsingin rajat ovat epätarkoituksenmukaisia muinaisjäänteitä.

Espoolainen tai vantaalainen identiteetti on lyhyt ja ohut, se sijaitsee lähinnä kaupunginjohtajien ja kuntapoliitikkojen korvien välissä. Tavallinen asukas mieltää olevansa kotoisin Tapiolasta tai Tikkurilasta, Helsingissä Kallion asukasta ei voisi vähempää kiinnostaa Kontulan paikalliset asiat.

2. Jo nykyinen Helsinki on liian suuri yhden keskuskomitean hallittavaksi.

Yhdistetty pääkaupunkiseutu tulisi jakaa muutaman kymmenen tuhannen asukkaan autonomisiin osakaupunkeihin kuten on menetelty mm. Suur-Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Kuntavaalien yhteydessä metropolivaltuuston lisäksi kaupunginosille valittaisiin lautakuntatasoinen neuvosto, joilla olisi itsenäistä päätösvaltaa.

Pelkistäen ilmaistuna metropolivaltuusto päättäisi yleiskaavatason maankäytöstä ja liikenneverkosta – siis ”ulkopolitiikasta” - , kaupunginosaneuvosto paikallisista asemakaavoista ja puistonpenkeistä. Metropoli keräisi verot ja hoitaisi kalliin sosiaali – ja terveystoimen, paikallisneuvosto päättäisi päivittäisistä lähipalveluista, peruskouluista, päiväkodeista ja koirapuistoista. Niillä tulisi olla myös budjettivaltaa, muuten toiminta jäisi nykyisten asukasyhdistysten tapaiseksi puuhasteluksi

Kaupunginosien yhdenvertaisuus voidaan turvata metropolivaltuuston kiintiöillä, budjettiresurssit jaettaisiin asukaslukujen suhteessa.

3. Miten kaupunginosat jaettaisiin?

Vuosaari, Lauttasaari ja Kauniainen ovat itsestäänselvyyksiä. Esimerkkiä kannattaa ottaa kirkosta. Seurakuntien rajat noudattelevat hämmästyttävän hyvin nykyisiä orgaanisia kaupunginosia. Kirkkorakennuksetkin on osattu yleensä sijoittaa keskellä ”kylää”.

Seudulliset viheralueet, saaristo, satamat, lentokentät ja muu laajempi infra rajattaisiin kaupunginosien ulkopuolelle. Myös Helsingin City jäisi metropolivaltuuston suoraan päätösvaltaan. Joukko-opin termein ilmaistuna kaupunginosat muodostaisivat osajoukkoja, jotka eivät täysin kata koko seudun pinta-alaa. Kaupunginosien rajojen tulisi myös olla joustavasti muutettavissa yleiskaavan tarpeiden mukaan.

Tällaisessa, subsidiariteettiin perustuvassa hallintomallissa nykyisillä kuntapäättäjillä ei pitäisi olla mitään perustetta vastustaa pääkaupunkiseudun yhdistämistä, syntyisihän kaupunginosaneuvostoihin lisää luottamusmiespaikkoja. Sen sijaan moni korkea virkamies ”pääsisi” eläkkeelle. Neljän kunnan toimialioja yhdistämällä saataisiin aikaan mittavia säästöjä, se kai lienee kuntareformin tarkoituskin.

(Julkaistu aiemmin 2012 pääkaupunkiseudun paikallislehdissä, mm. Helsingin Sanomissa ja Helsingin Uutisissa)

Juhani Piironen

Hesarin pääkirjoitustoimittajat nyt vaan yleensä valehtelevat.

He uskovat omaan mielikuvitusmaailmaansa.

Eivät he välttämättä aina tee sitä tarkoituksella.

Totuuden ei vain anneta tunkeutua valmiiseen maailmaan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Hesarin päätoimittaja Riikka Venäläinen on oman ilmoituksensa mukaan "neljää puoluetta äänestänyt perusliberaali." Joensuusta raportoinut Miska Rantanen on entinen nuorsuomalaisten aktiivi. Koko lehti on 1800-lukulaisen liberalismin luomus.

Kunta-asioista en ymmärrä mitään. Kun persut niin vastustavat liberaalia Suomea, voin silti ymmärtää, että ennakkoasennetta on.

Eikö Hesari kannattaisi jättää rauhaan? Saattehan jo täällä äänenne kuuluviin.

Irmeli Koivuhalko-Pyjama

Ei todellakaan kannattaisi. Näitä juttuja lukee jokunen tuhat aktiivisesti. Oikeus ja kohtuus on, että valtamedia uutisoi tasapuolisesti.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Oikeus ja kohtuus on se, että Hesari tahkoaa Sanoma Oyj:lle rahaa. Vaan ei ilmeisesti tarpeeksi, joten muutoksia voi olla odotettavissa sitä kautta.

Petri Rautiainen Vastaus kommenttiin #14

Jos olisin Hesarin tilaaja ja huomaisin, että se valehtelisi ja vääristelisi toimitukselle jätettyjä artikkeleita, lopettaisin heti siihen paikkaan tilaukseni.

Jos lehti ottaa valehelemalla ja vääristelemällä rahat pois julkaisijoilta, sitten joutaa koko lehti mennä konkkaan.

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Eroaako tämä malli jotenkin Keskustan mallista? Suurin ero taitaa olla sanan maakunta muuttuminen piirikunnaksi?

Hieman ihmetyttää Perussuomalaisten hyppääminen Keskustan kelkkaan. Minun on vaikea ymmärtää, miten näillä puolueilla voi olla yhtenäinen kuntavisio. Toisella kun on nykyisessä järjestelmässä satoja omia vasalleja, joiden edut halutaan säilyttää, toisella taas ei ole mitään saavutettua etua puolustettavana...

P.S. Ehkä Keskustan Maakuntapropaganda alkaa vähitellen toimia toiston voimalla. Mitään uutta siinä ei näy olevan verrattuna vanhoihin Hannes Mannisen tai Mari Kiviniemen aloitteisiin.

A.A. Remes

Maakuntamalli kokeiltiin jo Kainuussa ja kokemukset ovat tiedossa. Nykysysteemissä on ainoa puute yleislääkäreistä terveyskeskuksissa. Tästäsyystä lähetteitä jatkotutkimuksiin ei tule jolloin hoitojaksot pitkittyvät, erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat ja kunnat maksavat.
Mitä parannusta tähän tuo sitten hallituksen sote-ja kuntauudistus,tähän haluaisin perustellun vastauksen.

Reijo Tossavainen

Suurimmat ongelmat ovat perusterveydenhuollossa. Parhaiten toimivat sairaanhoitopiirit/erikoissairaanhoito. Näiden kahden yhdistäminen toisi lisää resursseja perustasolle. Samalla turha pompottelu loppuisi.

Janne Suominen

Mallinne on kuitenkin edelleen pelkän teorian tasolla, ainakaan itse en onnistunut löytämään siitä varsinaista konkretiaa tai edes laskelmia mahdollisista kustannussäästöistä. Tätä tukee kansanedustajan omakin kommentti nr 2 eli "pitää selvittää", "tulee tutkia" jne.

Pahoitteluni, HS ei taida olla läheskään ainoa jota esityksenne ei vakuuta. Uudennimisen hallintohimmelin rakentaminen ei ratkaise varsinaista ongelmaa, korkeintaan tuo kyläpoliitikoille lisää tekemistä ja mahdollisuuksia päteä. Tällä hetkellä päällimmäiseksi esityksestänne jääkin vaikutelma, jonka mukaan kun musiikki (=rahat) loppuvat, tuodaan kavereille lisää tuoleja jotka vain laitetaan uuteen järjestykseen.

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

Mistä tämä Perussuomalaisten malli löytyy? Itse löysin vain pari uutisenluonteista sivua...

http://www.hs.fi/politiikka/Perussuomalaiset+julki...

**Kannet olivat paikalla, mutta sisältö jäi köykäiseksi. Kysymykset rahoituksesta, eroista muiden puolueiden malleihin ja ohjelmassa esitetyssä lähipalvelulaista jäivät vaille vastausta.**

Ei tuossa nyt kai suurta virhettä ole, joskus myös sanomalehti harrastaa poliittista retoriikkaa....

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Hesari valehtelee ja vääristelee, osa 1152", ainakin jos vennamolaisen liikkeen edustajilta kysytään.

Reijo Tossavainen

Koska ylempänä kaivattiin lisätietoja perussuomalaisten palvelukunnat -ohjelmasta, niin tässä laaja asiakokonaisuus hieman tarkemmin selitettynä:

Mitä lähempänä toisiaan palvelun tarvitsija, palvelu ja palvelusta päättävä ovat, sitä paremmin pystytään tyydyttämään kansalaisten tarpeet. Samalla vältetään kansalaisten turhaa pompottelua luukulta toiselle ja estetään turhaa byrokratiaa ja turhia kustannuksia. Siksi perussuomalaiset haluaa kehittää lähipalveluja ja lähidemokratiaa säilyttämällä peruskunnat. Lisäksi tutkimusten ja tilastojen mukaan lähellä tuotetut palvelut ovat edullisia, sillä pienissä kunnissa palvelut per asukas tuotetaan noin 20 % halvemmalla kuin isoimmissa kunnissa.

Perussuomalaiset kannattaa kuntien välistä yhteistyötä silloin, kun jonkin palvelun tuottamiseen tarvitaan peruskuntaa laajempi alue. Jos kunta katsoo tarpeelliseksi liittyä toiseen kuntaan, sen on voitava tehdä se täysin oman harkintansa tuloksena. Kuntia ei saa millään tavalla pakottaa kuntaliitoksiin, sillä se on myös demokraattisen päätöksenteon vastaista.

Nykyisen terveydenhoidon toimivin osa on erikoissairaanhoidon kuntayhtymät. Siksi ne on säilytettävä. Suurimmat ongelmat ovat perusterveydenhoidossa, joten perussuomalaiset kannattavat perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä mahdollisimman pikaisella aikataululla. Näin saadaan henkilöstön osaaminen sekä tekniset että taloudelliset voimavarat tehokkaaseen käyttöön ja hoidetaan kuntalaisten terveyspalvelut nykyistä paremmin. Tämä on myös nopein ja kustannustehokkain tapa saada palvelut toimimaan. Yliopistolliset sairaalat ja HUS hoitaisivat kaikkein vaativimmat tehtävät.

Terveyspalveluiden uudistamisen jälkeen selvitetään peruskuntaa laajemman alueen vaativien palvelujen tuottaminen. Tavoitteena on erilaisten ylikunnallisten organisaatioiden yhdistäminen yhden ja nykyistä toimivamman ja demokraattisemman piirikunnan tehtäväksi, joka on esim. talousalueen tai laajemman alueen kokoinen. Piirikunnalle voisivat kuulua esim. työvoimapalvelut, erilaiset lupa-asiat, ammatillinen koulutus, pelastustoimi ja maankäytön suunnittelu.

Janne Suominen

Toistatte varsin usein väitettä, jonka mukaan pienissä kunnissa palvelut per asukas tuotetaan noin 20 % halvemmalla kuin isoimmissa kunnissa. Koska olette nimitetty puolueenne asiantuntijaksi sote- ja kuntauudistusasioissa, voitteko ystävällisesti avata väitettänne esimerkillä elävästä elämästä, mielellään niin että myös "ei-asiantuntija" pystyy toteamaan ovatko kyseessä vertailukelpoiset asiat (mistä palvelusta on kysymys, miten ko. palvelut on tuotettu, ovatko palvelut sisällöllisesti ja laadullisesti samanlaisia). Samoin olisi mielenkiintoista kuulla arvionne siitä, mitkä ovat esittämänne mallin kustannukset ja niiden ero nykytilanteeseen verrattuna.

Asiantuntijalta nämä tiedot löytynevät käden käänteessä, sillä eihän perusteellisesti harkittu ja valmisteltu ehdotuksenne voi olla pelkkään mutuun perustuva?

Käyttäjän lakosi kuva
Mika Lako

**Piirikunnalle voisivat kuulua esim. työvoimapalvelut, erilaiset lupa-asiat, ammatillinen koulutus, pelastustoimi ja maankäytön suunnittelu.**

Eikös tämä ole suora kopio Keskustan maakuntamallista?

**Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistetään.**

Eikös nämä ole yhdistetty de facto esimerkiksi Helsingissä, sekä parilla miljoonalla muulla ihmisellä?

Helsingin ylimääräinen uudistus on sosiaali- ja terveysviraston yhdistäminen, joka saattaa olla myös nykyisen hallituksen "tavoite". Jos tästä syntyy julkista tehokkuutta, miksi sitä pitäisi vastustaa?

Keskustan ja Perussuomalaisten kannatusprofiilit näyttäisivät olevan yhdellä asteikolla komplimentteja.

Miksi Perussuomalainen kansanedustaja haluaisi siirtää vastikkeettomasti resursseja Keskustan äänilaariin omista "Espoon" äänestäjistä?

Keskustalle riittää kuntauudistuksen vastustamisen motivaatioksi omien valta-asemien puolustaminen, sadat virat omilla jäsenillä kun ovat vaarassa.

Perussuomalaisilla ei ole tätä taakkaa, mutta tämä eliitin taakka taidetaan ottaa vapaaehtoisesti omaan reppuun....

Toimituksen poiminnat