Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Pakkoruotsin poistoa kannattava kansalaisaloite sai 50.000 kannattajaa

Netin puolelta poimin tiedon, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi on saavuttanut tai saavuttamassa 50.000 kannattajan rajan. Silti kannattaa vielä tukea aloitetta täällä www.kansalaisaloite.fi

Aloitteen perusteluissa todetaan, että "kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun."

Viime eduskuntavaalien alla ehdokkailta kysyttiin kantaa pakkoruotsiin. Valituista ja vastanneista niukka enemmistö oli kielellisen vapauden kannalla.

Odotan mielenkiinnolla, miten RKP ja sen tukisäätiöt ja muut vaikuttajatahot salongeissaan reagoivat. Pääasiallisena keinona lienee, että hallituspuolueiden pakkoruotsin poistoa kannattavat edustajat yritetään painostaa keinoja kaihtamatta pysymään ruodussa.

Ahti Karjalaisen sanoin "ennustaminen, ja erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa". Silti rohkenen todeta, että ellei pakkoruotsin ikeestä nyt päästä, niin seuraava eduskunta ja hallitus on siihen kypsä.

Kommenttiosioon tuli hyvä video aiheesta, joten lisään sen tähän jälkikäteen http://youtu.be/JMSogLzilvI

(Jos koet aiheen ja kirjoituksen tärkeäksi, niin paina allaolevaa facebook-nappia)

www.reijotossavainen.net

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (93 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Esitys ei mene läpi koska RKP....

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola

Vieläkö "rampa ankka" voi katsoa viisaaksi polvistua RKP:n eteen?

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Kirjoitin v. -83 vahvan a:n :) Eipä sitä täällä keskellä Suomea ole tarvinnut. Kesällä matkalla tankkasin Oravaisissa, eikä kassa osanut suomeea. Jouduin litrat kertomaan ruotsiksi - siihenpä se on jäänyt.

Jussi Jääskeläinen

Toisinsanottua valtio on varastanut aikaasi. Kuin myös minun. A tuli kirjoitettua itsekin.

Eniten viduttaa kuitenkin se, että myös lapseni joutuvat kärsimään samasta, idioottimaisesta kielipolitiikasta.

Jari Teräväinen

Mäkin liikuin samoilla alueilla kerran ja kysyin baarissa suomeksi jotain asiaa , kassa ei tuntunut osaavan suomee, mutta yhtääkkiä osaski suomee kun olin meneväni kassan ohi maksamatta kahvin ja pullan "hei, teiltä jäi maksamatta ostokset" johon totesin virnistyksen kera "osattiinha siellä suomee" ja annoin rahat pullasta ja kahvista :P

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Niin, eikös se mennyt jotenkin niin, että Suomessa asuvalla on oikeus saada palvelua Omalla kielellään.
RKP:n mielestä se tarkoittaa, että kaikkien Suomalaisten on osattava ruotsia mutta ei toisinpäin...

Reijo Tossavainen

Minulle soitti taannoin eräs raja-asemalla työskentelemä henkilö. Hän kertoi pitkän työuransa aikana tarvinneensa ruotsin kieltä kerran. Venäjän kieltä sen sijaan tarvitaan jatkuvasti, sillä "asiakkaista" 90 % on venäläisiä.

Rajalla työskenteleviltä vaaditaan ruotsin kielen osaamista. Se rajoittaa venäjää osaavien henkilöiden palkkaamista.

Reijo Tossavainen

Varmuuden vuoksi totean, että ruotsinkielisten kielelliset oikeudet pitää turvata erityisesti kaksikielisillä alueilla.

Sama pätee myös suomenkielisiin ruotsinkielienemmistöisillä alueilla. Julkisuudessa viime aikoina olleet esimerkit kertovat, että parantamisen tarvetta asenteissa ja käytännöissä on.

Tänä päivänä esim. etätulkkaus on hyvin käyttökelpoinen tapa. Etätulkkauspalveluja pitäisi lisätä kaikkien vähemmistökielien osalta.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Reijo, miten määrittelet kaksikieliset alueet

a) nyt
b) kuntauudistusten jälkeen

?

Reijo Tossavainen

Mikäli kuntauudistus toteutuu hallituksen aikomalla tavalla, se johtaa kielellisesti aivan järkyttävään tilanteeseen. Esimerkki Kymenlaaksosta:

Jos eteläisen Kymenlaakson kunnat yhdistyvät, siis Pyhtää, Kotka, Virolahti ja Miehikkälä, niin siitä tulee kaksikielinen, vaikka nykyisistä kunnista vain Pyhtää yltää nipinnapin tuohon rajaan. Pyhtäällä on noin 400 ruotsinkielistä. Muut kunnat ovat käytännössä suomenkielisiä.

Jos siis noin 90.000 asukkaan suur-Kotka muodostuu, niin Pyhtään ruotsinkielisten johdosta koko suur-Kotka on kaksikielinen. Se lisää huomattavasti kustannuksia ja turhaa byrokratiaa.

Pyhtään ruotsinkielisten oikeudet voidaan turvata muilla keinoin.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro Vastaus kommenttiin #12

Kiitos, Reijo.

Näetkö, että nykyisenkaltainen palvelujen tuottaminen pitää siis olla myös olemassa kuntauudistuksen jälkeisessä elämässä, jossa todella suuri määrä alueita on keinotekoisesti kaksikielisiä? Vai miten ratkaisisit asian?

Reijo Tossavainen

Tässä lisää kansalaisaloitteen perusteluja:

Suomessa kielivaatimukset ovat maailman tiukimmat. Jokaisen ammattiin opiskelevan on opiskeltava ja osattava vähintään kahta itselle vierasta kieltä ja asiantuntija-ammateissa toimivilta odotetaan lisäksi kolmannen vieraan kielen osaamista. Tämä johtuu siitä, että koulutusjärjestelmässämme jokaisen suomenkielisen on opiskeltava ruotsia pakollisena kielenä. Missään muussa maailman maassa ei ole vastaavaa vähemmistön puhumaa kieltä koskevaa vaatimusta. Tilanteen epätarkoituksenmukaisuutta lisää suomen ja ruotsin vähäinen käytettävyys kansainvälisesti.

Maailman valtakielten osaamisen heikko taso haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kansainvälinen kanssakäyminen edellyttää hyvän englannin osaamisen lisäksi myös muiden maailmankielien osaamista. Ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen. Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä.

Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.

Perustuslain tarkoittamista suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava, mutta tämä onnistuu paremmin nojaamalla vapaaehtoisuuteen kuin pakkoon. Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Viime eduskuntavaalien alla ehdokkailta kysyttiin kantaa pakkoruotsiin. Valituista ja vastanneista niukka enemmistö oli kielellisen vapauden kannalla."

Missähän he ovat nyt, kun kukaan heistä valituista kansanedustajista ei osallistu julkiseen keskusteluun, vaikka äänestäjilleen ovat ilmoittaneet kannattavansa vapaata kielivalintaa?

Viimeistään nyt olisi heidänkin aika tulla rehellisesti ulos mielipiteineen. Ei voi olla niin, että puoluejohto ilmoittaa, ettei asiasta Suomessa saa keskustella. Vai voiko?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Avoimuus sallitaaan erikseen päättäjien ja vallassa olevien ilmoittamista asioista.

Konkreetti esimerkki: Pakkoruotsi.net keräsi tietoa päättäjistä ketkä vastustavat valinnan vapautta kieliopinnoissa. Tietosuojavaltuutettu kielsi listan.

Avoimuus ja äänestäjien kuluttajien suoja on toissijaista. Jotain salakähmäistä pakollisessa ruotsissa on kun avoimuus on niin kovasti kortilla.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Yksi askel otettu, hyvä niin. Pakkoruotsin poisto on ilman muuta kansan suuren enemmistön kanta ja piste. Hyvä, että kansalaisaloite tuli näin päin ensiksi. Luulen, että tuo 50 000 olisi saatu myös vastaleiristäkin suht vikkelään.

Jokatapauksess seuraava askel on valmistella asia ja sitten eduskuntaan. En tiedä tarvittaisiinko tähän ekaksi poikkeuslaki joka velvoittaa edustajan olevan paikalla tai sitten avustajan oikeus äänestää valtakirjalla. Pelkään melkoista katoa tiettyjen puolueiden edustajien paikalla olosta.

Janne Suominen

"Odotan mielenkiinnolla, miten RKP ja sen tukisäätiöt ja muut vaikuttajatahot salongeissaan reagoivat. Pääasiallisena keinona lienee, että hallituspuolueiden pakkoruotsin poistoa kannattavat edustajat yritetään painostaa keinoja kaihtamatta pysymään ruodussa."

Olitte ennen kesälomianne mukana äänestämässä turkistarhauksen kieltävää kansalaisaloitetta nurin. Odotankin mielenkiinnolla tietoanne siitä, mitkä tukisäätiöt ja muut vaikuttajatahot keinoja kaihtamatta painostivat teitä pysymään ps-ruodussa.

Reijo Tossavainen

Sähköpostiini tuli keskitetysti postia "kettutytöiltä". Muistaakseni sain sähköposteja aiheeseen liittyen useita satoja.

Janne Suominen

Painostivatko siis nämä "kettutytöt" teitä äänestämään tuota reilut 50.000 allekirjoittajaa saanutta aloitetta vastaan?

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #19

Sävy oli yleensä sellainen.

Muuan Mies

Kiitos Reijolle. Tärkeä aloite Suomen tulevaisuudelle. Muutos vapauttaisi valtavan määrän työtunteja tuottavampaan työhön, olipa se sitten englannin tai venäjän opiskelu tai ohjeiden kääntäminen ruotsiksi.

Kukaan ei enää kaipaa latinan kieltä, vaikka sitä opetettiin lukioissa vielä 50 vuotta sitten.

Vielä kun joku ottaisi esille saaman kielten opetuksen ja käytön viranomaisissa. Saamen kieliähän on itse asiassa kolme. Niitä ei taida osata täysin kukaan. Viranomaiset kuitenkin kääntävät joitakin ohjeita ja lomakkeita saaman kielelle. Se on täysin idioottimaista.

Jari Vuorinen

Vapaus tehdä omia henkilökohtaisia kielivalintoja on avainkysymys hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemukselle.

Veikkaan,että eduskunnassa tämäkin aloite menee ns.nurin koska tämä on RKP:lle äärikysymys jonka kanssa voidaan ja halutaan mennä "henkihieveriin" saakka.Tod.näk. jäädään odottamaan seuraavan eduskunnan ja hallituksen toimia jolloin ollaan paljon valmiimpia saattamaan tämä merkittävä oikeus voimaan.Oikeus vapaaehtoiseen kielivalintaan.

Tämä kansalaisaloite on askel oikeaan suuntaan,eikä se ole mikään pieni askel.Ruotsinkielinen mukasivistyneistö ärjyy turhaan ja on huolissaan sillä ei ruotsin kilei mihinkään katoa eikä sitä kukaan ole lopettamassa.Itse asiassa on täysin mahdollista,että useammat valitsevat ruotsin kielen ja sen vapaaehtoisuuden myötä ruotsin kielen opiskelu saattaa peräti lisääntyä.

Jouni Nordman

Tämä on sellaina asia jonka jopa YLE joutuu uutisissaan mainitsemaan, muuta varmaan paljon pienmmällä huoomiolle tulee jäämää kuin turkistarhauksea samainen aloita. Johuisiko tämä siitä, että aihe ei ole ylen toimittajine mieleen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kenen toimittajan mieleen?

Ylessä on toimittajia joka junaan , niin kuin suomalaisiakin on.

Sitäpaitsi Tossavainen on liian aikaisin liikkeellä, ainakaan tätä kirjoittaessa 50000 ei ollut vielä täynnä.

Jouni Nordman

Jo katsomme miten Yle on toiminnut, niin sekä tasaarvoista avioliitto laki aloitetta ja turkisttarhaukse lopetamisen aloitetta on minuutti pohjasesti enemmän käsitelty. Sekä kumpaakin näistä on jo niiden aloittamisesta uutisoitu, sekä radioin,TV että netissä.

Tällöin voidaan johtopäätökseen tulla, että nämä asiat ovat YLE:n toimittajille mieluisia. Se että Ruotisinkielen pakolisuus vaikeuttaa suomailsta kansalaista, ei ole heidän mielestä niin tärkeä, kuin on homojen ja häkissä elävien eläinten asema.

Homojen aseman parantamisessa on varmaankin kysen perus oikeuksista. Mutta niin on yksilölläkin oikeus opetuksessa valinnan vaputeen. Eli tästä voidaan päätellä, että YLE:n toimittajilla toimittajan taso riittä marginaali ryhmien käsittelyyn, mutta suuren enemmistön tila heillä ei ole kyyjä käsitellä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #22

Älä YLEistä.

Kaikki ovat sitä mieltä että oma kanta on sama kuin suuren enemmistön kanta.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #24

Olen jo kauan ihmetellyt YLE:n asemaa kirtiikin yläpuolella, tämä on itsestäni täysin käsittämätöntä. Toisaalta sinun komentisi yleä puolustavan hyväksyin, mutta katson itselläni olevan täysin oikeus olla asiast omaa mieltäni ja YLE.n jouranlisen tason arvosteel alaarvoiseksi, josta puuttuu ulotteelisuus. YLE:n pääasiallin toiminna katson olevan hallinnon työ rauhan antaja, toimimlaal tiedottajan, joka vain hallinnon mieleisiä ilmotuksia jaka. Eli rooli on sama kun kuninkaan lähettämä tiedottaja, joka torilla huutaa mitä hallinto on päättänyt.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #28

YLE ei tahdo edes pitää suomenkielisiä asianosaisina omissa kieliopinnoissaan.

Kun YLE on järjestänyt suomenkielisille määrätystä pakollisesta ruotsin opetuksesta,eli suomenkielisten kieliopinnoista, tv- tai radio-ohjelman
niin ketkä siellä ovatkaan esiintyneet kutsuttuina asiantuntijoina.

-Rkp:n edustajat, ruotsinkieliset. Hyvä ettei Ruotsin edustaja!

Suomenkieliset keskustelijat eivät edes ymmärrä ihmetellä moista.

Sitten kun suomenkieliset laajalla rintamalla ymmärtävät,että em. tahot eivät ole asianosaisia suomenkielisten kieliopinnoissa, ollaan itsenäistytty jo hiukan.

Toisekseen suomenkielisten pakkoruotsi ei todellakaan ole ruotsinkielisten ihmisoikeus,vaikka sellaisen käsityksen saa mm. Rkp:n lehdistöä seuratessa.

50 000 allekirjoituksen raja on saavutettavissa elokuun aikana. Keräys loppuu 4.9.13

Tärkeintä tuossa kansalaisaloitteessa on suomenkielisten aktivointi ymmärtämään,että kielipolitiikkaa ei saa jättää Rkp:n monopoliksi.

On ininä sieltä suunnalta kuinka kova tahansa.

Jk. Seuratkaapa Rkp:n toimia EU-vaaleja silmällä pitäen. Se haluaisi vaaliliittoon Keskustan kanssa nyt kun Keskusta on nosteessa. Porkkanana säätiörahoitus vaalikampanjaan.Tarjous ei ole ilmainen nytkään kuten ei ollut Virolaisen aikaankaan, kun lehmän kaupat tehtiin suomenkielisten kieliopinnoista.

DDR:ltä lainattuun peruskoulukonseptiin otettiin pakkovenäjän sijasta pakkoruotsi.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi Vastaus kommenttiin #30

Peruskoulu ei ollut DDR:lta lainattu vaan Ruotsista, joka oli lainannut sen USA:sta, sillä erotuksella, että molemmissa maissa ( Ruotsi ja Usa) oli/on paljon enemmän valinnaisuutta kuin Suomessa. Ruotsissa oli/ on vain yksi pakollinen vieras kieli, PAKKOenglanti ja jos ei pärjää pakkoenglannissa EI SAA valita toista vierasta kieltä, vaan on opiskeltava lisää pakkoenglantia ja/ tai äidinkieltä.

Nyt Ruotsi on siirtynyt vielä pidemmälle valinnaisuuteen eli ammattikoulutus on yhdistetty peruskouluun.

Tiedossa on , että kaikki asiantuntijat Reino H.Oittisesta, Opetushallitukseen, kasvatustieteilijöihin, vanhempainyhdistyksiin ym.ym. olivat sitä mieltä, että vain yksi pakollinen vieras kieli koko ikäluokalle ( "dullit ja osa debiileistä" ) on järkevä ratkaisu peruskouluun. Kuten Ruotsissa Suomessa pitäisi olla pakkoenglanti ja valinnaisina muita vieraita kieliä.

Maalaisliiton/ Keskustan korruptiolla ja petoksella peruskouluun tuli pakkoruotsi. Pakkoruotsi on kaventanut katastrofaalisesti muiden vieraiden kielten opiskelua ja oppimista.

Ruotsin tilannetta koulutusasioissa on hyvä seurata vaikkei kannattaisikaan pakkoruotsia.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti Vastaus kommenttiin #24

Ei ole mielipide vaan fakta: YLE:n julkisen palvelun tehtävään ei kuulu edes suomenkielinen tv-kanava.

Toni Selkälä Vastaus kommenttiin #22

Turkistarhauksen kohdalla kyseessä lienee ollut se, että ko. ehdotus oli ensimmäinen joka päätyi Eduskunnan käsiteltäväksi. Kyse oli siten vähintäänkin yhtä paljon kansallisen uuden poliittisen instituution esittelemisestä kuin itse aloitteen sisällöstä. Jotta keskustelua olisi kyennyt ymmärtämään oli luontevaa toki kartoittaa myös vastustajien ja kannattajien kantoja, kuten mielestäni YLE tekikin.

Tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön kohdalla taasen taustalla lienee huomattavan nopeassa tahdissa kerätty ennätyksellinen nimimäärä (lähes kolme kertaa enemmän kuin muilla ehdotuksilla) sekä ehdotuksen luonne eräänlaisena "kansan vastineena" Eduskunnan kielteiselle kannalle vastaavansisältöisen hallituksen esitykselle. Toisin sanoen kansan äänelle tarjottu uusi kanava osoitti paheksuntansa Eduskunnan jo kertaalleen muotoilemalle kannalle.

Muutoinkin voisin kyllä kyseenalaistaa Jouni Nordmanin väitteet siitä, etteikö kaksikielisyyttä olisi Ylellä käsitelty. Aihe on ollut esillä ajankohtaisohjelmissa ja uutisissa taajaan jo useamman vuoden ajan ja näissä keskusteluissa äänensä ovat saaneet yhtä lailla nykytilan kannattajat kuin sen vastustajatkin. Jos jokin aihe mediassa viime vuosina on näkynyt niin juurikin ruotsin kielen asema kouluissa. Tähän verrattuna seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat olleet kiinnostuksen aiheena ainoastaan hetkellisesti (esim. Pride-iskun jälkeen sekä kansalaisaloitteen alkuhetkinä).

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #29

Kummassakin laki ehdotuksessa on ollut kohdeyleisön fanatisuus, eli eläinsuojelu ja animalia on tossa jo monta vuotta tehneet aktiivista työtä. Samaten kun otetaan tasa-arvosta avioliitto ehdotusta puuhaavatki, jossa SETA ja muuta asialle vihkintyneet ovat olleet aktiivisia. Kumpikin tahoa viellä saa valtiolta apuja toiminallee. Toisinkun Suomelisuutta ajavat, jolta valito on leikannut kokoajan rahoja. Eli kummankin alotteen takan on ollu aktiivin marginaali ryhmät, jotka ovat saaneet masinoitua yhden asia puolesta tollaisen joukon.

Se ei ole tärkeetä, kuinka kauan niistä kerrotaan, vaan se mihin aikkan niistä puhutaan. Jos nämä asiat käsitellää pariinkertaan pääuutisissa, jonka katsoja lukemat ovat ihan toista kuin keskustelu ohjelmien, niin niiden tiedon vlitys voima on kanssa paljon suurenpi. Eli voidaan vaikka kuinka monta tuntia lähettää, jos se ei ole katsojaluvuilla parhaaseen aikaan tapahtuva. Näissä minuuteissa sekä turkistarhaus aloita ja tas-arvoisen avioliiton alita voittaa milloin tahansa tämä aloitteen saaman minuutti määrän.

Reijo Tossavainen

Listakeräysten nimet eivät ole kaikki vielä kokonaislukuun kirjattuina.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #39

Vuorokautta Tossavaisen "50000 täynnä" -kirjoituksen jälkeen tilanne on vielä 48967 nimeä.

RT:n selitys: "Listakeräysten nimet eivät ole kaikki vielä kokonaislukuun kirjattuina."

MA:n huomautus: eivätkä tuplanimet poistettuna.

Itse asia on ok, mutta ei siitä eikä mistään muustakaan kannattaisi antaa julkisuuteen väärää tietoa.

Pjotr Hadermann

Mark! Du skriver jätte bra finska.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #63
Käyttäjän saimaansisustus kuva
Hannu Koho

Ajankohtainen Kakkonen käsittelee ao. kansalaisaloitetta ja yleensä kansalaisaloitteita 20.8. klo 21.00 alkaen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Vetoomus on allekirjoitettu ja tarpeeseen tulee. Itsekin toimin taannoin kaksikielisellä alueella, mutta päivittäistä kanssakäymistä oli niin vähän, että puhetaito ei ehtinyt kehittyä. Kuuntelin sujuvasti ja puhuin suomea, vastapuoli päinvastoin. Molemmat ymmärsivät riittävästi toisiaan ja tarpeen vaatiessa taidot olisivat molemmin puolin kehittyneet.

Samaan aiheeseen liittyen nyt haetaan valtion ja kuntien menoihin säästöjä. Teknisesti olisi mahdollista luoda niin kieliin kuin muihinkin oppiaineisiin videomateriaalit parhaiden opettajien toimesta ja vähemmilläkin kyvyillä varustettu opettaja voi toimia puheenjohtajana luokan käydessä keskustelua kulloisessakin aiheessa.

Oppimisen pääedellytys on mielenkiintoinen sisältö. Suomalaisessa kielten opetuksessa se on kielioppi, joka sinänsä on mielenkiinnoton, nostaa puhumiskynnystä, ja pitäisi tulla vasta käsittelyyn muun ilmaisutaidon kehityttyä riittävästi.

Pitäisikö myös opetushallitus säästösyistä lakkauttaa ja siirtää oppimateriaalin valinnan vapaus varmasti riittävän koulutuksen saaneille opettajille ja kouluille?

Periaatteessa pitäisi olla mahdollista, että oppilas voisi valita itselleen sopivimman opintomateriaalin, koska tapamme omaksua asioita vaihtelee luontaisesti. Tätä ei toki opetuksessa ole juuri koskaan huomioitu.

Jotenkin kismittää juuttuminen vuosikausiksi johonkin täysin marginaaliseen pakkoruotsiteemaan, vaikka opetuksen ympärillä olisi valtava määrä kehityspotentiaalia suoraan otettavissa käyttöön pienellä mielikuvituksella ja suurilla kustannussäästöillä.

Ylhäältä tuleva suunnittelu on yksi yhteiskunnan tapa viestittää epäluottamustaan kansalaisiinsa, rajoittamalla heidän päivittäistä valintojen vapauttaan. Itsensä sivistämistä ei pitäisi koskaan rajoittaa millään tavalla. Pakkoruotsi on yksi selvimmistä rajoittamiskeinoista, mutta muitakin käytäntöjä pitäisi tarkastella kriittisellä silmällä.

Toni Selkälä

Tätä kuten muitakin kansalaisaloitteita vaivaa hienoinen harkinnan puute. Vaikka tavoitetta voisi pitää toivottavanakin niiden käytännön toteuttaminen ei liene mahdollista. Esimerkiksi vaaditun suuremman kielivalikoiman tarjoaminen ei onnistu. Ei ole olemassa myöskään mitään näyttöä siitä, että kielivalikoima laventuisi, mikäli yhden kielen opettamisen pakollisuus poistetaan. Oivana osoituksena tästä esimerkiksi se, että kun ruotsin kielen kirjoittaminen muuttui vapaaehtoiseksi ei tämä varsinaisesti lisännyt muiden kielten suosiota -- päinvastoin.

Valinnaisuus ei siten motivoi opiskelijoita, joten tarjolla olevana toisena vaihtoehtona on pakottaa yksi kieli kaikille opiskelijoille englannin lisäksi (jonka opetusta harva tuntuu vastustavan). Tosiasiallinen valinnan mahdollisuus lienee tällöin vain suurempien taajamien kohdalla, joka entisestään eriarvoistaa opetusta alueellisesti. Tällöinkin voidaan kysyä, ajaako minkä tahansa kielen pakolla opettaminen mitään kovin perusteltua tarkoitetta. Lopulta koko ehdotuksen sisällöksi jääkin, että poistetaan nyt vain se ruotsin kielen opetus, eivät julkituodut tavoitteet laajemmasta kielipohjasta ja taidokkaammasta muiden kielten hallinnasta.

Sitten tietysti päästään edelleen tästä syntyvään ongelmaan: Suomessa ei nykyiselläänkään ole riittävästi asiointitulkkeja. Jos vastaisuudessa ruotsinkaan (tai vaihtoehtoisesti suomen) kielellä ei voi hoitaa asioitaan, tarkoittaa edustaja Tossavaisen suositus sitä, että jostain tulisi palkata aimo kasa uusia tulkkeja -- jotka ainakin näin maalaisjärjellä ajateltuna synnyttävät melkomoisen kustannuserän. Tai jos vain tiettyjen ammattien oletetaan hallitsevan molemmat kotimaiset kielet, on valinnan mahdollisuus vain niillä, jotka eivät tavoittele tällaisia tehtäviä.

Ehdotus ei siten vastaa kovin hyvin niihin ongelmiin, jotka loogisesti seuraavat sen omasta perusteesistä. Siksi pidän verrattain epätodennäköisenä, että ehdotus menisi tällaisenaan läpi eduskunnassa, ja koska ehdotukset hyväksytään joko sellaisenaan tai ei lainkaan, jää jäljelle vaihtoehto "ei lainkaan". Toki tietysti on paikallaan odottaa, että ehdotus nyt ensin saa kasaan nuo 50 000 nimeä, vaikka eiköhän puuttuvat 1500 nimeä tulevan kuukauden kuluessa saada.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Sulla on Toni paljon höttöä ja haihattelua tässä.

Kansalaislaloite sivulla kerrotaan, että ehdotuksen ei tarvitse suinkaan olla valmis lakiehdotus, joka vain hyväksyttäisiin tai hylättäisiin. Kuten nimikin jo vihjaisee, kyseessä on ehdotus, pelkkä otsake todennäköisesti riittäisi. Sellaista lakia tuskin onkaan, joka ei olisi käynyt jonkin valiokunnan mankelin läpi ja lausuntokierroksilla. Lähes aina on kuultu eri asiantuntijoita ja osapuolia, josta valiokunta sitten sorvaa esityksen. Yleensä esitys muodostetaan konsensuksessa hallituksen kanssa (hallituksen esityksestähän kaikki lait yleensä tehdään), joten lopulta esitys on sellainen kuin hallitus on sen tilannut.

Väitteesi, että kielivalikoima ei laventuisi on kestämätön. Jos olet fiksu tyyppi, se on selkeä törkeä valhe. On matemaattinen fakta, että kun vaihtoehtoja lisätään, niin valikoima ei vähene. Tällöin valittu kielivalikoima joko pysyy samana kun kaikki valitsevat vapaaehtoisen ruotsin tai se laventuuu kun ainakin yksi ryhmä valitsee kielipaletista jonkun toisen kielen. Yo-kirjoitusruotsi ei liity tähän keskusteluun oikeastaan mitenkään.

Väitteesi alueellistavasta eriarvoisuudesta on heikko, sillä eri alueilla on jo nyt suuria eroja. Joissakin kouluissa voi esim. opiskella pitkän ranskan jo kolmannelta luokalta lähtien. Mutta ei läheskään kaikissa. Se, että ei päästä pakkotasapäistämään kaikkia ei tarkoita sitä, että tämä olisi eriarvoista.

Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia ja koulun ja yhteiskunnan pitäisi olla ihmisiä varten, ei ruotsinkielistä järjestelmää varten. Missä on pakkoruotsittajien humanismi? Kuinka säälittömiä te oikein kykenette olemaan?

Toni Selkälä

Kansalaisaloite sivuilla voidaan kertoa mitä vain, mutta Eduskunta omilla sivuillaan kertoo, miten se käsittelee ko. aloitteet. Nämä ohjeet Eduskunta on itse itselleen asettanut (sellaisia kuin itse aloiteapparaatti ei sisältänyt). Siellä todetaan kyllä, että asia tulee ensin Eduskunnan käsiteltäväksi ja viedään valiokuntiin, mutta sellaista mahdollisuutta ei ole olemassa, että ehdotusta muokattaisiin siten, että se olisi Eduskunnan hyväksyttävissä (jos siis kyse lakialoitteesta). Itse ehdotus on mikä se on ja se hylätään tai hyväksytään sellaisenaan, ei niin että Eduskunta käy pitkällisen muutosprosessin läpi. Täysin toinen kysymys tietenkin on, jos aloitteen seurauksena syntyy poliittinen tarve sitten saattaa valmisteltavaksi puolueitten hyvänä pitämä muutosehdotus nykyiseen lainsäädäntöön.

Totean vain, että pakon poistaminen ei tarkoita kielivalintojen absoluuttisen määrän lisäämistä. Et varsinaisesti kyllä edes koeta kumota tätä väitettä vaan toteat sen vain olevan "kestämätön". Pakon poistaminen ei sisällä missään "vaihtoehtojen lisäämistä". Vaihtoehtojen lisääminen edellyttäisi, että kouluilla on tarjolla päteviä opettajia opettamaan näitä uusia kieliä. Espanjan, portugalin, japanin tai wolofin opettajia ei kuitenkaan liene suuriakaan määriä koulujen käyttämättömissä opettajaresursseissa, joten tällaisia vaihtoehtoja ei synny vaikka lopettaisimme pakolla opettamisen. Tarjolla on siis aivan yhtä monta kieltä kuin aina aiemminkin, joten suurena laventumisena en sitä pitäisi. Jollei mitään kieltä aseteta ruotsin sijaan pakolliseksi, on verrattain todennäköistä, että kaikki oppilaat eivät valitse toista vierasta kieltä lainkaan, jolloin absoluuttisesti kielitaito kaventuu ei lavene.

Samoin argumenttisi eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan on erikoinen, sillä toteat itse näin käyvän. Se tosiasia että on jo olemassa suuria eroja ei kaiketi voi olla erojen kasvattamisen perusta. Totta on että ranskan tai saksan tai venäjän voi aloittaa monin paikoin jo kolmannella luokalla -- mutta tämä on mahdollista jo nykyään, joten argumenttisi lepää hieman tyhjän päällä. Totean vain, että muutoksen tosiasiallisena seuraamuksena on eriarvoisuuden lisääntyminen, enkä varsinaisesti liitä sitä arviooni siitä onko ehdotus kannatettava vaiko ei. Mielestäni alueellisen eriarvoisuuden lisääminen ei voi olla itse tarkoitus, joten ennen muutosten tekemistä tulee arvioida miten tällainen eriarvoistava vaikutus voidaan poistaa tai sen vaikutusta vähentää -- mikä oli varsinainen kritiikkini ehdotukselle.

Humanismi ei taitane kuulua tämän keskustelun keskeiseen antiin, mutta valinnan dialektiikka on vaillinaista, mikäli valintaa argumentoidaan puutteellisin reaaliargumentein. Toteat vain, että kymmenen hyvää ja kaksitoista kaunista toteutuu jos luovumme ruotsin opettamista ilman, että kykenet millään osoittamaan näin todella käyvän tai jostain löytyvän tarvittavia resursseja unelmien toteensaattamiseen. Muutoinkin olet verrattain nopea, noin humanistiksi, tuomitsemaan toisia. Olenko jossain vaiheessa sanonut erityisesti kannattavani järjestelmää, joka pakottaa ihmisiä opiskelemaan jotain kieltä? Olen vain sitä mieltä, että aloite on huono ja puutteellinen, en että sen ajama tavoite olisi sitä. Mutta samalla toivoisin tietenkin, että keskustelisimme muistakin pakoista opetuksessa samoin termein. Pakko on myös käydä musiikin tunnilla, vaikkei yhtään huvittaisi tai osaisi -- samoin maantiedon. Jos vaikka matematiikan pakkoa tiettyyn pisteeseen saakka voikin perustella, en ole aivan varma tarvitseeko kukaan välttämättä arjessaan esim. geometriaa, jota sitäkin pakolla opetetaan.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka Vastaus kommenttiin #48

Olet hakoteillä kansalaisaloitteen toiminnasta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/ohjeet

"Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä."

Tämä tarkoittaa sitä, että että eduskunnalle voidaan antaa aihe, jonka pohjalta eduskunta voi aloittaa lainvalmistelun. Tietysti aihe kannattaa perustella erittäin hyvin.

"Eduskunnalla on velvoite ottaa kansalaisaloite käsiteltäväksi, mutta aloitteen hyväksyminen samoin kuin mahdolliset muutokset aloitteeseen jäävät eduskunnan harkittaviksi."

Eduskunnan on siis otettava aloite käsiteltäväksi ja se saa tehdä siihen muutoksia. Tämän työn jälkeen eduskunta voi hylätä tai hyväksyä lain.

Ensimmäinen kappaleesi on siis täysin väärin.

Pakkoruotsittajien yleisesti levittämä uhkakuva on se, että pakollisen ruotsin vaihtoehtoina on vain pakkovenäjä tai vähemmän kielten opetusta. Kuitenkin realistisempaa on, että yhden pakollisen ns. fiksatun kielen sijaan saisikin opetella jotain muuta kieltä, tarjotusta kielipaletista. Kielten määrä siis pysyy samana, mutta valinnanvapaus tuottaa yhteistä hyvää, erityisesti yksilölle. Oppilaan lisäkieli pitäisikin valitan identiteetin, tulevaisuuden suunnitelmien ja muuten vanhempien ohjauksen mukaisesti. Yksi yhteinen pakkokieli on vanhentunutta tasapäistämissosialismia.

Alueellien eriarvoisuus saattaisi lisääntyä vähän, mutta itse asiassa pakkoruotsittajien näkökulmasta ei yhtään. Ai miksi ei? Noh, edelleen voidaan säätää, että jokaisen koulun on tarjottava ruotsin opetusta, vaikka sillä miniryhmällä (muistaakseni 7 riittää ruotsin opetukseen). Jotkut pikkukoulut eivät pystyisi tarjoamaan japania tai kiinaa, mutta eivät pysty nytkään. Moni suurikaan koulu ei kykene tähän vielä moniin vuosiin vaikka saisi luvan saman tien. Kuitenkin jokainen ruotsin opettaja pystyy opettamaan saksaa. Jokaisella englannin opettajalla on vähintään kaksi opetettavaa lisäkieltä vyön alla (joista toinen käytännön pakon sanelemana ruotsi), ja yllättävän moni on opiskellut esim. ranskaa, jokunen venäjää, yllättävän moni tietysti espanjaa.

Jos ruotsin opetuksen pakotus vapautetaan, niin jokainen pienikin koulu, jossa ruotsia on opetettu pystyy tarjoamaan myös saksan kurssin. Tällöin kielipaletti on jo tuplaantunut. Eriarvoistavaa syntyy siinä, kun isot koulut pystyvät tarjoamaan tähän lisäksi esim. espanjaa. Monet pikkukoulutkin tähän pystyvät, mutta ei välttämättä koko ikäluokalle.

Tästä johtuen Toni, se että oppilaille tulee enemmän valinnanvaraa (isompi kielivaliikoima), mutta isoille yksiköille tulee enemmän, on mielestäsi niin epäreilua, että kaikille pitää vasaroida se sama ruotsin opetus? Se on totta, että nykyinen ruotsin opetuksen malli on aika varmasti se absoluuttieuroissa halvin tapa antaa yhden vieraan kielen opetus koulussa. Mutta saako halvalla siis hyvää? Emmeköhän me ansaitse aina parempaa kuin se halvin. Halvalla ei tee mitään, jos se on väärä.

Vielä kielivalinnoista tähän loppuun. Nykyäänkin jotkut valitsevat koulun sen mukaan mitä kieltä siellä saa opiskella. Jotkut vaihtavat jopa paikkakuntaa, jotta saisi olla lähempänä tällaista koulua. Kun pakkoruotsin ikeestä vapaudutaan, kielivalikoima kasvaa ja taas matemaattisesti ajatellen se parempia kieliä tarjoava koulu löytyy silloin lähempää. Se ei ole välttämättä se sama lähikoulu 100 metrin kävelymatkan päästä, mutta silloin ei tarvisisi pakkautua niihin isoihin kaupunkeihin niin kuin NYT on tilanne. Annettaisiin siis maaseudullekin tilaisuus opiskella kieliä monipuolisesti.

Reijo Tossavainen

Tonille: Tulkkien ei tarvitse olla päätoimisia. He voivat hoitaa sitä tarvittaessa ja pääammatin ohella.

Janne Suominen

Niin, puoluetoverisi Raaseporin Perussuomalaisten puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Petri Palin tekikin juuri hallintokantelun noista tulkkipalveluista perustellen asiaa seuraavasti:

”Terveydenhuoltolain viesti on, että potilaiden pitää voida valita kieli, jolla häntä palvellaan. Ei voi olla niin, että kolmesta lääkäristä yksikään ei puhu suomea. Tulkkaus taas voi aiheuttaa vääriä tulkintoja ja vaarantaa potilasturvallisuutta.”

Asia ei siis ilmeisesti ole yhtä vakava toisinpäin?

Toni Selkälä

Mutta jolleivät tulkit ole päätoimisia, on kaikki tulkkaaminen pois heidän päätyöstään. Tällöin joko he eivät suoriudu tästä tehtävästään tai heidän työmääränsä tulee mitoittaa siten, että se on lähtökohtaisesti vähäisempi kuin heidän kolleegoidensa, joka johtaa vääjäämättä lisäkustannuksiin. Mikä tällaisten kustannusten tosiasiallinen määrä on, jäänee epäselväksi, mutta kustannukset ovat kustannuksia vaikka voissa paistais.

Käyttäjän iirojurvansuu kuva
Iiro Jurvansuu

Pakollisen ruotsin yo-kirjoituksista poistumisen seurauksista on turha jauhaa. Tilanne on edelleen sikäli vääristynyt, että vaikka ruotsia ei ole pakko kirjoittaa on se edelleen kaikkien opiskeltava. Valinnanvapaus ei ole merkittävästi kasvanut kun ruotsiin edelleen käytetään minimissään viisi kurssia lukion aikana, mikä on lähes kaksinkertaisesti lyhyt oppimäärä vieraassa kielessä (3 kurssia). Todellisia vaikutuksia nähdäksemme opiskelunkin pakollisuus on poistettava.

Janne Suominen

Päinvastoin, näistä seurauksistahan on suorastaan pakko jauhaa. Terveystiedon räjähdysmäisesti kasvanut suosio yo-kirjoituksissa ei voi tarkoittaa muuta kuin kansamme terveyden olennaista parantumista ja lääkäripulan ratkeamista aivan lähivuosina. Näinhän se valinnan vapauden parhaiden periaatteiden ja perusteluiden mukaan menee...

Aki Mönkkönen

Allekirjoitin myös aloitteen keväällä. Ei mitään järkeä tukea pakkoruotsia täysin suomenkielisillä alueilla. Turhaa kulunkia.

Janne Suominen

Tuo allekirjoittamasi aloite koskee kielten opiskelun valinnaisuutta, johon myös lanseerattu "pakko" viittaa. Valitsemalla jonkin toisen kielen opetuksen aiheuttamat kulut siis pysyvät vähintäänkin samalla tasolla. Toki perusteluillasi "täysin suomenkielisestä alueista" ei kielten opetusta ilmeisesti tarvittaisi laisinkaan jolloin vastaavasti ne kulutkin sitten pienenisivät.

Herääkin kysymys, ymmärsitkö ihan varmasti, mihin nimesi laitoit?

Aki Mönkkönen

Luetun ymmärtäminen on tärkeää siinä mielessä, että blogin kontekstiin liittyvä "pakkoruotsi" viittaa pakonomaiseen opetukseen, välittämättä oppilaan mahdollisista haluista opiskella jotakin toista kieltä ruotsin tilalla. Näin ollen on todellakin turhaa kulunkia opettaa pakolla kieltä, jota ei koe tarvitsevansa. Siitä kärsii oppilaan motivaatio ja sitä kautta kouluympäristö.

Äidinkielen opetus on asia erikseen, toki ruotsia pitää opettaa ruotsinkielisillä alueilla.

Kyllä, aloite on aivan fantastisen hyvä. Vihasin pakkoruotsia peruskoulussa ja koenumerot olivat sen mukaisia. Saksa oli taas lemppari, joten siinä numerot olivat erinomaisia. Mielenkiinto täytyy olla opiskeltavaan kieleen ja sitä ei millään pakolla saada aikaiseksi.

Petri Peltonen

Muistaakseni 1970-luvulla ensimmäisen kielen sai valita ja minä (tai vanhempani) valitsivat englannin. Ruotsi tuli pakollisena sitten seuraavina vuosina. Jos toisen kielen olisi silloin saanut valita, niin niillä tiedoilla silloisena aikana luultavasti kielivalintani olisi silti ollut ruotsi.

Eli silloisena aikana Neuvostoliiton voimissaan ollessa kun YLE ja Hesari olivat päätiedotusvälineet joissa ei vaihtoehtoja kielivalinnalle esitetty. Osin silloinkin se oli aivopesua, mutta silloin siinä oli kuitenkin perusteltuja pointteja.

Mutta se siis oli silloin 1970-luvun Impivaarassa. Maailma on muuttunut ja enää vain jankuttavat jääräpäät höpöttävät ruotsin tärkeydestä. Nimenomaan höpöttövät, koska pakkoruotsin poistamisvaatimus saa heidän ajattelun siirtymään ihmeelliseen uskonnolliseen hurmostilaan verrattavaan kollektiiviseen aivohäiriöön.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Suurten eurooppalaisten kielten opiskelun vaikeuttaminen suomenkielisten koulujärjestelmässä ei palvele suomenkielisten omaa etua,vaan ja ainoastaan ProRuotsi-lobbyn nostalgiaa.

Samu Sirkkalehti

Kansalaisaloitteet tungetaan silppuriin - uskoitte te niiden voimaan tai olitte uskomatta.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Noin se meneekin,mutta kansalaisaloitteella on aina oheisvaikutuksia.

Ruotsin kieli valinnaiseksi - kansalaisaloitteeseen on kerätty feissaamalla,kasvokkain asiaa esitellen, n. 20 000 allekirjoitusta.

Niiden saamiseen on oltu kontaktissa ehkäpä 30 000 suomalaiseen. Se on melkoinen yhteiskunnallinen keskustelufoorumi omalla tavallaan.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin saada kaapista ulos kansan edustajat,päättäjät ja vaikuttajat,jotta selviää ketkä kannattavat valinnan vapautta ja ketkä vastustavat.

http://www.pakkoruotsi.net/musta_lista.php

Ilmeisen poliittista dynaniittia,koska tietosuojavaltuutettu kielsi vaatimattoman pakkoruotsi.net-sivuston keräämän mustan listan valinnan vapauden vastustajista.

Tärkää on myös äänestäjien kuluttajien suoja kun kansan edustajien ja siksi pyrkivien kanta saadaan esiin.

Jukka Gustafsson esim. paljastui vaalikonevalehtelijaksi. Siellä hän ilmoitti olevansa valinnan vapauden kannattaja. Ministerin palkka muutti mielen. Että semmonen "kansan edustaja".

Sopii kysyäkin kuinka moni kansan edustaja on saanut äänestäjiltään valtuudet vastustaa valinnan vapautta kieliopinnoissa?

Reijo Tossavainen

Tiettävästi Gustafsson enemmän tai vähemmän painostettiin muuttamaan mielipidettään.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Vielä puuttuu toista tuhatta allekirjoitusta. Tätä on syytä rummuttaa.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Kun vielä järjestäjille toimittamattomat tuhannet paperikannatukset lasketaan mukaan, kansalaisaloitteen kannatus on jo varmasti noussut yli 50000:n.

Kannatusluvun on kyllä syytä olla lähempänä 60000:ta kuin 50000:ta, sillä ennustan, että papereista saatetaan hylätä ehkä vain jonkin pikku virheenkin takia melkoinen osa. Hylkäämisinto riippuu tarkastustavasta ja tarkastajien puolueettomuudesta.

Kuka tietää, miten tarkastus tehdään ja millä perusteilla kannatuksen voi hylätä? Riittäkö yhden käsin kirjoitetun kirjaimen väärä muoto, toisen etunimen puuttuminen, päiväyksessä kuukauden numeron edestä nollan pois jättäminen, kirjaimen osuminen vähän sille tarkoitetuin ruudun ulkopuolelle jne.?

Vapaan kielivalinnan kansalaisaloitteen tarpeellisuus on joka tapauksessa selvä. Hylätään se tai ei, se tulee saamaan näkyvää julkisuutta ja herättämään kielikysymyksistä tietämättömän kansan.

Vapaa kielivalinta ja pakkoruotsin poisto toteutuvat joka tapauksessa, ellei nyt niin vähitulevaisuudessa.

Joonas Vilenius

Löytyykö mistään tutkittua tietoa siitä kuinka paljon tämä kaksikielisyys oikein vuodessa maksaa? Kaiken julkaiseminen kahdella kielellä, miljoonat vuosittaiset oppitunnit, tv- ja radiokanavat, palveluiden takaaminen myös ruotsiksi. Noista varmaan jonkinlaisen luvun pystyy joku taho arvioimaan, vaikeampi on arvioida sitä että kuinka paljon ihmisiltä jää saavuttamatta tuon kielipolitiikan takia.

Ne jotka haluavat opiskella ruotsia, opiskelevat varmasti sitä silloinkin jos se olisi vapaaehtoista. Tällöin motivaatiokin kielen opiskelemiseen olisi aivan eri tasolla. Käsi sydämelle, puhutko hyvää ruotsia vaikka sitä vuosia opetettiinkin? Pitäisi ehdottomasti saada opiskella kieltä jonka kokee tarpeelliseksi, eikä pakolla sellaista kieltä jota puhuu hädintuskin 0,1% maailman asukkaista. Oletteko koskaan tavanneet ruotsalaista joka ei puhuisi englantia, vieläpä melko hyvin? Puhuvat muuten jostain kumman syystä paljon parempaa englantia kuin suomalaiset keskimäärin.

Kymmenkunta prosenttia suomalaisista puhuu saksaa. Reilusti alle sen puhuu näitä oikeita "maailmankieliä", kuten espanjaa tai kiinaa. On absurdia puhua Suomen kilpailukyvystä kun samaan aikaan heitetään hukkaan miljoonia ja miljoonia työtunteja vuodessa sellaiseen asiaan jolla ei tee käytännössä yhtään mitään. Espanjan, saksan tai vaikka venäjänkielen osaaminen avaa aivan uusia ovia ympäri maailmaa. Puhumattakaan mistään kiinankielestä.

Kun saa itse valita opiskeltavat kielet, todennäköisesti niitä myös sitten opiskelee ihan eri motivaatiolla. Suomalaisten kielitaito paranisi hyvin nopeasti jos näin toimittaisiin. Kilpailukyky maailmalla olisi ihan eri luokkaa.

Ja tuohon ekaan kappaleeseen vielä, uskon vakaasti että miljardiluokan kustannuksista puhutaan vuosittain. Kaikkine kerrannaisvaikutuksineen varmaan niin isosta kustannuksesta että pidemmässä juoksussa kaksikielisyyden poistaminen riittäisi yksinään Suomen velkaantumisen katkaisemiseksi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

" Kaiken julkaiseminen kahdella kielellä, miljoonat vuosittaiset oppitunnit, tv- ja radiokanavat, palveluiden takaaminen myös ruotsiksi. Noista varmaan jonkinlaisen luvun pystyy joku taho arvioimaan...""

Todellakin nuo kaikki miljoonat sivut joita joka vuosi käännetään myöskin ruotsiksi.
Jo eduskunnassa on vakinaisia kääntäjiä ja heidän esimiehiään tarkasti valvomassa, että kaikki lakitekstien ehdotelmatkin ovat myös käännetty asianmukaisesti molemmilla kielillä.
Mitä ajan-ja rahan tuhlausta se onkaan, sillä tuskin ruotsiksi lukijoita liiemmälti löytyy, ei ainakaan niitä, jotka eivät osaisi myös suomea.

Esa Mattila

Varmaan henkilökohtaista katkeruutta sitä kohtaan, että ruotsin tuputtaminen on monilla estänyt tärkeämpien ja hyödyllisempien kielien opiskelun. Moni tuttu yläasteella sanoi, ettei jaksa opiskella useamppa kieltä, koska ruotsia oli pakko opiskella. Sama toistui lukiossa, onneksi tosin harvempien kohdalla. Näin omasta kokemuksesta voin sanoa, että ruotsin pakkopulla haittaa tärkeämpien kielien opiskelua.

Tilalle vapaaehtoista saksaa, ranskaa, espanjaa, venäjää, kiinaa, japania... Jokainen noista on 100x hyödyllisempää kuin ruotsi.

Harri Räsänen

Ruotsi vapaaehtoiseksi sivustolla olevan laskurin mukaan allekirjoittaneita on tällä hetkellä 48409.
Ennustan, että viimeistään ensi maanantaina 50000 saavutetaan.

Seuratkaa laskuria.

http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/

Käyttäjän veikkonen kuva
Veikko Sorvaniemi

Mikä hienointa niin tämä kansalaisaloite tuntuu toimivan. Se toimii niin hienosti, että se kohta varmaan kielletään.

Carl Newton

Mikä siinä hienosti toimii? Odotellaan vielä meneekö mikään läpi. Ensimmäinenkään ei ole mennyt meinaan. Turkistarhauskielto ei mennyt. Tasa-arvoinen liitto vai yli kolme kertaa vähemmän saanut ruotsinkielen lakkautus..? Sekä homojen/lesbojen syrjintä että ruotsinkielenpakko saisi loppua, mutta saapahan nähdä. Tossavaisenkin kannatus kansalaisaloitteille taitaa jäädä ruotsinkielen vastustukseen. Aika monet kansanedustajat ovat sanoneet että mitäs noita katsomaan.... paitsi mikäli ovat oman laisiaan mikä on ihan ihmismielen mukaista sekoilua.

Mikäli perussuomalaiset esim. olisivat aidosti halunneet eurosta/eu:sta eroon, niin olisivat siihen kansalaisaloitteeseen laittaneet 500 000 nimeä vähintään oman puolueensa rummutuksella. Nyt ei tullut edes 50 000 täyteen.... tulikoo edes 20 000 ennenkuin äänestysaika loppui. Kertoo paljon eli puolueen kanta siitä on täysin sekaisin.

Käyttäjän veikkonen kuva
Veikko Sorvaniemi

No se tietenkin, että 50.000 nimeä saadaan kasaan ja asia käsittelyyn. Mitä muuta kansalaisaloitteella voi tehdä? Ei se ole kansanäänestys.

Mauri Hyhkö

Jos lapsen äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, niin hänen ei tarvitse opiskella ruotsia pakollisena vaan joko suomea tai ruotsia.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Minua suuresti ihmetyttää tämä lause:

"kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin."

Sillä tätä pakkoruotsin poistamistahan perustellaan usein sillä kuinka tarpeeton tuo kyseinen kieli on ja kuitenkin tuo aloite vaatii että ne jotka eivät ruotsia opiskele saavat samat edut ja hyödyt kuin ruotsia opiskelevat.
Miksi moinen vaatimus?

Ja kuten olen aikaisemmin todennut että tämä kyllä toimii varmasti jotenkin suurissa kouluissa ja suurilla paikkakunnilla, pienimmillä onkin vaikeampaa. Ja se että kielitarjonta suurenisi on yli ampuvaa, sillä jo nykyään voi niitä muita kieliä valita jos niin haluaa ja jopa niin että ne aloitetaan vitosluokalta persukoulussa.

Alakouluissa opikeltavien kielivalinnan mahdollisuuksia parantaisi aika suuresti se että pienet kyläkoulut suljettaisiin koska etäisyyksien yms. vuoksi ei ole mahdollisuutta tehdä halumiaan kielivalintoja. Tämä aloite osittain edistää myös pienten koulujen sulkemista, mikä on ihan kannatettavaakin. Ja lisäksi kai itse toiminta on tärkeämpää kuin seinät

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Ihan tavallisella logiikalla pärjää, asia ei ole vaikea. Virkamiesruotsi tarkoittaa sitä, että julkisessa virassa olevan täytyy olla muodollisesti pätevä suomenja ruotsin kielessä. Täten KAIKKIEN tulee olla opiskellut ruotsia alakoulusta ylimpään koulutukseensa asti.

Kuitenkin mikäli todellinen tarve onkin esim. 20% (arvioin varovaisesti yläkanttiin ihan sun mieliksi), niin voidaan esittää rehellinen kysymys, että mitä järkeä tässä on? Kun pakonomainen ruotsitus lopetetaan, tule myös samalla tarkastella, että tuleeko kaikkien virkamiesten ja -naisten edelleen olla muodollisesti päteviä ruotsin kielessä, jos todellisuudessa riittäisi, että joka virastossa esim. 20% osaisi tätä kieltä. Sama tietysti menisi toiseen suuntaan, eli samat 20% pitäisi olla suomea osaavia. Ja nämä osaajat voisi olla aidosti testattuja, ei pelkästään muodollisesti osaavia.

Toisessa kommentissa esitetty tieto, että vieraskielisen ei tarvitse opetella toista kansalliskieltä tarkoittaa nykyään sitä, että hän ei myöskään pääse yrittämään virkamiesuraa tässä maassa. Tietynlaista rasismin ja aparthaidin hajua tässäkin rakenteessa...

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Miten tämän sanoisi mutta jos asiat menisi kuten aloite tutkintoon joka oikeuttaa pätevyyteen julkiseen virkaan ei kuulu/ei tarvitse opiskella ruotsia. Mukava että kommentoit, vaikka ohiitse asian. Kerotko miksi ei ruotsia opiskelleen pitää olla tasa-arvoinen ruotsia opiskelleen kanssa työelämässä, sillä eihän tuon aloiteen perusteella julkiseen virkaan pääsemiseksi tarvitse opiskella ruotsia. Toisinpäin tälläistä vaatimusta en huomannut olevan.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka Vastaus kommenttiin #78

Ymmärtääkseni Tossavainen viittaa juuri tähän virkamiesruotsi pakkoon. Itse en keksi mitä muuta epätasa-arvoa kieliryhmien välillä olisi julkisissa viroissa. Mutta kerro toki kun kerran tiedät.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Sillä tätä pakkoruotsin poistamistahan perustellaan usein sillä kuinka tarpeeton tuo kyseinen kieli on ja kuitenkin tuo aloite vaatii että ne jotka eivät ruotsia opiskele saavat samat edut ja hyödyt kuin ruotsia opiskelevat.
Miksi moinen vaatimus?"

Olettaisin, että viittaa nykyiseen vaatimukseen ns. "virkamiesruotsista". Suurin osa virkamieskunnasta kun tekee sellaisia työtehtäviä, ettei tarvitse ruotsin kieltä työtehtävässään lainkaan.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Ymmärtäisin että se tarkoittaisi tuota mitä sanot jos ei myös tätä seuraavaa myös vaadittaisi.

"Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun."

Olisihan se mainiota että ranskan opinnoilla saa myös ruotsin pätevyyden ilman että kyseistä kieltä edes opiskelisi, kärjistetysti voisi todeta että pätevän ruotsin opettajan ei tarvise kyseistä kieltä osata.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Luet tahallasi väärin. Lähes kaikissa julkisissa töissä yksittäinen työntekijä pärjää ilman ruotsin osaamista. Luonnollisesti ruotsin opettajan toimi ei ole tällainen. Mikäli työpaikalle otetaan ruotsia aidosti osaavia riittävästi, ei läheskään kaikkien tarvitse osata sitä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Olisihan se mainiota että ranskan opinnoilla saa myös ruotsin pätevyyden ilman että kyseistä kieltä edes opiskelisi, kärjistetysti voisi todeta että pätevän ruotsin opettajan ei tarvise kyseistä kieltä osata."

Voi pyhä yksinkertaisuus. Lienee itsestään selvää, että niissä tehtävissä, joissa ruotsin kieltä tarvitaan selvästi tarvitaan käytännön työskentelyssä, voi myös jatkossa edellyttää ruotsin kielen osaamista. Nykyinen virkamiesruotsi, joka edellyttää kaikkien virkamiesten tehtävän luonteesta riippumatta "osaavan" ruotsia, ei ole millään muotoa järkevä. Luulisi sen riittävän, että turvataan ruotsinkielisen vähemmistön oikeus saada palveluita omalla äidinkielellään.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #77

Jos on niin että ei tutkintoon eikä virkamieheksi pääsemiseksi ei ole este se ettei ole ruotsia ikinä opiskellut, kuten aloitteessa sanotaan niin miksi ihmeessä te juututte tuohon nykytilanteeseen mikä on tämänpäivän tilanne, kun minä mietin miten olisi maailma aloitteen jäljiltä.

Ilmeisesti ette osaa kertoa minkä vuoksi kyseiseen aloitteeseen on kirjattu moinen vaatimus ja tuon selittäminen nykytilanteella on erittäin outoa.

Otetaanpa yksinkertainen esimerkki.
Ilmoitan työpaikasta johohn tiettyjen vaatimusten lisäksi olen kirjannut että ruotsinkielitaito katsotaan eduksi kun työntekijää valitaan. Käy niin huonosti että hakee vain kaksi henkilöä joilla on sama tutkinto paitsi että toinen on lukenut ranskan ja toinen taas ruotsin. Ja tottakai valitsen tämän joka on ruotsia opiskellut.
Koska kielilakiin (tämän aloitteen perusteella tehty) onkin kirjoitettu että työhaku tilanteessa se hakija joka ei ole ruotsia opiskellut ei saa sen vuoksi joutua hakutilanteessa huonompaan asemaa kuin se joka on ruotsia opiskellut, tekee tämä toinen kantelun koska tähän lakiin vedoten hän tuntee olevansa syrjitty sen vuoksi ettei hän ole kyseistä kieltä lukenut ja näin valitsemani henkilö muuttui toiseksi.

Tilannetta voisi hyvin verrata siihen että jotain virkaa hakisi raskaana oleva nainen sekä mies.

Joten miksi ihmeessä aloitteessa vaaditaan niinkuin vaaditaan, vaikka aloitteen perusteella ei tutkinto eikä näin ollen virkakaan vaadi ruotsikielen taitoa. Vaatimuksen selittäminen tämänpäivän tutkintovaatimuksella on aika ontuva, mitä nyt näytätte tekevän, sillä onhan se selvää jos viran pätevyydeksi on asetettu jokin tietty tutkinto johon ei ruotsi kuuluu niin viran saamiseksi riittää tutkinto riippumatta sen sisällöstä, tuon pitäisi olla yksinkertaisesti erittäin selvää kaikille.

Heikki Knookala

Lopetetaan nillitys ja muutetaan adressikäytäntöä. 100 000 nimeä ja asia menee kansanäänestykseen. Ei tarvitse kansanedustajan potea omatunnontuskia.Suora demokratiakin saa riittävän jalansijan.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Vajaa kuukausi aikaa päästä 50000 nimeen. Tiukkaa saattaa tehdä, varsinkin kun paperilla annettuja on noin 20000.

Heikki Knookala

nyt, kun oppilaitokset aloittavat, niin saman verran tulee allekirjoituksia paris viikos...

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miuta muuten näin itä-suomalaisena (ikää kohta 37, ruotsinkieltä en tarvinnut milloinaan koulun jälkeen) ihmetyttää, miksi kielikeskustelussa ei puhuta juuri ollenkaan siitä, että Ahvenanmaan maakunta poisti pakkosuomen ja korvasi sen pakkoenglannilla.

Miusta on tosi outoa että Suomen ruotsinkielisin alue voi poistaa opetusohjelmistaan suomenkielen, mutta suomenkielisimmät alueet eivät voi poistaa ruotsinkieltä.

Miusta se on hirveen epäoikeudenmukaista.

Pentti Juhani Järvinen

Ahvenanmaan voi antaa valita Suomen Tasavallan kansalliskielen opiskelun tai eroamisen omaksi "valtioyksiköksi" EU:n sisällä, jolloin sen tulisi ainakin ryhtyä noudattamaan EU:n (ja YK:n) oikeusperiaateita, mitä se ei tällä hetkellä tee. Se on tosi tapapajula

Eikö joku Rkp:n höppänäministereistä jopa "uhannut" sillä, että Ahvenanmaa eroaa Suomesta. Se voisi tosiaan sen tehdä, säästöä tulisi runsaasti. Ja sehän voisi aina muuntua veroparatiisiksi. Mutta ei sitä tule rahoittaa, jos se ei tunnusta maan kansalliskieltä.

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Joku aikanaan perusteli ruotsin kielen pakollisutta sillä että se on muka kaunis kieli.
Olin asiasta erimieltä ja pyysin hänen kääntämään seuraavan lauseen ruotsiksi: Saari,saari heinäsaari.
Kaveri meni hiukan hiljaiseksi mutta käänsi kuitenkin. Öö öö höö öö
(Ö ö hö ö)

Reijo Tossavainen

Yle femman puolella on näköjään uusintana tv-sarja ruotsalaisesta Suomesta. Lopputeksteistä näkyi, että taustalla olivat suomenruotsalaiset rahoittajat. Lopputulos oli sen mukainen.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Olet ilmeisesti eri mieltä ohjelman kanssa siitä mistä esim. tietyt sanat ovat peräisin.
Paljonko asiavirheitä arvoisa kansanedustaja on ohjelmasta löytänyt?

Joku voisi ilkeämielisesti sanoa teidän perustan esityksiin että niissä näkyy ketkä ne on rahoittaneet ja lopputulos on sen mukainen. Jos asioita arvostelee vain sen mukaan kuka sen sanoaa, kuten te sen teette, niin sopiiko teille että kaikki voivat omissa töissään tehdä samoin eli toimia ja käyttäytyä toisen osapuolen naama värkin mukaisesti. Näyttäähän nyt eliitti miten pitäisi Suomessa käyttäytyä.

Viidenneksi luulisi kansanedustajan olevan tyytyväinen siihen että kyseisen ohjelman rahoitukseen koska siihen ei mennyt pelkästään veronmaksajien rahaa vaan yksityistä, mutta kun mikään ei kelpaa niin ei sitten vaan kelpaa.

Käyttäjän FredekBohr kuva
Fredek Bohr

Reijo,

Lisäätkö kirjoitukseesi suoran linkin kansalaisaloitteen sivulle: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131

Kiitos työstäsi suomalaisten puolesta, pakkoruotsia vastaan!

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Vielä vähän reilut 1000 nimeä tarvitaan suoraan lisää ja käytännössä on hyvä olla tukku enemmän, koska niin paljon kannatuksia on paperilla. Sanotaan että hengähtää kannattaa vasta jossain 55000 nimen tienoilla.

Noin muuten, onpa paljon jaksettu jauhaa yksinkertaisesta asiasta. Ruotsin kieli ei ole yleissivistystä, perustuslaki ei velvoita sen opiskelemiseen eikä sen opiskelu ole ollut pakollista, kun vasta peruskoulun keksimisen myötä.

Eduskunta voi poistaa sen yksinkertaisella enemmistöllä ja sitä myöten säästyy miljardiluokassa rahaa. Ruotsinkielisten palvelut voidaan hyvin hoitaa esim. tulkin välityksellä tilanteissa joissa ei ole ruotsinkielen taitajaa palvelemassa.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Täsmälleen noin kuten J.M. tuossa kuvaa.

Se,että kansalaisaloite tuo koloistaan muutoksen vastustajat ei tietenkään ole uutinen. Niin saa ja voi ollakin.

Osa vapauden vastustajista ymmärtää tahallaan väärin ja luulee,että Rkp:n suosio kasvaa sillä taktiikalla.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Vapaus on väärä sana sillä ei tämä aloite mitään pakkoa poista vaan antaa mahdollisuuden valita itse sen pakon. Todellinen vapaus on sitä että voisi olla valitsematta yhtään mitään, mutta tälläistä muutosta vasta vastustetaan.

Nykyään ammattikouluissa on ruotsia, mikä menee useimmilla täysin hukkaan, joten todennäköisesti tämän aloitteen läpi menon jälkeen sinne jää vain englanti, mikä on ihan OK.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Noin muuten, onpa paljon jaksettu jauhaa yksinkertaisesta asiasta. Ruotsin kieli ei ole yleissivistystä, perustuslaki ei velvoita sen opiskelemiseen eikä sen opiskelu ole ollut pakollista, kun vasta peruskoulun keksimisen myötä."

Just näin, ja tätäkin on jauhettu lähes väsyksiin asti tuhansia lauseita niinpäin ja näinpäin - samoja asioita jatkuvasti toistaen:)
Aina vain uudestaan... Mikähän olisi muu vaihtoehto kun politiikot eivät näytä kuuntelevan itse kansaa, vaan sivuuttavat asian olankohautuksella lisäämällä ja aikaistamalla vain enemmän ruotsia peruskouluun säännöllisin väliajoin.

Mikään ei tunnu heille edes riittävän, joka on kyllä aika säälittävää politiikkaa. Hekin kaikki taatusti tietävät, että pakkoruotsi on maamme monikielisyyden suurin jarruttaja.

Heiltä ei liikene yhtään aikaa pohtia tätä asiaa julkisesti, eikä sen paremmin toimi mediakaan. Ja jos jotain on ollut pakko sanoa, niin "jokaisen on hyvä osata monia kieliä" ja "Suomessa voi opiskella niin montaa kieltä kuin vain haluaa"

- Näinhän se on, mutta käytäntö oikeassa elämässä ei nyt vain näytä kaikilta onnistuvan niin erinomaisesti, että kansalaisilla olisi hallussa monia vieraita kieliä. Eihän sitä ole heillä itselläänkään ja heidän pitäisi sentään edustaa tätä parasta ainesta mitä maastamme löytyy?

Käyttäjän iirojurvansuu kuva
Iiro Jurvansuu

Perussuomalaiset nuoret tiedotti juuri, että kun nuorisojärjestön kätköistä löytyvät allekirjoitusblanketit lasketaan mukaan jo ilmoitettuun allekirjoitusten määrään, päästään 50 000:een. Otsikko siis pitää paikkansa.

http://www.ps-nuoret.fi/uutiset/50-000n-raja-ylite...

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Epäselvien, päällekkäisten tai muuten ongelmallisten ilmoitusten takia ei välttämättä olisi tässä vaiheessa edes viisasta ilmoittaa rajan (mahdollisesta) täyttymisestä. Mitä enemmän menee yli, sen parempi.

Kaikkein selvintä olisi, kun kansalaisaloite.fi:ssä olisi itsessään yli 50000 kannatusta - siinä on pankkitunnuksilla kirjauduttu, eli pulinat pois ilmoitusten aitoudesta.

Pentti Juhani Järvinen

Nyt on aika antaa aiantuntijoiden tuella julkisuutta sile tosiseikalle, että tuon "pakkoruotsin" jotkut muodot ovat sellaisia kansalaisten perusoikeuksia vastaan, jotka yleensä taataan perustuslaiessa. Toinen oikeudenvastaisuus samalla saralla on hallitusohjelmien käyttö. Ei hallituksilla ole oikeutta "päättää" kansalaisten perusoikeuksien eliminoimisesta. Se on siis tehty - ilmeisen toistuvasti.

Tämä asia on muuten varsin selvä, mistä syystä siitä ollaan hiljaa. Jos Suomesssa olisi toimiva Perustuslakioikeus, se olisi tuon sanonut.

Toinen julkisuuden arvoinen asia ovat "pakkoruotsin" kustannukset. Ne ovat karmeita ja järjettömiä samalla kertaa. Samoin on täysin tärjetöntä, että Ahvenanmaan tapaista EU- ja YK-takapajulaa kustannetaan. Eikö sen voi muuttaa maksulliseksi eläintarhaksi?

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola

Ilmankos Katainen sanoi kansalliskielistrategiapaperin saatesanoissa, että tällaisia kustannuksuia ei edes kuulu laskea.

Toimituksen poiminnat