Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Älkää väheksykö suomen kieltä!

Käteeni sattui K-Raudan mainoslehti, joka on ilmeisesti jaettu joka talouteen lähes koko maassa. Lehdessä kauppaketjun liikemerkin yhteydessä lukee, että "dream builder". Kuvitteleeko K-Raudan mainosvärkkäämö, että asiakas osaa ostaa rautanauloja paremmin ja enemmän, jos puoti on mieluummin dream builder kuin rautakauppa?

Tässä maassa useimmat jalkapalloseurat ovat joko FC tai AC jotakin. Ja vieläpä riippumatta siitä, pelaako joukkue sarjan ylimmällä tai alimmalla tasolla. Samanlainen ilmiö on muidenkin lajien parissa toimivilla seuroilla. Miksi?

Selasin päivän Hesarin työpaikkailmoitukset. Lähes puolet niistä on englannin kielisiä. Huolimatta siitä, että kaikki Hesarin lukijat ymmärtävät suomea. Kuvittelevatko mainostajat, että he tällä tavalla testaavat lukijan englannin taitoa? No eivät toki. Turhaan vain "hienostelevat" ja väheksyvät kaunista ja ilmaisukykyistä suomen kieltä.

Englannin kielen taito on tarpeellinen ulkomailla. Siksi se on hyvä osata mahdollisimman hyvin. Silti täällä kotimaassa käyttäkäämme suomea, koska se on järkevää.

www.reijotossavainen.net

(Jos katsot aiheen ja kirjoituksen tärkeäksi, niin paina allaolevaa facebook-painiketta.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Jorma Ukkonen

Suomen kieli on tärkeä.

Miten on Suomen lippu, liehuuko se..?

Reijo Tossavainen

Trolli, pysy poissa tästä blogista!

Joachim Seetaucher

Asiakkaat antavat mainostoimistoille yleensä liian suuren vallan mainosten ilmiasun määrittämisessä ja hyväksyvät niiden ehdotukset "ammattilaisten" tekeminä.

Totuus tässäkin tapauksessa on vain sellainen, että mainostoimistojen nuoret ja trendikkäät "ad hoc"- sekä "copywriter" -jupit ovat kokemusmaailmaltaan niin kaukana rautakaupasta ja remonttireiskasta kuin olla saattaa.

Joku totesikin jo 80-luvulla kritisoidessaan mainostoimistojen palveluja, että toimistot tekevät mainoksia lähinnä kilkpailijoidensa arviointeja ajatellen, siis toinen toisilleen, siten osaltaan pönkittäen omaa uraansa, kun mainosalalla perinteisesti on ollut vilkas kierto työpaikasta toiseen.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Taitaa Gagarin osua tässä lähimmäksi totuutta.

Yleensäkin ihmettelen, miksi englantia viljellään työpaikkailmoituksissa tarpeettomasti, sillä se houkuttelee kaikenlaisia onnenonkijoita kuormittamaan valintaprosessia. Tiedän tapauksia, joissa ilmoitusta ei laitettu tarkoituksella englanniksi, vaikka sen osaamista positiossa vaadittiin, jotta vältyttiin Intiasta vyöryvältä moniosaajien hakemustsunamilta.

Tosin, jos rekrytoijan bonus on sidottu hakemusten määrään, sitten voi toki ymmärtää kielivalinnan.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Ilmeisesti edelleen halutaan olla Yhdysvaltalaisia ja englanninkieliset fraasit ovat jotenkin hienoja. Usein niitäkään ei edes osata käyttää kunnolla mutta pääasia että näyttää coolilta.

PotkuPalloKlupien nimeäminen on tuollaista ihan samasta syystä. Työpaikkailmoituksien kieli on melko yhdentekevä koska niitä ammattinimikkeitä ei ymmärrä millään kielellä. Toki moneen paikkaan haetaan ulkomailtakin tekijöitä tai työskennellään muuten englannin kielellä, joten englannin kielen käyttö voi sinällään olla perusteltua. Muuten samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Selkeästi suomen kielellä tai minulle ainakin syntyy mielikuva, että halutaan peitellä jotain, liioitella tai muuten hienostella.

Mun viis senttiä...

Käyttäjän JyrkiLohi1 kuva
Jyrki Lohi

Oi, jos olisi suomalaisen itsetunto kohdallaan. Suomenkieli riittää kaikkeen tarvittavaan;
"Mi ikävyys, mi hämäryys sieluni ympär kuin syksy-iltanen autiol maall?
Turha vaiva täällä, turha onpi taistelo ja kaikkisuus mailman, turha!"
Aleksis Kivi on eräs kauniin kielemme esitaitajista! Eläköön kielemme!

Jouni Hölttä

"Englannin kielen taito on tarpeellinen ulkomailla. Siksi se on hyvä osata mahdollisimman hyvin. Silti täällä kotimaassa käyttäkäämme suomea, koska se on järkevää."

Samaa mieltä! Kielitaito on hankkimisen arvoinen asia, mutta tollanen muutamamien vierasperäten sanojen tunkeminen arkikieleen lähinnä elottaa.

Muisttuu mieleen yks typerä tyyppi joka ei varmasti osannu englantia juurikaan, mutta sen melkein joka toinen sana oli jeah tai ok.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Lusikka, risti, pappi,pakana,ahdas, aina, morsian, sisar, heimo, joulu, apina, housut, hattu, kaamos, jänkä, tokka, tunturi...

Kaikki lainasanoja (ja kaikki napattu wikipedia-artikkelista laiskuuden vuoksi). Kielet muuttuvat jatkuvasti, ja uusia sanoja lainataan muilta kieliltä. Niin pitkään kun olemme tekemisissä muiden kielten kanssa kehittyy ja rikastuu omakin kielemme.

Käyttäjän TeroLeikkil1 kuva
Tero Leikkilä

Jos menisin työmaalle jossa mainostoimistossa työskentelevä isäntä puhuu rakentamisen sijaan driimpuildauksesta, lainasanojen raja tulisi sillä kohdin vastaan ja vaihtaisin työmaata.

Teemu Tilaeus

Tässä on kyse suomenkielisten alemmuuskompleksista ja nimenomaan amerikkalaisuuden ihannoimisesta. Englannin kieltä on viehättävää käyttää, koska se antaa kansainvälisemmän vaikutelman.

Ei taida olla toista kieltä maailmassa, joka olisi yhtä ilmaisuvoimainen ja tajunnan virtaa avartava kieli kuin suomi. Kyseessä on kansamme arvokas rikkaus ja se kieli, joka tekee meistä suomalaisia. Kansa, jolla ei ole omaa kieltä on kulttuurisesti köyhä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt
Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

""Kansa, jolla ei ole omaa kieltä on kulttuurisesti köyhä.""

Oma kieli on tietysti rikkaus, mutta kulttuurisesti köyhäksi sen puute ei maata/kansaa välttämättä jätä; vai ovatko esim. USA, Brasilia, Argentiina, Kuuba, Meksiko ja Itävalta kulttuurisesti köyhiä?

Reijo Tossavainen

Kyseisten maiden osalta väite on vähintään keinotekoinen.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Miksi ihmeessä työpaikkailmoituksen pitäisi olla suomeksi?

On luontevaa, että työpaikkailmoitus on englanninkielinen, jos tarjottu työpaikka on yrityksessä, jossa työkieli on englanti. Vastaava koskee tietysti muitakin vieraita kieliä.

Reijo Tossavainen

Esimerkiksi pankkikonserni Nordea on pohjoismainen. Konsernin sisäisenä kielenä maiden välillä ei ole ruotsi vaan englanti. Silti paikallisesti Suomessa käytetään suomea, Taskassa tanskaa ja Ruotsissa ruotsia.

Joissakin työyhteyksissä käytetään siis englantia. Hakijalta vaaditaan myös paikallisen kielen hallintaa, joten on luontevaa käyttää sitä paikallisesti.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Paikallista lehteä lukevat todennäköisesti osaavat myös tuossa lehdessä käytettyä paikallista kieltä, mutta jos työssä edellytetään myös jonkin muun kielen taitoa, kuten nyt vaikka englannin, niin miksi ihmeessä ilmoitus olisi järkevää laittaa jollakin muulla kielellä?

On myös selvä, että palkattavan työntekijän on osattava yrityksen virallista kieltä, joten jos Nordean ilmoitus oli englanninkielinen, niin kielivalinta on järkevä.

Reijo Tossavainen

Kansalliseepoksemme Kalevala on käännetty myös savoksi. Aiheeseen liittyen näyte, kääntäjänä Matti Lehmonen:

Laalo laalajat etevät
tuohikorvasiks tunariks,
sora suussa sammaltavaks,
lerppahuuliks lepertäjiks,
tahiv viertä takeltaviks,
saman sanaj jankuttajiks.

Paikallisina puhekielinä soisin murteiden käytön elpyvän. Murteet ovat yksi osa suomen kielen rikkautta.

Joachim Seetaucher

Lönnrotin Kalevala on tietyssä mielessä hänen tekemä suomennos vienankarjalaisista riimeistä. Millaisia ne tarkkaan ottaen ovat alunperin olleet ei ole täysin tiedossa, koska vanhoja vienankarjalaisia laulajia ei enää juuri ole olemassa. Kalevala on kylläkin sittemmin käännetty takaisin vienankarjalan murteelle myös ja sitäkin versiota on saatavissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomen kieltä ihaillut Oxfordin yliopiston kielitieteen professori ja tunnettu kirjailija J.R. Tolkien (1892-1973) sanoi, että jos maailman kaikista kielistä pitäisi valita yksi kieli, joka jäisi elämään, niin hän valitsisi suomen kielen.

Suomen kieli on helppo oppia, kun vain selviää alkuvaikeuksista ja se palkitsee opiskelijansa, sillä se tulee sitä helpommaksi, mitä enemmän sitä on opiskellut, kun taas esim englanti tulee koko ajan vaikeammaksi ja vaikeammaksi."

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Hyvä kommentti, näin asia on. Jatkaisin vielä ihailemani kirjailijan Tolkienin saavutusten esittelyä sillä, että hänen värikkään mielikuvitusmaailmansa Keskimaan mytologia on saanut vaikutteita Kalevalasta.

Hänen kirjojensa tarustoon kuuluu myös muutamia kokonaisia sitä varten luotuja kieliä, joista kaunein ja ylevin (suurhaltijoiden Quenya) on rakennettu perustanaan latinan ja kreikan ohella, suomen kieli.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Suomen kieli on erityisen kauniisti soivaa ja dynaamista, mutta yksityisillä yrityksillä on omat intressinsä käyttää englantia brosyyreissään. Kyse on puhtaasti markkinoinnista, jossa pätee sellaiset ikävät idioottimaisuudet, kuten että "jos muutkin, niin sitten mekin".

Sitä minä en tosin ymmärrä, että miksi joku Tieliikelaitos on nykyään Destia.

Reijo Tossavainen

Toinen epäterve ilmiö on nimien muuttaminen englannin kielisiksi tai nimiksi, mitkä eivät ole mitään kieltä. Ehkä surullisin esimerkki on Itella Oy.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

No, itse olin Itella Informationissa töissä, eikä sillä ollut kyllä mitään tekemistä postinjakelun kanssa. Eikä ole kyllä sillä logistiikallakaan, siis Itella Logisticsilla. Omakohtaisesti koen, että omituista se olisi vääntää verkkolaskutukseen tai vähittäismyyntiin liittyviä webbisovelluksia, jos työnantajan nimi olisi Posti. Se postinjakelutoiminta kun on nykyään vain osa Itella konsernin toimintaa, ja kuluttajille se postinjakelu edelleen näkyy Postina myös katukuvassa ja verkossa.

Siihen en ota kantaa, että onko Itella hyvä nimi monikansalliselle monialayritykselle, mutta Suomen Posti se firma ei toiminnoiltaan enää ole.

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Aikoinaan oli lehti-ilmoitus: "Miesten kenkä" niin ja niin monta euroa.
Soitin liikkeeseen ja kysyin, kummankohan jalan kengästä mahtaa olla kysymys? Vastauksena täydellinen hiljaisuus.

Toinen älytön mainos: "Päätä päiväsi K-kahvilla"

Tallaisia älyttömyyksiä on ollut vuosikausia ja ilmeisesti tulee myös jatkossakin olemaan sillä aina on joku pätemisen tarpeessa oleva joka yrittää herättää huomiota.

Suomen kieli on äidinkielemme. Sitä pitää kunnioittaa ja käyttää oiken.
Erilaiset murteet ovat toki hieno lisä kieleemme oikein käytettyinä.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Kieli ei ole staattinen ilmiö, vaan on jatkuvassa murroksessa. Miksi takertua menneeseen tai edes nykyiseen, kun uusi voi olla aivan yhtä hyvää, tai jopa parempaa?

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Mutta ovat nuo annetut lauseet aivan järjettömiä. Tuolla logiikalla voitaisiin heittää kaikki kieliopit ja oikeinkirjoitukset roskakoriin ja jokainen puhukoon ja kirjoittakoon miten haluaa. Kyllä joku järki pitää kirjoittamisessa olla. Jos ei senkään vertaa viitsi omaa kieltään kunnioittaa, niin on sitten ollut kielitaistelu ja taistelu venäläistämistä vastaan ollut aivan turhaa. Toki kieli muuttuu, mutta se tapahtuu hitaasti ja yhteisestä sanattomasta sopimuksesta.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #27

"jokainen puhukoon ja kirjoittakoon miten haluaa"

Juuri niin se toimii! Jokaisella puhujalla ja kirjoittajalla on oma identiteettinsä ja oma tapansa käyttää kieltä. Kieli on menetelmä ajatusten välittämiseen ihmiseltä toiselle, eikä kieliopilla sun muulla teoreettisella hömpötyksellä ole asian kanssa mitään tekemistä. Kielioppi on malli jolla pyritään ymmärtämään kieltä, ei kieli itsessään.

Ai kieli muuttuu sanattoman sopimuksen perusteella? Tuo se vasta epäloogiselta kuulostaakin. Loogisempaa on ajatella että kieli muuttuu käytettäessä; uusien ihmisten seurassa puhuja joutuu sopeutumaan uusiin tapoihin ilmaista itseään ja siten muuttuu hänen kielensä. Se että ihminen käyttää kieltä omalla tavallaan ei tarkoita ettei hän kunnioittaisi sitä.

Joachim Seetaucher

60-luvun alun Konelan TV-mainos: Moskwitch - levinnein auto maanteillämme.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

"Gillar du din hustrus bak, Elantos bröd har samma smak."

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #43

Niin ja sitten oli se 70-luvun MUM-deodoranttimainos, jossa sanottiin:
"On koko päivän ollut raikas olo, kun panin aamulla mummia kainaloon".

Jouni Hölttä

Ehkäpä suomen kielen hienouden löytää parhaimmillaan vanhoista suomalaisista kirjoista. Nykyäänkin muutama dekkaristi ja esim. Antti Tuuri ovat hyviä.

Jonas Hellgren

Tehdään laki että kaikki ilmoitukset lehdissä on oltava pakkoruotiksi. Sitä kun ymmärtää koko maailma.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kumpi seuraavista tienaa enemmän?

Taneli Keikari vai Daniel Graig
Niilo Itäpuu vai Clint Eastwood
Sohvi Moreeni vai Sophia Loren
Keijo Käsivoima vai Keith Armstrong
Pauli Kaskunen vai Paul Gasgoine?

Itselläni ei ole mitään käsitystä koska en tunne ketään edellämainituista kuin korkeintaan nimeltä, mutta vahva mutu asiasta on. Tämä syntyy siitä, että tunnemme ulkomaalaisista huomattavasti erilaisen jakauman kuin suomalaisista. Jos siis joku ulkomaalainen tunnetaan Suomessa, hän on melkein väistämättä menestyvä tai ainakin kuuluisa. Tämä voi johtaa virheelliseen päätelmään, että menestys johtuisi nimenomaan ko maan kielestä tai kansalaisuudesta. Asiaa ei tietenkään helpota se, jos valtion päämiesten taholta jatkuvasti jankutetaan, ettei kukaan voi olla sivistynyt tai edes suomalainen osaamatta esimerkiksi ruotsia tai englantia.

Sama ilmiö toimii tietysti myös toisin päin silloin, jos jostakin kansasta tutustumme syystä tai toisesta vain sen pahnanpohjimmaiseen osaan.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Voi Reijo. Jo otsikossa mennään pieleen, oikeat vaihtoehdot olisivat joko "Suomen kieltä" tai "suomenkieltä".

Mitä tulee aiheeseen: monet työpaikat Suomessakin ovat nykyisin englanninkielisiä, ollessaan ylipäätään niin kansainvälisiä. Erään paikallisen tietotekniikkayrityksen toinen omistaja on Intiassa, joten työpaikan virallinen kieli on englanti.
Koska työpaikat ovat englanninkielisiä, myös hakemusten on loogista olla.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... joko "Suomen kieltä" tai "suomenkieltä"."

Mistäs Saara tuon tempaisi? Maa on Suomi mutta kieli suomi, joten kysymyksessä on suomen kieli. Olemme toki suomenkielisiä.

Reijo Tossavainen

Valtiossa nimeltään Suomi puhutaan suomen kieltä ja sen asukkaat ovat pääosin suomenkielisiä.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Maat kirjoitetaan isolla, kielet pienellä. Kun puhutaan Suomen kielestä, puhutaan samalla tavalla kuin esim Suomen kilpailukyvystä. Suomenkieli on sen sijaan synonyymi kielelle nimeltä suomi, joten se kirjoitetaan pienellä.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #39

Kuulepas nyt. Kotuksen mukaan kirjoitetaan nimenomaan "suomen kieli" ja "suomenkielinen". Molemmat siis pienellä ja "suomen kieli" -käsitteessä sanat erikseen.

Näin se vain on, vaikka kuinka pitäisit sitä epäloogisena.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #39

Aikoinaan koulussa opetettiin isojen ja pienien alkukirjaimien käyttö jo opetuksen alkuvaiheessa alaluokilla. Lieneekö vieraiden kielten vaikutusta, että ainakin tältä osin nuorempien kielitaito ontuu pahoin.

Jonas Hellgren

Suomen kieliä ovat esimerkiksi suomen kieli, ruotsin kieli ja saamen kieli. Venäjä, kiina, somali ja monet muut kielet alkavat hissukseen olla Suomen kieliä. Keski-Suomessa varmaankaan keskisuomenkielisille ei opeteta miten suomen kieltä tulee kirjoittaa. Suomenkieliset sen osaavat itsestäänkin.

Käyttäjän POOL kuva
Olli Porra

Reijo Tossavainen kiinnitti huomiota kipeän ajankohtaiseen asiaan: kieltämme ja kultturiamme uhkaa anglismi.

Tämä uhka ei johdu vain englannin maailmankielen asemasta vaan suomalaisten käsittämättömästä huonommuuden tunteesta ja vieraitten kulttuurien kritiikittömästä ihailusta. Suomalaiset on vuosisatojen aikana totutettu kumartamaan aina johonkin ilmansuuntaan.

Pakkoruotsi estää merkittävien maailmankielien riittävän opetuksen, mutta ei se eikä englannin kieli uhkaa suomen kielen tulevaisuutta. Sitä uhkaavat vain omat asenteemme ja arvostuksemme.

J. V. Snellman, jonka keisari Aleksanteri II:lle esittämästä kieliasetuksesta tuli viime kuun vaihteessa kuluneeksi 150 vuotta, halusi luoda itsetietoisen kansakunnan, jolla on tervettä kansallishenkeä ja oma kieli, jonka varaan valtio, kulttuuri ja identiteettimme paljolti rakentuisivat. Suomen nykyinen eliitti, politiikan, kulttuurin ja liike-elämän vaikuttajat, väheksyvät niin kansallisia perinteitämme kuin kieltämmekin.

Suomi tarvitsisi taas Snellmanin kaltaisen herättäjän.

Pentti Juhani Järvinen

Kyllä tuo "anglismin uhka" on todettu ja mainittu muuallakin, mm. Ranskassa ja Italiassa jne. Latina ja ranska uhkasivat aikoinaan samaan malliin, kun niitä pidettiin sivistyksen mittoina. Nykyään osa tuon englannin johdannaisten uhasta perustuu globaaliseen nuorisokulttuuriin. Toinen tekijä on, ettei mm. pienissä kielissä ole omaa teknistä tai tieteellistä sanastoa kuten mm. englannissa. Jos siis sen johdannaiset täyttävät tyhjiön, niin niitä ei kannata pelätä. Eikö ole hyvä, että tiede on tajuttavaa kaikille yhteisin termein? Ne tulisi itse asiassa vahvistaa jotenkin "kansainvälisesti" hyväksytyiksi.

Juha Korhonen

No jaa, toisaalta kieli on käyttökapine; suomen kieli tulee aivan varmasti saamaan rutkasti lisää vaikutteita englanninkielestä. Ja tämä on aivan luonnollista kehitystä.

Toivottavasti niitä anglismeja ei tule liikaa, ettei tarvitse nykyistä enempää hävetä niitä maanmiehiään, jotka häpeilevät suomalaisuuttaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ja tämä on aivan luonnollista kehitystä."

Luonnollista kehitystä kyllä paitsi tämä oman äidinkielen julkinen vähätteleminen.

Reijo Tossavainen

Suomen siirtyminen Venäjän vallan alle oli suomen kielen osalta onnenpotku.

Esim. Ruotsin pohjoisosat olivat aikoinaan laajalti suomenkielistä aluetta. Ajan mittaan suomen kieli on lähes hävinnyt. Enää vain rajan pinnassa taito on säilynyt.

Mikäli Suomi olisi säilynyt Ruotsin osana, on paljon mahdollista, että suomen kielen asema olisi sama kuin nyt Pohjois-Ruotsissa.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Suomen kieli rapistuu koko ajan, siitä putoaa sille ominaisia ja sitä rikastavia tekijöitä kiihtyvällä vauhdilla. Ville Eloranta, HS:n kielenhuollosta vastaava artikkelitoimittaja, kirjoitti eilen kielellemme ominaisten taivutusten ja sijapäätteiden häviämisestä. Syypäänä saattaa hyvinkin olla juuri englannin vaikutus.

Mutta osataan sitä tehdä ilman vieraskielisiä esimerkkejäkin. Minua hämmästyttää yhden vertailuasteen, komparatiivin, nopea katoamisvauhti. Jotakin tapahtuu nykyään useamman kerran, pro usean, paikalla oli vanhempia ihmisiä, pro vanhoja, hän käyttää kalliimpia vaatteita, pro kalliita, ja niin edespäin loputtomiin. Tämä vähämielinen käytäntö on jo täyttä arkipäivää niin lehtien artikkeleissa kuin erilaisissa virallisissa ja puolivirallisissa teksteissä.

Mitä vikaa on tavallisissa, asian täydellisesti ilmaisevissa adjektiiveissa?

Joachim Seetaucher

Miten niin komparatiivin katoamisvauhti? Noissa esimerkeissäsihän päinvastoin komparatiivia viljellään entistä USEAMMIN.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Olen pahoillani, tuli paha lapsus, jonka huomasin heti lähetettyäni tekstin. Nolottaa!!

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #44

No, kun noin nöyrästi toteat, niin pönkitetään nyt sen verran alkuperäistä sanomaasi, että toki komparatiivi kärsii inflaatiota tuosta ja sitä kautta sen voidaan katsoa katoavan aiemmassa merkityksessä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Minuakin keljuttaa kielemme väheksyminen ja se on yleistä valtionkin taholta,
kieltä tulisi vaalia ja kehittää sen pahoinpitelyn sijaan.

Yhteisestä kassastamme tuotettavien palveluidenkin nimiä väännetään "trendikkäiksi" ulkolaisittain ja suunnilleen mitään tarkoittamattomaksi sanahirviöiksi.

Pekka Salo

Kaksi maailman ohuinta kirjaa:
- Italialaisten uroteot Toisessa Maailmansodassa ja
- Anssi Kukkosen Minun osaamat possessiivisuffiksit.

Ruotsin Länsi-Pohjassa rangaistiin vielä ainakin 50-luvulla oppilaita, jotka puhuivat suomea välitunnilla. Heidät laitettiin seisomaan kirja kummassakin kädessä ns ristiriipunnassa ja pitkään.

Toimituksen poiminnat