Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Ministeri Virkkunen heitti pyyhkeen kehään

Hallitusneuvottelujen pimeinä yön hetkinä päätettiin, että tässä maassa toteutetaan laajat kunta- ja soteuudistukset. Päätös tehtiin ns. mututuntumalta, ja sen tukena ei ollut silloin eikä myöhemminkään minkäänlaisia laskelmia homman järkevyydestä.

Matkan varrella uudistusta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Lopulta on runnottu ratkaisuja, jotka yritetään viedä väkipakolla lävitse.

Käytännössä kaikki hallituksesta ja hallituspuolueista riippumattomat asiantuntijat ovat tuominneet suunnitelmat täysin järjettöminä. Yhä useampi hallituspuolueiden edustajakin uskaltaa sanoa ääneen, että hommassa ei ole mitään tolkkua. Viimeksi näin teki kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti, ja hän myös perusteli näkemyksensä hyvin.

Etukäteen hallituspiireissä arvioitiin, että otollisin paikka "pään avaamiseksi" on Joensuun seutu. Siellä tehtiin tarvittavat selvitykset nopeasti ja myös myönteinen päätös piti tehdä nopeasti. Nyt kuitenkin kaikki Joensuuhun liitettäväksi aiotut kunnat ovat kunnanhallitusten tasolla tehneet kielteiset päätökset. Samanlaiset päätökset on odotettavissa myös kunnanvaltuustoilta.

Joensuun seudusta onkin tulossa hyvä esimerkki koko maahan, mutta toisin kuin Virkkunen ja kumppanit olivat kaavailleet. Ja on jokseenkin varma, että esimerkkiä seurataan.

Olen odottanut, että milloin myös ministeri Henna Virkkunen osaa tehdä johtopäätöksiä. Nyt hän on niitä tehnyt, sillä hän aikoo lähteä napin painajaksi europarlamenttiin. Siis tehtävään, jota on totuttu pitämään vähempiarvoisena kuin suomalaista ministerin vakanssia. Tulevan hallintoministerin tehtäväksi jää ensi syksynä pyrkiä minimoimaan hallituspuolueiden "vahinkoa".

Virkkunen ei halua koko poliittista uraansa tärvellä kunta- ja sotesekoiluun. Muutama vuosi Brysselissä häivyttää äänestäjien silmissä ikävät muistot. Sitten on hyvä palata takaisin "tuoreena voimana".

 

(Jos toivot, että myös muut lukisivat blogin tekstin, niin paina allaolevia Facebook ja Twitter näppäimiä.)

www.reijotossavainen.net

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (60 kommenttia)

Reijo Tossavainen

Hallituksen kunta- ja sotesekoilu on jähmettänyt lähes kaikki kuntien kehittämistoimet. Aikaa, rahaa ja henkisiä voimavaroja on tuhlattu turhaan teatteriin.

Reijo Tossavainen

Saksassa uuden EU-kriittisen puolueen kannatus on voimakkaassa nousussa. Lisää aiheesta täällä http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1592...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Saksan "eurokriittinen" AfD (Alternativ fuer Deutschland) vastustaa Iso-Britannian eroa EU:sta ja sulkee pois yhteistyön Nigel Faragen UKIP-puolueen kanssa.

Lisää aiheesta täällä:

http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1592...

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #12

Seija, ei tuo ole täysin ehdoton kanta puolueessa, sillä yksi heille tärkeä kannanotto on euro. Jota on ehdotettu jo Merkelille romutettavaksi. Ainoa UKIP:ssa on EU:hun kuulumisen tärkeys Saksalle, sillä he hyötyvät koko ajan EU:sta ja eurostakin. Ovat maksattaneet muilla euromailla jo omien pankkiensa pääomitusta.

En pidä lainkaan ihmeenä jos kuitenkin AfD menisi UKIP:in suojaan. No toisaalta paikka tai kaksi sinne tänne ei ratkaise mitään. :)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #16

" No toisaalta paikka tai kaksi sinne tänne ei ratkaise mitään. :)"

Ratkaisee oleellisesti siinä tapauksessa, jos esim. EFD:lle ei tule ryhmän säilymiseen puolueita seitsemästä eri maasta ja 25 meppiä. EFD:n toiseksi suurin ryhmä Lega Nordhan on uutisten mukaan siirymässä Marine Le Penin joukkoihin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #21

Seija, saattaa olla jopa niinkin että EFD:stä siirtyy muihinkin ryhmiin sen verran ettei tuo ryhmä enää ole olemassakaan. Siirtymiä voi tulla muidenkin ryhmien välillä. Nähtäväksi jää. Britannian edustajien sijoittuminen on yksi mielenkiintoisinmpia, sillä siellä on lisääntynyt EU vastustus.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #35

EFD-ryhmän mahdollista syntymättömyyttä minäkin olen pohdiskellut jo 01.12. alkaen.

http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155250-mik%...

Seija on ollut pohdinnassa alusta saakka mukana.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #35

Farage on sanonut ettei lähde Marine Le Penin joukkoihin, ilmeisesti syystä että tähtää parlamenttivaaleihin, joten se siitä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #35

Sirpa, kuka kirjoittikaan näin vajaa pari kuukautta sitten?

"Lukiessani näitä kommentteja ja spekulatiivisia olettamia mihin ryhmään nyt jonkin puolueen läpimenneet ehdokkaat sitten asettuvat, on mieleeni hiipinyt selvä totuus siitä ettei yksikään puolue ole vielä julkistanut edes vaaliohjelmaansa. Joten eiköhän ole ennen aikaista spekuloida näillä asioilla".

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #39

Tavallaanhan vastasi jo tuossa alempana. Sanoin että näin sunnuntaina on kivaa hieman spekuloida. Tosin tällä ei ole mitään relevanttia merkitystä. On vain eräänlaista ajan vietettä. Lopputoteama edelleenkin on se että spekulointikin on turhaa ja ennen aikaista, johon kuitenkin sortuu silloin tällöin ja nyt oli se tällöin. :)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #16

Sirpa, kuten hyvin tiedät, AfD:n puheenjohtajan, Lucken, haluttomuus yhteistyöhön Ukipin kanssa johtuu lisäksi Ukipin ulkomaalaisvastaisuudesta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #37

Pekka, pitää kuitenkin huomioida tuo ryhmäkurin puuttuminen UKIPissa. Jos Tuo EFD-ryhmä lakkaa olemasta, niin nähdäkseni muita vaihtoehtoja tuskin kriittisenä puolueena itseään pitävälle ei olisi kuin tuo UKIP. Vaikka kuinka puolue onkin eri mieltä ulkomaalaisvastaisuudesta, niin voivat kuitenkin äänestyskäyttäytyä omien arvojensa mukaan. Lucke on erimielinen uuden jäsenen Hans-Olaf Henkel´in kanssa monissakin asia kysymyksissä.

No tämä nyt on sitä spekulointia johon ei pitäisi sortua. Toisaalta kivaahan tämäkin on näin sunnuntaina.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #40

Henkel ei suinkaan ole mitenkään ulkomaalaisvastainen, koska tietää entisen pestinsä kautta Saksan työvoimatarpeen. Vastaa myös kommenttiini nro 39?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #40

Niin, tarkoitin vain sitä, kun niitä eurovaaliohjelmia ei vaan kuulu, ei sieltä eikä täältä?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #48

niinpä. Jokainen puolue panttaa niitä ilmeisen tarkoituksellisesti mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan jottei kukaan voi ennakkoon laatia vastaohjelmaa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Pienten kuntien kyläpoliitikot tekevät politiikkaa muutosvastarinnalla, ja näin ei saada luotua toimivia kuntia, jotka tukevat elinkeinoelämän ja työllisyyden edellytyksiä. Eläkkeelle kohta karkuun ongelmia lähtevä Tossavainen jättää nuoret ja työikäiset kärsimään heikosta asioiden hoidosta, ja siitä, että Suomea ei saada uuteen nousuun ja työllisyyttä ja taloutta kuntoon. Tarpeellisia uudistuksia ei saada tehtyä, kun eläkeikää lähestyvät välttävät vastuunsa.

Reijo Tossavainen

Mikko Ahola:

Esitä yksi tilasto, joka osoittaa, että iso kunta pystyy järjestämään palvelut euroa per asukas mitattuna tehokkaammin kuin pienet kunnat!

(Toasiasssa pienet pystyvät järjestämään palvelut noin 20-25 % halvemmalla per asukas kuin isot kunnat)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... pienet pystyvät järjestämään palvelut noin 20-25 % halvemmalla..."

joten Helsinki on päätetty jakaa sadaksi pikkukaupungiksi 1.4.2014 alkaen.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #7

No mutta Kokkohan on leikkisällä tuulella...esitäppäs Kokko sinä todisteita po asiaan?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #14

Jos perussuomalaiset itse uskoisivat pienten kuntien taloudellisuuteen, he esittäisivät suurten kaupunkien kiireellistä paloittelua kuudentuhannen asukkaan tehoyksiköiksi. Eipä ole toistaiseksi näkynyt Helsingin pilkkomissuunnitelmaa!

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen Vastaus kommenttiin #17

Sie se et taida käydä ihan täysillä...

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #17

Ei me puolueena mennä millekään kunnalle sanomaan, että pilkkokaa tai yhtykää. Asia on tulee olla täysin kuntien itsensä päätettävissä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #20

Onhan selvää, että kaikki valtionosuuksissa saamapuolella olevat pikkukunnat vastustavat liitoksia.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #24

Valtion tukiin vaikuttavat hyvin monet seikat, ei siis vain kunnan koko sellaisenaan.

Pienet kunnat ovat useimmiten maaseutukuntia, joissa on paljon vanhuksia ja paljon sairastavia ihmisiä. On siten selvää, että heistä on myös paljon menoja.

Jos pieni kunta liitetään isompaan, niin eivät vanhukset ja sairaat minnekään häviä. Yhteiskunnan näkökulmasta tilanne pysyy ennallaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #26

Vanhusten ja lasten hoidon kustannukset ovat lähinnä henkilökustannuksia, niihin ei kuntarakenne vaikuta. Sensijaan kaavoitus ja muu yhdyskuntarakenteen kehitys pitää keskittää.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #27

Kaavoitus on pieni menoerä.

Väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuvat menot eivät poistu kuntarajoja muuttamalla. Se on kiistaton tosiasia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #28

Kaavoitus on kuluna pieni, mutta yksittäisten kuntien toimesta hoidettuna johtaa hajaannukseen ja sen aiheuttamaan hyvinvointitappioon mihin alempana viittasin.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #31

Miljardiluokan hyvinvointitappio? Esitä nyt viimein joku tilasto väitteen tueksi. Muutoin tuollainen väite on täysin perätön... sitä mututuntumaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #32

Johan annoin linkin. Toinen lainaus sen takaa: "Kun kaupungin koko 2-kertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3 – 8 %." Sieltä löytyy myös lähdeviitteet.

Suomen BKT on 180 miljardia euroa, joten ei tarvita kuin yhden prosentin tuottavuuden kasvu keskitetyn yhdyskuntarakenteen seurauksena, niin vaikutukset on miljardiluokkaa.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #33

Jos esimerkiksi Joensuu ja naapurikunnat yhdistyvät, ei seutukunnan koko kasva yhtään isommaksi.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen Vastaus kommenttiin #27

Riittääkö, jos kaikki suomalaiset pakataan Helsinkiin vai pitääkö Hampurin seudulle rakentaa muutama iso kivitalo ja siirtää suomalaiset sinne?

Käyttäjän jarilarikka kuva
Jari Larikka

Reijo, kun saamme vuoden 2013 verotuksen valmiiksi, niin Kouvola tulee näyttämään tietä muille seutukunnille kuntarakenteen yhdistymisen hyvät puolet. Mahdollisuudet kustannustehokkaaseen toimintaa paranevat oleellisesti!

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Mikko Ahola, vastauksia pöytään...kiitos!

Jouni Nordman

Hallitus komastui perus ongelmaan joka nyky päivän poliitikkojen ongelman on. Eli enään ei voi tehdä vain kamari politiikka, vaan joutuu aina asioista julkissti tilille. Tämä tuo esille asioiden heikkoudet, joista ei enne ollut tietoakaan Suomen maassa, jossa virkamiehet tekivät päätöksiä ilman minkäänlaista kritiikkiä. Jolloin lakia vain sattu tulemaan voimaan ja seuraavan päivän huomattii että se ei todellakaan toimi.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Onkohan tuo Virkkusen läpimeno ollenkaan kirkossa kuulutettu?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hyvä Seppo! Niin kauan kuin yhtään ääntä ei ole annettu, ei myöskään parlamenttipaikkoja ole jaettu. Homma on kiinni meistä, äänestäjistä.

Reijo Tossavainen

Toivottavasti mahdollisimman moni vaivautuu äänestämään, sillä alhainen äänestysprosentti suosii liittovaltion kannattajia, kuten esim. Stubb

Reijo Tossavainen

Stubbin ja Virkkusen ehdokkuus tiennee sitä, että vihervasemmistolainen Sirpa Pietikäinen tippuu.

Seppo Hildén

heh, siis tämä sama Pietikäinen, joka saatuaan tuomion törkeästä rattijuopumuksesta, totesi medialle, että "selvin päin en olisi humalassa auton rattiin lähtenyt".

Tuo kommentti oli jo nykäskamaa.

Reijo Tossavainen

Keskustan kotikunta-maakunta -malli ja Perussuomalaisten peruskunta-piirikunta -malli ovat lähellä toisiaan. Siksi arvioin, että vaalien jälkeen puolueiden on melko helppoa löytää yhteinen näkemys ja siltä pohjalta sitten voidaan lähteä toteuttamaan uudistusta ja nopealla aikataululla.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kotikunta, maakunta, peruskunta, piirikunta... voi hyvät hyssykät.

Reijo Tossavainen

Hallituksen ajama kunta- ja sotesekoilu olisi paljon monimutkaisempi, moniportasempi ja byrokraattisempi. Se on kiistaton tosiasia.

Käyttäjän jarilarikka kuva
Jari Larikka

Siinä sitten muu Suomi ihmettelee mikä on se uudistus...

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Menisin vielä pitemmälle ja väittäisin, että kyse ei ole edes pyyhkeen heittämistä kehään tai rottien jättämisestä laivaa, vaan Virkkusen ja Stubbin ensimmäinen ja ainoa tavoite on ollut Euroopan Unioni ja Suuret Rahat siellä(ja suuri valta). En usko, että Suomen paras on koskaan kiinostanut heitä yhtään: Tämä hallituspaikka täällä on vain ponnistuslauta suurempaan tulevaisuuteen. -Luultavasti toivovat, että se riittäisi kuitenkin läpimenoon Euroopan Parlamenttiin. Saa nähdä. Ei välttämättä riitä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Suomen kunnat periytyvät ajalta, jolloin ainoa joukkoliikennemuoto oli kirkkovene. On täysin käsittämätöntä ajattelua, että muuttuneessa maailmassa kunnanrajoihin ei saisi kajota. Ollaan huolissaan milloin mistäkin yhteiskuntamme marginaalikustannuksesta, mutta hajanaisen yhteiskuntarakenteen aiheuttamalle miljardien eurojen hyvinvointitappiolle ollaan sokeita.

Reijo Tossavainen

Härkönen: "...miljardien eurojen hyvinvointitappiolle ollaan sokeita..."

Kun noin tarkkaan tiedät, niin osoita vaikkapa jollakin tilastolla, että väitteesi on totta, eikä vain mututuntumaan perustuva heitto.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

En tiedä mikä tilasto voisi Tossavaisen näkemyksiin vaikuttaa, mutta voisin lainata vaikkapa tätä julkaisua:
"Viime vuosikymmeninä on ilmestynyt kymmenittäin tutkimuksia, joiden tulosten perusteella kaupunkialueen suuri koko (väestö), sen toimialojen suuri koko ja saman alan yritysten läheisyys, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä erityisesti korkea työpaikka- ja asukastiheys lisäävät suorien ja välillisten vaikutustensa kautta yksityisen sektorin tuottavuutta."

http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/jul...

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #29

Kyse on siis kaupunkialueesta eli seutukunnasta. Jos siis esim. Joensuu ja naapurikunnat yhdistyvät, ei seutukunnan koko kasva yhtään...

Härkönen on nyt hyvin "heikoilla jäillä"...

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #29

Tutkimus liitoskunnista Moisio, Uusitalo:
Liitoskuntien menot kasvoivat tilastollisesti merkitsevästi nopeammin kuin vertailukuntien menot. Liitoskuntien menot kasvoivat heti liitoksen jälkeisenä vuonna vertailukuntien menoihin verrattuina eivätkä aineiston perusteella laskeneet pitkälläkään aikavälillä. Moisio ja Uusitalo eivät siis löytäneet mitään merkkejä kuntaliitoksen menoja vähentävästä vaikutuksesta. Kuntaliitokset pikemminkin lisäsivät kuin vähensivät kuntien menoja.

Loikkanen ja Susiluoto ovat vuonna 2005 tekemässään tutkimuksessa tarkastelleet kustannustehokkuutta 353 kunnassa vuosina 1994–2002. Myös tämän tutkimuksen mukaan tehokkaimmat kunnat olivat väkiluvultaan pieniä. Kun kunnat jaettiin alle ja yli 10 000 asukkaan kuntiin, Loikkasen ja Susiluodon mukaan oli nähtävissä, että pienten kuntien ryhmässä tehokkuus kasvaisi väkiluvun mukana ja laskisi tämän jälkeen 10 000 asukkaasta ylöspäin.

Aaltosen, Kirjavaisen ja Moision (2005) tutkimus kuntien perusopetuksen tehokkuudesta. Tehokkuus ei suinkaan parane monotonisesti kuntakoon kasvun myötä, vaan jossain vaiheessa (37 000 asukasta) se heikkenee. Muistettakoon, että nimenomaan perusopetuksen pitäisi olla ala, jolla skaalaetuja ilmenee.

Markku Lankinen (1998) on tarkastellut palveluiden kustannuseroja (kustannukset per asukas) eri kuntien välillä. Hänen mukaansa päivähoidon menot kasvavat selvästi kunnan koon kasvaessa. Samoin toimeentulotuen kustannukset kasvavat kuntakoon kasvaessa.

Maria Solakivi, Matti Virén: Tutkimus Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko (2006):
On hieman yllättävää, että menoissa ja tehokkuudessa näkyvät vain hyvin heikosti mittakaavaetuihin liittyvät kuntakoon kasvun myötä laskevat kustannukset. Isot kunnat selviytyvät vertailuissa verraten heikosti, kun taas pienet kunnat selviytyvät usein jopa paremmin palveluiden tuotannosta.

Vaasan yliopiston Levón -instituutti julkaisi 19.1.2011 Kari Leinamon tekemän tutkimuksen ”Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista”. Tutkimuksessa analysoidaan yli neljääkymmentä 2000 -luvulla tehtyä kuntaliitosta. Tutkimuksesta käy ilmi, että liitossopimuksiin kirjatut periaatteet palvelutason säilyttämisestä maaseutualueilla ovat hyvin hauraalla pohjalla. Nykyisten liitosopimusten tulisi olla sitovia vähintään kolme vuotta. Kuitenkin jo tänäkin aikana heikennykset ovat monien suurkuntien maaseutualueilla alkaneet. Kiihtyvästi maaseutualueiden palveluiden kuoriminen alkaa, kun liitossopimuksen viiteaika päättyy. Heikon toimivallan alue-elimet eivät kykene maaseudun heikentämistä pysäyttämään. Leinamo kutsuukin niitä oivaltavasti sururyhmiksi.

Tanskalaisen tutkijan Asmus Leth Olsenin vuonna 2009 tekemässä tutkimuksessa. Tanskan kuntaliitosten seurauksena kunnanvaltuutettujen asema sekä kunta- ja lähidemokratia olivat heikentyneet ja kuntalaisten poliittinen aktiivisuus vähentynyt.

(Koonnut Rauli Kemppi)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #50

Vaikkapa herrat Koikkanen / Susiluoto ovat sanoneet myös seuraavaa:

"Sekä talousteorian että empiiristen tutkimustulosten mukaan väestön ja talouden sijoittuminen tiiviisti on omiaan lisäämään tuottavuutta ja sitä kautta tuotantoa ja tuloja. Korkeampi tuottavuus on pontimena, kun yritykset ja asukkaat tekevät sijaintipäätöksiä. On arvioitu, että kaupunkialueen tuottavuus kasvaa noin 5 prosenttia aina kun sen työllisyystiheys kaksinkertaistuu (Ciccione ja Hall 1996; Ciccione 2002)."

http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/dokumentit...

Epälemättä kuntaliitoksen edut ovat lyhyellä aikavälillä vähäiset, koska palvelutarve per capita säilyy ennallaan ja on vielä irtisanomiskarenssit. Mutta kuntaliitokset tuottavat pitkän aikavälin hyötyjä, joilla karrikoiden sanottuna korjataan isojaon aikaan tehdyt virheet.

Ne Joensuun ympäryskunnat, jotka kuuluvat samaan työssäkäyntialueeseen, pitäisi liittää yhteen. Muuten seuraa kuntien välistä nahistelua: esimerkiksi alueen reunakunta kaavoittaa haja-asutusalueelle järvenrantatontteja hyviä veronmaksajia houkutellakseen, tämän seurauksena yhdyskyntarakenne hajautuu, mistä taas seuraa rakenteellista tehottomuutta eli sitä hyvinvointitappiota. Tästä meillä on esimerkkejä ihan riittävästi.

Saumattomasti toimiva suurkunta tarkoittaa, että ne Tossavaisenkin peräänkuuluttamat yrittäjät löytävät asiakkaita ja työvoimaa.

Varmaan ne pikkukunnat voitaisiin säilyttääkin, kunhan ensin kuntien tehtäviä karsitaan reilulla kädellä. Kuitenkin yksi kunta per työssäkäyntialue olisi selkein ja 2000-luvun elinkeinorakenteeseen sopivin jako.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Miten sitä Härkönen noin puppua suoltaa ja vielä yleisellä paikalla?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Työssäkäyntialueella on hyvä olla useampi kunta,koska silloin alueen asukkaat voivat kilpailuttaa niitä. (palvelut ,veroäyri ,maksut ,tonttitarjonta).

Onkin sen vuoksi kummallista,että markkinatalouspuolue Kokoomus erityisesti haluaa vähentää kuntien välistä kilpailua.

Kokoomus haluaa kuntamonopoleja työssäkäyntialueille siis.

Sitähän suurkuntiin pyrkiminen tarkoittaa. Kunnan ulkorajat siirretään 100 km suuntaansa jolloin asukkaiden mahdollisuus kilpailuttaa työssakäyntialueen kuntia huononee.

Ei sinänsä uutta Kokoomuksesta. Sehän vastustaa myös kilpailua koulujen kielten opetuksessa.

Reijo Tossavainen

Kokoomuksen kansanedustaja, pitkäaikainen yrittäjä ja kunnallispoliitikko Eero Lehti korosti äskettäin nimenomaan kuntien välisen kilpailun tärkeyttä.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Esimerkki Jyväskylän seudulta.

Jyväskylä teki valtavia strategisia munauksia aikoinaan, kun se linjasi vasurivallan aikana, että porvarillisia omakotialueita ei kuntaan kaavoiteta. Väki pannaan asumaan kerrostaloihin.

Toinen strateginen virhe,jonka Jyväskylä teki,oli se kun katsottiin,että pk-yrityksiä ei tarvita,vaan Jyväskylä panosti suurteollisuuteen ja erityisesti valtion omistamiin.

Muurame naapurissa valitsi toisenlaisen stragegian. Tontteja pk-yrityksille ja pk-yrittäjät tervetuloa. Jyväskylässä heitä pidettiin riistäjinä ei-niin-kauan-aikaa sitten.

Muurame kaavoitti myös omakotialueita ja Jyväskylä pääsi eroon porvarillisen elämäntavan omaksuneista.

Suomen Ateena Jyväskylä on nyt kriisikunta. Syynä aikaisemmat strategiavirheet.

Jk. Paradoksi. Otto-Ville Kuusinen oli yrittäjän poika. Isänsä oli räätäliyrityksen omistaja Jyväskylässä.

Reijo Tossavainen

Kokoomuksen ministereistä on lähtenyt kälppimään tai on lähdössä yhtä vaille kaikki. Risikko on siis ainoa "alkuperäinen".

Katainen on siis melko yksin. Homma ei taita olla enää fantastista. Ja väkinäisyyden kyllä näkee Kataisen "kehon kielestä".

Sitä puhelua Brysselistä ei mitä ilmeisimme tule Kataiselle. Näin ollen hän joutuu tyytymään kohtaloonsa: hän johtaa puolueensa vaalitappioon ja oppositioon.

Kataisen hallitus jää historiaan yhtenä maamme heikoimmista. Tärkein vaalikauden uudistus kotimaassa on mennyt ja menee kiville. Samoin Euroopasta ei ole mitään kivaa kerrottavaa jälkipolville.

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Ei pitäisi laittaa lapsia aikuisten asioille.

Käyttäjän petri kuva
Petri Kokko

Meillä on huomenna Outokummun kaupunginvaltuustossa käsittelyssä tämä kyseinen Joensuun seudun liitosesitys. Mielenkiintoinen ilta tulossa. I

Liitoksista aiheutuvia kustannuksia isommassa kuvassa voi jokainen miettiä vaikkapa tämän jutun perusteella: http://yle.fi/uutiset/kuntaliitossuunnitelmissa_mu...

Reijo Tossavainen

Outokummun kaupunginhallitus oli vastaan, toivottavasti myös valtuusto on yhtä ryhdikäs!

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Mikä siinä on niin vaikeaa?
Annetaan jokaisen kunnan hoitaa omat asiansa omalla tavallaan.
Ei siihen tarvita Kataisia, Virkkusia eikä muitakaan omaa etuaan tavoittelivia idiootteja ja älykääpiöitä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kyllä ne omia etujaan tavoittelevat löytyvät niistä kuntien virka-ja luottamushenkilöistä jotka kuntarakenteen muutosta vastustavat. Monilla on ns. "oma lehmä ojassa" On sinänsä ymmärrettävää, että jokainen kunnanjohtaja, pikkuvirkamies ja itsensä tärkeäksi tunteva kuntapäättäjä pitää kiinni asemastaan, mutta onko se yhteiskunnan koknaisedun mukaista onkin jo toinen juttu. Kepun maakunta- ja persujen piirikuntamalleissa ollaan luomassa kaikien hallintohimmelien "äiti" mutta entä mistä rahat sen pyörittämiseen, lisävellako.

Toimituksen poiminnat