Virkkuselle ja hallitukselle näytettiin kaapin paikka Joensuun seudulla
Virkkusen, hallituksen ja hallituspuolueiden tavoitteena oli saada Joensuusta kuntaliitostouhotuksen ”päänavaaja”. Selvitykset tehtiin nopeasti, ja niiden ainoana tavoitteena oli selittää liitostarve parhain päin. Operaatio haluttiin viedä nopeasti päätökseen, koska Joensuun seudun piti olla esimerkkinä muulle Suomelle.
Esimerkki saatiin, mutta se ei ole Virkkusen ja kuntaliitosten runttaajien kannalta myönteinen. Kontiolahdella, Polvijärvellä, Liperissä ja Outokummussa päätettiin, että ehdottomasti ei. Kunnanvaltuustojen äänestysten lopputulokset olivat selvääkin selvemmät: Kontiolahdella 31-4, Polvijärvellä 24-3, Liperissä 25-10, Outokummussa oltiin yksimielisiä. Hallituspuolueiden sisälläkin kävi kapina, sillä esim. Kontiolahdella 10 demaria kannatti itsenäisyyttä ja vain yksi oli liitoksen kannalla.
Olen aivan varma, että Joensuun seudulla omaksuttu linja pätee muuallakin Suomessa. Virkkusen, hallituksen ja hallituspuolueiden ajama kuntasekoilu tulee armotta tiensä päähän.
Tavallisilta kuntalaisilta ei kysytty, mutta he pääsevät ottamaan kantaa reilun vuoden päästä eduskuntavaaleissa. Tulos tulee olemaan äärimmäisen ikävä hallituspuolueiden kannalta. Mutta niinhän se on, sitä saa mitä tilaa!
Koko touhu on ollut harvinaisen järjetöntä. Tässä muutama peruste:
Kuntien yhdistäminen perustuu mututuntumaan. Yhtään laskelmaa ei ole tehty, missä edes olisi yritetty selittää asiat tosiasioiden avulla.
Tilastojen mukaan isot kunnat tuottavat palvelut per asukas noin 20-25 % kalliimmalla. Isot kunnat ovat pieniä byrokraattisempia.
On totta, että maaseutukunnissa ikärakenne on ”huonompi” kuin maakunnan keskuskaupungeissa. On vähintään yhtä totta, että vanhukset eivät minnekään häviä kuntaliitosten myötä.
Suurkuntaintoilijat sanovat, että yhdistymisen jälkeen resurssit lisääntyvät. Eivät lisäänny! Seudun väkimäärä pysyy yhtä suurena kuin ennen liitosta. Ja eivät rahatkaan lisäänny, ne vain pannaan kuntaliitoksen jälkeen yhteen pohjattomaan kirstuun.
Käytännössä kaikki hallituksesta ja hallituspuolueista riippumattomat asiantuntijat tyrmäävät hallituksen suunnitelmat.
Virkkunen lähtee ministerin paikalta tavalliseksi napinpainajaksi Brysseliin. Hän siis vihdoin ja viimein tunnusti kuntasekoilun ajaneen kiville. Hyvä niin.
Virkkusen seuraajalle jää vahinkojen minimoiminen ja selittelyt.
(Jos toivot, että myös muut lukisivat blogin tekstin, niin paina allaolevia Facebook ja Twitter näppäimiä.)
Huomasin, että tässä blogien ketjussa on alempana samasta aiheesta Rolf Törnroosin blogi. Otsikkokin on sattumalta melko samankaltainen. No, onhan aihe sama.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on helppo kommentoida, kun voi kopioida saman aiseen blogista:
Joensuun seudun neljä kuntaa näytti kaapin paikan itselleen..valitettavasti. Harmittaa näin yrittäjänä todella paljon. Naapurikunta Joensuun kilpailukykyä on varsin vaikea kehittää verrokkina vaikkapa Kuopio. Mutta mennään hyvillä valtionosuuksilla eteenpäin ja pidetään lippu korkealla joka tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen ollut yli kaksi vuosikymmentä yrittäjänä ja näen asiat samalla tavalla kuin yrittäjäkansanedustaja Eero Lehti (kok.). Kuntien välinen kilpailu on yrittäjien kannalta hyvä asia.
Uusi Kouvola on siitä hyvä/huono esimerkki. Iso kunta sanoo mitä tehdään, sen ei tarvitse olla ”joustava”.
Eivät Joensuun seudun väestölliset tai taloudelliset resurssit olisi mitenkään muuttuneet kuntaliitoksen myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Sitähän kunnat ovat tehneet (kilpailleet) ja tulos on tämä (rapakunto). Kilpailleet asukkaista, lääkäreistä ja yrityksistäkin (tontti jopa ilmaiseksi, rakennetaan halli, uimahalli, jääkiekkokaukalo jne).Resursseja on tuhlattu – kiitos hyvien valtio-osuuksien vuodesta toiseen. Joensuun seudun taloudelliset resurssit ovat jo huvenneet, koska ei ole pystytty yhdistymään (kyllä asia oli esillä jo 90-luvun alusta lähtien). Voin sanoa, että sinun ja Eero Lehden näkemystä ei jaa tämän seudun merkittävät yritykset/yrittäjät.
Kouvolan seudun tulevaisuus on todella mielenkiintoinen, koska vasta nyt päästään säästöihin käsiksi (5-vuostis siirtymät). Siellä olisi tuhannen euron paikka jos yksimielisyyttä löytyy. Ja eiköhän sitä löydy – Siperia on kouluttanut.
Mutta onnittelen saavuttamastasi voitosta.
Ilmoita asiaton viesti
Turunen jonkinsortin yrittäjänä kannattaa monopolia ja vastustaa vapaata kilpailua. Aika erikoista…
Ilmoita asiaton viesti
En kannata kilpailua veronmaksajien kustannuksella alueen (kuten Joensuun seutu työssäkäyntialueena)sisällä. Vähät resurssit pitää pystyä kohdistamaan alueen elinvoimaisuuden kehittämiseksi (yritykset, työpaikat, investoinnit, vienti alueelta ulos ja rahaa sisään, asukaskadon pysäyttäminen jne.).No – nämä ovat vain näkemyksiä perheyrittäjänä, joka haluaa kehittää yritystään perheen sisällä ja muita yrityksiä alueella oman kykyni mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joensuunkin liitoksesta ( Eno, Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara) on kulunut se samainen 5 vuotta.
Ei vain näy mitään merkkejä siitä, että säästöjä syntyisi. Eikä julkista hallintoa olla keventämässä. Palvelut kyllä katosi.
Ilmoita asiaton viesti
Aiempia kuntaliitoksia on tutkittu. Selvisi, että kuntaliitoskuntien menot kasvoivat liitosta seuraavien 10 vuoden aikana enemmän kuin muissa kunnissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuo liitos olisi haitannut, kun palvelut meni jo edellisessä liitoksessa. Tärkeintä on, ettei tule paskaliitosta pakolla vaan kohtuullinen vapaaehtoisesti. Liperiä ei missään nimessä pidä huolia minkään kunnan.
Ilmoita asiaton viesti
Torjuntavoitto on monesti kuin omiin housuihin kuseminen, lämmittää mukavasti hetken, mutta sitten tulee vilu.
Ilmoita asiaton viesti
Torjuntavoitoilla on toisaalta myös säilytettty Suomen itsenäisyys.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei Tossavaisen mielestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuntaliitosmania on kokoomuksen häikäilemätöntä valtapolitiikkaa, ei siinä edes yrittäjiä ajatella. Demarit mukana samasta syystä. Suurissa yksiköissä kuten kaupungeissa nuo puolueet ovat vahvoilla ja haluaisivat laajentaa valtaansa ja edelleenkin vahvistaa asemiaan.
Perussuomalaiset ovat aika fiksusti sekä yrittäjien että työväestön asialla.
Muutos 2011 haluaa poliittisen järjestelmän täysremonttia ja haluaa siirtymistä puoluevallasta aitoon kansanvaltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Raha tai tässä tapauksessa sen puute on sellainen konsultti joka aikanaan nämä kuntaliitokset tulee toteuttamaan. Mikäli nykyinen kuntarakenne olisi toimiva tuskin puhuttaisiin kymmenistä kriisikunnista. Mitä pidemmälle kuntauudistusta siirretään sen kalliimmaksi se aikanaan tulee. Ymmärrettävää on, että kunnat kilpailuttavat palveluntuottajat, mutta kuntien, siis veronmaksajien keskenäisestä kilpailuttamisesta ei voittajia löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimus liitoskunnista Moisio, Uusitalo: Liitoskuntien menot kasvoivat tilastollisesti merkitsevästi nopeammin kuin vertailukuntien menot. Liitoskuntien menot kasvoivat heti liitoksen jälkeisenä vuonna vertailukuntien menoihin verrattuina eivätkä aineiston perusteella laskeneet pitkälläkään aikavälillä. Moisio ja Uusitalo eivät siis löytäneet mitään merkkejä kuntaliitoksen menoja vähentävästä vaikutuksesta. Kuntaliitokset pikemminkin lisäsivät kuin vähensivät kuntien menoja.
Loikkanen ja Susiluoto ovat vuonna 2005 tekemässään tutkimuksessa tarkastelleet kustannustehokkuutta 353 kunnassa vuosina 1994–2002. Myös tämän tutkimuksen mukaan tehokkaimmat kunnat olivat väkiluvultaan pieniä. Kun kunnat jaettiin alle ja yli 10 000 asukkaan kuntiin, Loikkasen ja Susiluodon mukaan oli nähtävissä, että pienten kuntien ryhmässä tehokkuus kasvaisi väkiluvun mukana ja laskisi tämän jälkeen 10 000 asukkaasta ylöspäin.
Aaltosen, Kirjavaisen ja Moision (2005) tutkimus kuntien perusopetuksen tehokkuudesta. Tehokkuus ei suinkaan parane monotonisesti kuntakoon kasvun myötä, vaan jossain vaiheessa (37 000 asukasta) se heikkenee. Muistettakoon, että nimenomaan perusopetuksen pitäisi olla ala, jolla skaalaetuja ilmenee.
Markku Lankinen (1998) on tarkastellut palveluiden kustannuseroja(kustannukset per asukas) eri kuntien välillä. Hänen mukaansa päivähoidon menot kasvavat selvästi kunnan koon kasvaessa. Samoin toimeentulotuen kustannukset kasvavat kuntakoon kasvaessa.
Maria Solakivi, Matti Virén: Tutkimus Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko (2006): On hieman yllättävää, että menoissa ja tehokkuudessa näkyvät vain hyvin heikosti mittakaavaetuihin liittyvät kuntakoon kasvun myötä laskevat kustannukset. Isot kunnat selviytyvät vertailuissa verraten heikosti, kun taas pienet kunnat selviytyvät usein jopa paremmin palveluiden tuotannosta.
Vaasan yliopiston Levón -instituutti julkaisi 19.1.2011 Kari Leinamon tekemän tutkimuksen ”Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista”. Tutkimuksessa analysoidaan yli neljääkymmentä 2000 -luvulla tehtyä kuntaliitosta. Tutkimuksesta käy ilmi, että liitossopimuksiin kirjatut periaatteet palvelutason säilyttämisestä maaseutualueilla ovat hyvin hauraalla pohjalla. Nykyisten liitosopimusten tulisi olla sitovia vähintään kolme vuotta. Kuitenkin jo tänäkin aikana heikennykset ovat monien suurkuntien maaseutualueilla alkaneet. Kiihtyvästi maaseutualueiden palveluiden kuoriminen alkaa, kun liitossopimuksen viiteaika päättyy. Heikon toimivallan alue-elimet eivät kykene maaseudun heikentämistä pysäyttämään. Leinamo kutsuukin niitä oivaltavasti sururyhmiksi.
Tanskalaisen tutkijan Asmus Leth Olsenin vuonna 2009 tekemässä tutkimuksessa. Tanskan kuntaliitosten seurauksena kunnanvaltuutettujen asema sekä kunta- ja lähidemokratia olivat heikentyneet ja kuntalaisten poliittinen aktiivisuus vähentynyt.
(Koonnut Rauli Kemppi)
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Moision ja Uusitalon tutkimus koski vuosia 1971-97 ja viittäkymmentä tuona ajankohtana tehtyä kuntaliitosta. Elämme täysin eri maaimassa nyt kun esim. 70-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Jospa Granlund esittäisi tutkimuksen, joka osoittaisi suuren kunnan pystyvän tuottamaan palvelut per asukas edullisemmin kuin pienemmät kunnat…
Ilmoita asiaton viesti
Jospa Tossavainen esittäisi tutkimuksen, joka osoittaisi pienen kunnan pystyvän tuottamaan palvelut per asukas edullisemmin kuin isommat kunnat… En väitä etteikö näin jopa voisi olla, mutta nyt Tossavainen olet jo yli vuoden ajan heitellyt tätä 20-30% lukua, jolle tässä vaiheessa kaipaisin vähän pohjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on kuntauudistuksen vastaiset voimat valjastettu
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/311069…
Ilmoita asiaton viesti
Yle uutiset:
”Kuntatalouden asiantuntija Heikki Helin arvostelee kovin sanoin hallituksen ajamia kuntaliitoksia. Helinin mukaan valtio on itse ajanut kunnat tukalaan taloustilanteeseen, jota kuntaliitokset eivät helpota.”
Ilmoita asiaton viesti