Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Rikollisten paapominen pitää lopettaa!

Myymälävarkaudet ovat lisääntyneet huomattavasti sen jälkeen, kun tekijät huomasivat, että varkauksista ei käytännössä koidu mitään seuraamuksia, jos varkailla ei ole mitään ulosmitattavaa. He vain nauravat ja saattavat jopa repiä sakkolapun poliisin silmien edessä.

Kaupan edustajat arvostelevat ankarasti vuonna 2008 säädettyä lakia, jonka perusteella poliisin kirjoittamia sakkoja ei voida muuntaa vankeuspäiviksi. Nyt kauppiaat ja monet muutkin hämmästelevät, kuinka voimaton yhteiskunta on taparikollisten edessä.

Jos nykyinen käytäntö saa jatkua, se tulee yhteiskunnalle monella tapaa kalliiksi. Taloudellisten menetysten ohella se rapauttaa ihmisten lainkuuliaisuutta yhä enenevässä määrin. Ja se on todella kielteinen asia.

Myymälävarkauksista aiheutuu kaupalle vuosittain yli puolen miljardin euron tappiot. Lisäksi torjunta- ja suojauskulut ovat noin 50-100 miljoonaa euroa, joten kyseessä on todella isot summat. Toki on samalla todettava, että myymälävarkauksista suurin osa on edelleen "tavallisten näpistelijöiden" tekemiä.

Kannattaa huomata sekin, että puolen miljardin varkaudet lankeavat lopulta rehellisten kansalaisten maksettavaksi korkeampina myyntihintoina.

Jätin tänään aiheesta täällä eduskunnassa ns. kirjallisen kysymyksen. Oikeusministeri antaa siihen aikanaan vastauksen.

 

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina allaolevia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Eikös tämä ollut Vihreiden Braxin aikaansaannosta?

Reijo Tossavainen

Mukasuvaitsevaiset olivat asialla ja yhä edelleen tiukasti puolustavat paapomista.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#1
Vihreiden logiikan mukaan rikollinen toiminta on sallittua jos tavoitetta ei muuten saavuta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tekohetkellä laittomasta toiminnasta meillä on kiittäminen myös sitä, että kaupasta saa mitään alkoholijuomia. Kieltolaki kumottiin siksi, ettei sitä haluttu noudattaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Kieltolain rikkomista ei voi verrata myymälävarkauksiin. Kieltolaissa oli kyse siitä, että lainsäätäjä halusi määrätä, mitä ihmiset omilla alkoholijuomillaan tekivät. Myymälävarkaudessa taas on kyse siitä, että varas ottaa itselleen oikeuden päättää kauppiaan omaisuudesta. Kyse on oikeudenmukaisuuden kannalta lähes vastakkaisista asioista. Kieltolain rikkomisella puolustettiin ihmisten oikeutta päättää omasta omaisuudestaan itse. Myymälävarkauden kieltävän lain rikkomisella taas riistetään kauppiaalta oikeus päättää omasta omaisuudestaan itse.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Taas niitä harvinaisia hetkosia kun olen herra Reijon kanssa jossain samaa mieltä. Ja sekös aina jaksaa hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.

Reijo Tossavainen

Elämässä kannattaa nauttia pienistäkin hetkistä...

Jouni Nordman

Kannattais ottaa jonkun tämä aihe EU vaali teemaksi, edottais että se olis Kankanniemi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kaupan omien tilastojen mukaan kokonaishävikki on n. 1 - 1,3 % myynnin arvosta. Tuossa on mukana niin kauppiaan oma käyttö, pimeä myynti kuin varkaudetkin sekä henkilökunnan että asiakkaiden tekemänä. Tuota hävikin rakennetta ei ilmeisesti ole kunnolla koskaan selvitetty ja kaikki lukemat perustuvat kauppiaiden eli yhden asianomaisen tahon omiin ilmoituksiin.

Kauppiaat itse arvioivat, että asiakkaiden tekemien myymälävarkauksien osuus olisi noin puolet (51 %) ja henkilökunnan tekemien varkauksien osuus
alle kolmannes (29 %) kaupan kokonaishävikistä. Mutta miten tuo muu hävikki jakautuu ja miten luotettavasti hävinneesta tavarasta he pystyvät tai haluavat sanoa mihin se on mennyt?

Ennenkuin ruvetaan mätkimään tuomioita mihinkään suuntaan, kannattaisi selvittää mistä ihan oikeasti on kyse.

Lisäksi vakuutusyhtiöt korvaavat kaupalle aiheutuneita vahinkoja joten kokonaisuuden hahmottamisen kananlta myös ne kannattaisi ottaa huomioon ennenkuin kokonaisvahinkoja lähtee arvioimaan kaupan näkökulmasta.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Jos ruokakaupasta puhutaan, niin hävikki on suurimmalti osalti tietysti ruoan vanhaksi menosta. Näpistely on kyllä varsin yleistä ja siitäkin tulee vuodessa iso summa. Kahvipaketit esim. saattaa saada tällin ja pehmeää pakettia ei voi myydä-> roskiin jne.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Itse asiassa me emme oikeisti tiedä miten suuri osa hävikistä vanhaksi mennyttä, pilaantunutta, kadonnutta tai jonkin tahon varastamaa. Vain murroista ja näpistyksistä on ulkopuolisen eli poliisin tietoa. Pääosin meillä on vain yhden asianosaisen osapuolen ilmoituksia siitä.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo Vastaus kommenttiin #33

Kyllä kaupassa seurataa hävikkiä tarkasti. Ei sitä tosin muille kerrota.. Varkaat pöllii tietysti eri tavaraa, kaljaa ja kalliita pikkutavaroita jotka mahtuu mukavasti takin sisään. Varkaudet ja varsinkin murrot ja ryöstöt on kuitenkin niin harvinaisia, että niiden hävikki on hyvin pientä päiväysvanhojen poistoon ja rikkoutuneiden pakkauksien poistoon verrattuna. Mutta se on siis tietysti kaupan omaa tietoa jota ei kerrota ulkopuolisille.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

"lankeavat lopulta rehellisten kansalaisten maksettavaksi korkeampina myyntihintoina."

Jos itseemme mennään, rehellisiä ihmisiä ei ole olemassakaan.
Rehellisyys ei suinkaan tarkoita vain sitä, että maksamme kassalla ostoksemme. Siltä osalta voimme vain teeskennellä olevamme rehellisiä.

Reijonkin epärehellisyys on aiemmin hänen itse tunnustamanaankin tullut esille. Mökkinaapurijuttuihin taisivat liittyä. No, toki Reijo muissakin on epärehellinen kuten kaikki, minäkin.

Varakkaalla, kuten Reijo on huomattavasti helpompaa olla kassalla "rehellinen" kuin köyhällä.

Vähävarainen osoittaa epärehellisyyttä pikkutekosilla, varakkaat isommilla eurohuijauksilla.

...Kyllä jämpti on niin...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Bloggaaja kirjoittaa: "Myymälävarkaudet ovat lisääntyneet huomattavasti sen jälkeen, kun tekijät huomasivat, että varkauksista ei käytännössä koidu mitään seuraamuksia, jos varkailla ei ole mitään ulosmitattavaa."

Mihinkähän tilastoon kirjoittaja viittaa?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

En epäile Tossavaisen väitteitä, mutta kieltämättä lähdeviite olisi kiva, ja antaisi kirjoitukselle lisää uskottavuutta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Poiminta alla olevasta jutusta: Positiivista tilanteessa on se, että näpistysrikollisuus on Kujalan mukaan laskusuunnassa.

- Sakon muuntorangaistuksesta luopuminen ei lisännyt näpistysrikollisuutta, ylijohtaja Arto Kujala oikeusministeriöstä toteaa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/67937-juoksukaljoi...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #20

Yhtä lailla tilastoviite puuttuu tuosta Uuden Suomen jutusta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #22

Oikeusministeriön ylijohtajaa pidän kuitenkin melko luotettavana lähteenä. Voinpa tuota tilastoa kuitenkin yrittää kaivaa.

Käyttäjän JariMartikainen kuva
Jari Martikainen Vastaus kommenttiin #20

On täysin mahdollista, että poliisin tietoon tulleet näpistykset ovat vähentyneet. Näpistyksiä useinkaan ei enää ilmoiteta poliisille. Siitä kun ei ole mitään hyötyä ja siihen kuluu vain henkilökunnan työaikaa.
Niinpä näpistyksistä ilmoitetaan vain jos varas on poikkeuksellisen röyhkeä/väkivaltainen tai kiinniottajana on vartija, jonka työnkuvaan kuuluu tämä poliisin odottelu, sitä revittävää sakkoa kirjoittamaan.
"Pikkuvarkailta" otetaan vain tavarat pois ja tuhahdetaan, että "älä tule takas".
Ainakin Helsingissa myymälävarkaudet ovat räjähtäneet käsiin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #26

Voihan se olla noinkin, mutta jos myös lainsäätäjät heittelevät totuuksia mutu-pohjalta ja vaativat samalta pohjalta ankaria toimenpiteitä, ei se suuremmin lisää luottamusta päätöksentekoa kohtaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #29

Tutkittua tietoa olisi tosiaan mukava saada. Nyt tuntuu, että tulos riippuu siitä, keneltä kysytään. K-Market Tasalan kauppias Krista Patanen on Kaupunkiuutisten jutun mukaan sitä mieltä, että myymälävarkaudet ovat lisääntyneet paljon.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #29

Todellista tilannetta ei kukaan tarkalleen tiedä. Paras tuntuma asiaan on kauppiailla.

Koska oikeuskäytäntö on se mikä se on, niin moni kauppias ei todellakaan vaivaudu tekemään poliisille ilmoitusta. Hän kokee sen vain turhana vaivana.

Yhtenä esimerkkinä olkoon henkilö, jolla pelkästään 156 euron suuruisia rangaistusmääräyksiä (26 päiväsakkoa) on mennyt ulosottoon yhden vuoden aikana lähes 250 kpl. Tällä henkilöllä ei kuitenkaan ole mitään ulosmitattavaa, joten hän saa "täysin vapaasti" jatkaa "harrastustaan".

Joka tapauksessa asia on kaupalle ja yrittäjille todella merkittävä ongelma.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #31

Tossavainen kirjoitti: "Todellista tilannetta ei kukaan tarkalleen tiedä. Paras tuntuma asiaan on kauppiailla."

Kauppiaat ovat osapuoli joten heidän ilmoittamaansa täytyy suhtautua kriittisesti. Heidänkin kantansa on tosin se, että trendi on viime vuosina ollut laskeva: http://www.kauppa.fi/content/download/66254/867076...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Huuskolle ja muille ihmettelijöille tiedoksi, että poliisin POLSTAT antaa tarkkoja lukuja siitä mihin suuntaan lievien omaisuusrikosten kanssa mennään. Luvut eivät suinkaan laske.

Siihen, että ammattivorot repivät sakkolappunsa hymyssä suin ei tarvita tilastoja, vaan pelkkää empiiristä havaintokykyä. Reijo kirjoittaa tässä silkkaa faktaa.

Poliisi on voimaton, koska laki on hampaaton.

Sanotaan että ken nauttii, myös maksaa. Tämä ei koske elämäntavakseen rikollisen elämän omaksuneita vapaamatkustajia.

Kun Markku ajaa ylinopeutta, hän saa sakon, joka on määrältään a euroa. Tämän Markku maksaa mutisten, mutta maksaa.

Kun elämäntaparikollinen "Tepa" ajaa ilman ajo-oikeutta ja reilua ylinopeutta, hän myös saa sakot, kuten lakiin on kirjattu.

Mutta.

"Tepa", joka ei ole eläessään tehnyt päivääkään rehellistä työtä, ei maksa sakkojaan, eikä hänellä ole ulosmitattavaa omaisuutta.

Näin ollen "Tepa" ei saa rangaistusta ensinkään. Reilua eikö?

Nämä ammattilaiset osaavat varoa tekemästä rikoksia, joista joutuu oikeuteen. Niistä saadut sakkotuomiot kun ovat muuntokelpoisia.

Ja vankilaanhan ei ole kiva mennä. Tämän totesivat aikanaan virheiden ministerit runnoessaan lakimuutokset läpi eduskunnassa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Katso tuo yläpuolella oleva kommenttini.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

"Jos nykyinen käytäntö saa jatkua, se tulee yhteiskunnalle monella tapaa kalliiksi."

Vankilavuorokaudet tulevat vielä kalliimiksi.

Vankilavuorokauden hinnalla saa näpistellä aika monta muovikassillista tavaraa. Kaksi vankilavuorokautta suljetulla osastolla maksaa veronmaksajille yhtä paljon kuin kuukauden työmarkkinatuki tai kotiuttamisraha jne.

Sakot voidaan muuttaa vankeusrangaistuksiksi kunhan mukasuvaitsematon herra Tossavainen maksaa siitä aiheutuvat kulut omasta pussistaan.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Erona vain on se, että vankilavuorokausi ja muut mainitsemasi kulut tulevat yhteiskunnan maksettavaksi, kun taas myymälävarkaudet tulevat kauppiaiden maksettavaksi. Yhteiskunta on ottanut tehtäväkseen valvoa lakia ja järjestystä, ja ilmeisesti sillä mandaatilla sitten myös määräilee kauppiaita lukemattomissa eri asioissa kuten aukioloajoissa, tuotevalikoimassa, liiketilan koossa yms. yms. Yhteiskunta myös verotuksen muodossa laskuttaa kauppiasta raskaasti tästä tilaamatta toimitetusta pakettiratkaisusta. Tämän takia olisi minusta vain oikein, että lain ja järjestyksen valvonnan kulut (kuten myymälävarkauksia vastaan taisteleminen) lankeaisivat yhteiskunnan, eli meidän kaikkien eikä pelkästään kauppiaiden maksettaviksi.

Reijo Tossavainen

Kyllä vankila maksaa, se on totta. Sakonsovittajaa enemmän maksaa esim. murhasta tuomittu elinkautisvanki. Pitäisikö hänetkin jättää tuomitsematta, jotta säästettäisiin?

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Ainakaan vankilaa ei pidä ajatella koston välineenä.

Vankila tietenkin katkaisee akuutimman rikoskierteen, mutta sen ensisijainen tehtävä on ojentaa ihmistä, luoda omatuntoa tai itsekontrollia, jotta ihminen oppisi yhteiskunnan normien mukaiseen elämään.

Ainoa vika on se, että jos elää eristyksissä vankilassa niin sanotusti aivot narikassa, niin itsekontrolli ei pääse kehittymään ja vanki vapauduttuaan on pihalla kuin lumiukko eli pian takaisin vankilassa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #23

Jiri Nieminen: - "Ainakaan vankilaa ei pidä ajatella koston välineenä."

Minä se sitten pitäisi ajatella? Ajatellaan vaikka tilannetta, missä joku pettää parisuhdekumppaniaan ja petetty osapuoli, joka on yleisesti ottaen täysin kunnollinen kansalainen, "napsahtaa" ja tappaa puolisonsa. Tapettua ihmistä ei enää takaisin saa, ja koska teolle on ns. looginen selitys ja tekijä on muuten täysin kunnollinen ihminen, niin uusia tappoja ei ole odotettavissa. Eikö tappajan tässä tapauksessa pidä joutua vankilaan? Vankilan ainoaksi toiminnoksihan tuossa tilanteessa jää toimiminen koston (tai oikeuden, kumpaa sanaa nyt haluaakaan käyttää) välineenä.

Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell

Ongelma on aika monitahoinen. Kuten Niemisen Jiri tuossa ylempänä mainitseekin, ei se ole vankeinhoitokaan mitään ilmaista.

Vanhan lain aikaan oli tapauksia, joissa asunnottomat näpistelivät sen verran, että pääsivät kylmimmiksi kuukausiksi valtion täysihoitoon. Tässä suhteessa lain muutosta voidaan pitää huonona, vaikka ei vankeinhoidon sinäänsä pitäisi olla ensisijainen vastaus köyhäinhoitoon.

Myymälävarkauksista tulevat menetykset eivät tule kokonaisuudessaan tuotteiden hintaan, jos edes missään määrin. En tiedä, onko kaupoilla jotain varkausvakuutuksia. Näin ollen vakuutusten hintaan myymälävarkaudet saattavat vaikuttaa. Se, mitä tuotteet maksavat asiakkeelle, riippuu pitkälti siitä, mitä asiakkaat ovat niistä valmiita maksamaan. Ei suinkaan kauppa myy tuotteita halvemmalla, kun mitä on pakko. Eikä ne kaupan katteet ole suuinkaan nollassa myymälävarkauksista huolimatta.

Tehokkain tapa estää myymälävarkauksia on taata jokaiselle osallisuus yhteiskunnassa ja riittävä hyvinvointi. Sosiaalipolitiikka on tehokkainta kriminaalipolitiikkaa. Kleptomania on toki sitten ihan oma juttunsa.

Kaupat voivat suojautua varkauksilta teknisin ratkaisuin, mutta silläkin on hintansa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Sami Varsell: - "Sosiaalipolitiikka on tehokkainta kriminaalipolitiikkaa."

Päteekö tuo sama esimerkiksi lasten kasvatukseen? Eli tehokkain tapa estää lapsen huonoa käytöstä on myöntyä kaikkeen, mitä lapsi pyytää?

- "Tehokkain tapa estää myymälävarkauksia on taata jokaiselle osallisuus yhteiskunnassa ja riittävä hyvinvointi."

Mitä itse luulet, mikä olisi riittävä hyvinvointi, jotta myymälävarkaudet loppuisivat lähes kokonaan (sanotaan vaikka putoaisivat 95% nykytasosta)? Mitä ja kuinka paljon muiden pitäisi kustantaa toisille, jotta kukaan ei enää varastelisi?

Käyttäjän SamiVarsell kuva
Sami Varsell

Jani Korhosen kasvatusoppien mukaan lapsi pitää jättää vaille riittävää ruokaa ja muuta huolenpitoa. Tämän jälkeen, jos lapsi kehtaa vielä kiukutella tai pahimmassa tapauksessa näpistää iselleen syömistä, niin tämän vapaus tulee riistää ja hänet pitää eristää lähes täysin muusta yhteisöstä.

Hyvinvointi luo hyvinvointia, joten hyvinvoinnin lisääminen kustantaa hyvin pitkälle itse itsensä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #24

Ei toki, vaan kyse on siitä, paljonko on riittävä ruoka ja muu huolenpito. Onko ravintoainetaulukon vaatimukset täyttävä ruoka riittävää, vai pitääkö tarjolla olla joskus lisäksi nauravia nakkeja ja jätskiä? Onko lämmin nukkumapaikka ja patistus kolmesti viikossa iltalenkille riittävää huolenpitoa, vai pitääkö tarjota mahdollisuus jääkiekkoon, lasketteluun tai ratsastukseen?

Tiettyyn rajaan asti hyvinvointi luo hyvinvointia, mutta se ei päde loputtomiin. Nykysuomen kaltainen yhteiskunta toimii paremmin kuin yhteiskunta, missä toiset kuolevat nälkään toisten lekotellessa kattoterassiensa marmoriammeissa. Nykysuomen kaltainen yhteiskunta toimii kuitenkin myös paremmin kuin vaikkapa Kuuban yhteiskunta, missä kaikki saavat (tai saivat, Kuuba taisi tästä hiljattain luopua) työstä riippumatta saman palkan.

Parhaaseen tulokseen tarvitaan siis sekä huolenpidon tuoma tietty perusturvallisuus että elintasoerojen tuomaa motivaatiota yrittää enemmän ja kovemmin. Kuten arvata saattaa, omasta mielestäni nykysuomessa tuo perusturvallisuuden taso on vähintäänkin riittävä. Täällä ei kukaan kuole nälkään, eikä kovin moni edes jäädy kuoliaaksi talvisin.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Tamperelainen K-kauppias juoksee varkaat itse kiinni.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194890298611/arti...

Tässä keskustelussa tulee hyvin yhteiskunta-asenteet näkyville. Vain muka jollain tavalla syrjäytyneet varastelevat.
Olen varma, että asia ei ole niin.

Kuinka paljon tavaraa katoaa takaovien kautta henkilökunnan toimesta, ja kuinka paljon kauppias itse kantaa maksamatta omasta kaupastaan?

Punaisella, alennuslapulla olevia lihatuotteita jotka ovat viimeisellä päivällä voikin myydä,- tai joka antaa henkilökunnalle ennemmin kuin heittää biojätteeseen haisemaan.

Yhtälailla myymätön tuore/hevi-tuote menee "rehellisten" ihmisten maksettavaksi kuin varastettukin.

Minä kuulun näpistelijöihin. noin 50 vuotta sitten pojankoltiaisina meillä oli tapana hankkia tupakat näpistämällä ja hyvinhän me tupakassa pysyttiin.

Toimituksen poiminnat