Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittista ohjelmaa vääristellään

Ikävä piirre julkisessa keskustelussa on tosiasoiden tarkoitushakuinen vääristely. Yksi ikävimmistä keinoista on repiä tekstistä erilleen yksityiskohtia niin, että ne antavat väärän mielikuvan.

Samalla käydään asiaan kiinni henkilöiden kautta. Solvataan täysin perusteettomasti. Se on nähty niin täällä Uuden Suomen puheenvuorossa kuin muuallakin kahvipöytäkeskusteluissa, somessa ja perinteisessä mediassa. Tarkoitus pyhittää keinot varsinkin silloin, kun tavoitteena on perussuomalaisten vahingoittaminen.

Ehkä yllättävintä "keskustelussa" on ollut se, että perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman sanotaan olevan mahdoton toteuttaa, koska se on ristiriidassa olemassa olevan lainsäädännön kanssa. Silloin "unohdetaan", että kaikkien puolueiden ohjelmissa on kohtia, jotka ovat olleet, ovat nyt ja tulevat olemaan vastaisuudessakin ristiriidassa lakien kanssa. Tarkoituksena on, että eduskunta myöhemmin säätäisi lait, joilla ohjelmissa mainitut tavoitteet mahdollistuvat.

Jotta tietäisit, millainen perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma ihan oikeasti on, niin voit lukea sen tästä:

"Eurooppaan kohdistuu tällä hetkellä ennennäkemätön siirtolaispaine Afrikasta ja Lähi-Idästä. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat ajankohtaiset sodat ja kriisit mutta ennen kaikkea sitä pitää yllä elintasokuilu maanosien välillä. Eurooppa, etenkin Pohjois-Euroopan hyvinvointivaltiot, on avokätisine sosiaaliturvajärjestelmineen houkutteleva kohde myös sellaisille siirtolaisille, joilla ei ole työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, tai jotka eivät uskonnollisista ja kulttuurisista syistä halua omaksua integraation kannalta tärkeitä eurooppalaisia käsityksiä esimerkiksi tasa-arvosta tai ilmaisunvapaudesta.

Vapaan liikkuvuus Euroopan unionin sisällä on johtanut siihen, että Välimeren yli tulleet siirtolaiset voivat käytännössä itse valita, mihin jäsenmaahan he turvapaikkahakemuksensa jättävät. Tällaisen turvapaikkashoppailun tuloksena kourallinen pohjoisia jäsenmaita ottaa vastaan lähes kaikki unionin alueelle tulevat turvapaikanhakijat.

Turvapaikkamenettely on luotu vainoa pakenevien ihmisten auttamiseen, mutta siitä on tullut käytännössä merkittävin siirtolaisuuden väylä. Valtavasta työttömyydestä ja julkisen sektorin rahoituskriisistä kärsivällä Euroopalla ei ole varaa vaikeasti kotoutuvien ihmisten massiiviseen muuttoliikkeeseen. Maahanmuutto muuttaa peruuttamattomasti kohdemaiden väestörakennetta, rikkoo yhteiskunnan sisäistä koheesiota, rasittaa kohtuuttomasti julkisia palveluita ja julkista taloutta, johtaa asuinalueiden gettoutumiseen, edistää uskonnollista radikalismia ja sen lieveilmiöitä sekä ruokkii etnisiä konflikteja. Esimerkkeinä näistä ilmiöistä voidaan mainita useita Euroopan suurkaupunkeja viime vuosina riivanneet etniset mellakat ja lähinnä maahanmuuttajanuorista koostuneet väkivaltaiset jengit.

Maahanmuuttoa ei pidä nähdä eikä käsitellä kokonaisuutena. Pakolais- ja turvapaikkapolitiikka on siis pidettävä erillään työperäisen maahanmuuton hallinnoinnista. Suuri osa maahanmuuttajista tulee Suomeen töihin ja osallistuu panoksellaan yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttopolitiikan ja -lainsäädännön tarkoitus on mahdollistaa Suomen kannalta hyödyllinen tai vaikutuksiltaan neutraali maahanmuutto mutta samaan aikaan ehkäistä sellaista muuttoliikettä, josta on taloudellista tai yhteiskunnallista vahinkoa Suomelle. Maahanmuuttopolitiikan pitää perustua kansallisen edun puolustamiseen, ei sinisilmäiseen maailmansyleilyyn. Etenkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa veronmaksajien oikeustajua koettelee se, että maahanmuuton kustannusten annetaan jatkuvasti paisua. Turvapaikkajärjestelmän ja perheenyhdistämismenettelyn häikäilemätön käyttö elintasosiirtolaisuuden väylänä nakertaa kyseisten järjestelmien hyväksyttävyyttä tavallisen kansalaisen silmissä.

Suomessa maahanmuuton ongelmat ja kustannukset ovat vielä suhteellisen vähäisiä, mutta tämä ei johdu siitä, että Suomi olisi onnistunut kotouttamisessa muita maita paremmin, vaan siitä, että "humanitaarinen" maahanmuutto on meillä verrattain nuori ilmiö. Sen voidaan katsoa käynnistyneen Neuvostoliitosta Suomeen siirtyneiden somalien myötä 1990-luvun alussa. Suomen on vielä mahdollista välttää esimerkiksi Ruotsin, Ranskan tai Britannian maahanmuuttokatastrofi, mutta tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa ja selkeää lainsäädäntöä. Suomi on tähän asti omaksunut ajopuun roolin; siirtolaisuuteen suhtaudutaan kuin luonnonvoimaan, jonka edessä nostetaan kädet pystyyn ja toivotaan parasta. Suhtautumistavan on muututtava pikaisesti. Maahanmuuttajaväestömme on kasvanut ja kasvaa nopeammin kuin missään muualla Länsi-Euroopassa. Lisäksi se keskittyy voimakkaasti muutamaan suurimpaan kaupunkiin.

Suomessa asuu tällä hetkellä jo noin 300 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä, mikä vastaa 5,5 % osuutta kokonaisväestöstä. Vuosittainen nettomaahanmuutto on kymmenessä vuodessa kohonnut lähes 20 tuhanteen ilman, että politiikka olisi reagoinut tähän millään tavalla. Jos maahanmuuton voimakas kasvutrendi jatkuu entisellään, on selvää, ettei Suomella ole mitään mahdollisuuksia tulevaisuudessa kotouttaa tänne tulevia ihmisiä onnistuneella tavalla ja samalla takaamaan sosiaalisen rauhan säilymistä maassamme.

Maahanmuuttopolitiikassa on otettava tavoitteeksi nettomaahanmuuton laskeminen 1990-luvun tasolle. Maahanmuuton vähentäminen edistää ulkomaalaisten integraatiota, koska tällöin resursseja vapautuu erityisesti haastellisten yksilöiden ja ryhmien integroimiseen. Myös kantaväestön hyväksyntä harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan kasvaa, kun maahanmuuttoa toteutetaan hallitulla tavalla.

Perheenyhdistäminen kuriin

Perheenyhdistäminen on yksi tärkeimmistä maahanmuuton syistä. Maahanmuuttotutkijat ja poliitikot ovat vakuutelleet, että perheenyhdistäminen edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Tästä ei kuitenkaan ole mitään näyttöä, sillä humanitaarisin perustein maahan tulleiden ihmisten integroituminen on epäonnistunut surkeasti myös niissä maissa, mm. Suomessa ja Ruotsissa, joissa on harrastettu sallivaa perheenyhdistämispolitiikkaa.

Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Tanskassa, Hollannissa ja Britanniassa, on tehty viime vuosina perheenyhdistämislainsäädäntöön merkittäviä kiristyksiä, joilla ehkäistään maahanmuuttajien perheenjäsenten hakua ulkomailta sosiaalijärjestelmien elätettäväksi. Suomen tulee ottaa kyseisten maiden parhaista käytännöistä oppia, eikä kopioida Ruotsin avoimien ovien perheenyhdistämispolitiikkaa.

Mahdollisuus perheenyhdistämiseen toimii myös yhtenä houkutustekijänä niille, jotka pyrkivät Välimeren yli Eurooppaan. Muuttoliikettä ja siihen liittyviä ongelmia voidaankin ehkäistä tehokkaimmin vähentämällä tällaisia houkuttimia.

Perheenkokoajalle asetettua toimeentuloedellytystä pitäisi laajentaa kaikkiin muihin ryhmiin paitsi varsinaisen pakolaisstatuksen saaneisiin. On kohtuullista edellyttää, että henkilö pystyy huolehtimaan edes omasta toimeentulostaan ennen kuin hän voi kutsua perheenjäsenensä Suomeen. Tämä paitsi vähentäisi Suomen kannalta haitallista maahanmuuttoa, toimisi myös täällä jo oleville ihmisille kannustimena kouluttautua ja työllistyä.

Kykyä vastata omasta toimeentulosta voitaisiin edellyttää myös silloin, kun perheenkokoaja on Suomen kansalainen. Tällä pystyttäisiin ehkäisemään mm. lumeavioliittoja. Tanskan mallin mukaisesti voitaisiin edellyttää, ettei perheenkokoaja ole esimerkiksi edeltävien kahden vuoden aikana turvautunut toimeentulotukeen. Samoin ulkomaalaiselle puolisolle voitaisiin asettaa yleistä avioitumisikärajaa korkeampi alaikäraja järjestettyjen avioliittojen kitkemiseksi.

Kiintiöpakolaisjärjestelmää arvioitava

Euroopassa ja maailmassa on vain kourallinen maita, joilla on kiintiöpakolaisjärjestelmä. Koska Suomeen hakeutuu enenevässä määrin ns. spontaaneja turvapaikanhakijoita, on arvioitava, onko kiintiöpakolaisjärjestelmän ylläpitäminen enää mielekästä.

Joka tapauksessa pakolaiskiintiön koko pitää sopeuttaa yleiseen taloustilanteeseen. Jos valtiontalous on alijäämäinen, menoja rahoitetaan velanotolla ja perustoimintoja leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava.

Työperäistä maahanmuuttoa hallitusti

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on syytä pitää myös jatkossa kiinni, koska jo EU:n alueella vallitseva työvoiman vapaa liikkuvuus täydentää riittävällä tavalla työvoiman tarjontaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Erityisosaamista omaavien henkilöiden tuloa on jo muun muassa EU:n sinisen kortin avulla helpotettu tuntuvasti, eikä valtion ole syytä aktiivisesti houkutella Suomeen työvoimaa Euroopan ulkopuolelta. Suomalaisia työnantajia pitäisi nykyistä enemmän kannustaa palkkaamaan työttömiä suomalaisia tai maahanmuuttajataustaisia nuoria sen sijaan, että työvoimaa alettaisiin hakea maamme rajojen ulkopuolelta.

Gettoutuminen kuriin

Ei-työperäiset maahanmuuttajat hakeutuvat niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa mielellään suuriin kaupunkeihin. Koska heidän asumisensa jää suurelta osin julkisen sektorin järjestettäväksi ja maksettavaksi, he kasautuvat tiettyihin kaupunginosiin. Tämä, samoin kuin paikallisten koulujen "monikulttuuristuminen", puolestaan työntää maksukykyisiä asukkaita pois näiltä alueilta. Lopputuloksena on lähinnä maahanmuuttajien asuttamia gettoja, jotka toimivat kasvualustana mm. uskonnolliselle radikalismille, ja joiden sisällä asuvilla ihmisillä on hyvin vähän kosketuspintaa muuhun yhteiskuntaan.

Paitsi että maahanmuuttajien kasautuminen lähiöihin ehkäisee integraatiota ja aiheuttaa muita lieveilmiöitä, se myös pahentaa asuntopulaa. Työssäkäyvän pieni- ja keskituloisen perheellisen on hyvin vaikeaa löytää kohtuuhintaista asuntoa esimerkiksi Helsingistä. Pitkään jatkunut trendi on, että veronmaksajat muuttavat pois Helsingistä ja tilalle tulee työttömiä maahanmuuttajia. Tällä on hyvin kielteiset vaikutukset kuntatalouteen.

Tulonsiirtojen varassa elävien maahanmuuttajien määrä pitää erilaisilla toimenpiteillä saada laskemaan niin pieneksi, että heidät pystytään kohtuullisilla resursseilla kotouttamaan osaksi yhteiskuntaa. Lisäksi tällaiset maahanmuuttajat tulee hajasijoittaa eri puolille Suomea sinne, missä heidän asumisensa voidaan edullisimmin järjestää. Tällainen asutuspolitiikka ehkäisee tulijoiden kasautumista ja siten edistää heidän integroitumistaan. Toimeentulo- ja asumistukien tulee olla sidottuja siihen, että tulija asuu siinä paikassa, joka hänelle on osoitettu. Omilla varoillaan hän luonnollisesti on oikeutettu valitsemaan itse asuinpaikkansa.

Monikulttuurisuuden keinotekoinen pönkittäminen kuriin

Monikulttuurisuuden nimiin vannovassa politiikassa on korostettu tulijoiden oman identiteetin, kulttuurin, uskonnon ja erityislaatuisuuden säilyttämistä, tarvittaessa yhteiskunnan tukitoimin, esimerkiksi järjestöille myönnetyin tuin. Katsomme, että yhteiskunnan ja veronmaksajan tehtävä ei ole tukea tänne vapaaehtoisesti muuttavien ihmisten identiteettiä tai uskonnonharjoittamista.

Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ympärille on rakentunut kuntien ja valtion kustantama neuvojien, konsulttien, koordinaattoreiden ja moninaisuustutkijoiden verkosto, joka elää maahanmuuton ongelmista. Tätä virkakuntaa tulee karsia ankaralla kädellä.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän palveltava Suomea ja suomalaisia

Suomalaiset korkeakoulut houkuttelevat vähävaraisia ulkomaalaisia opiskelijoita maksuttomalla opetuksella ja usein englanninkielisillä opetusohjelmilla. Tämän "kansainvälistymisen" väitetään edistävän Suomen kilpailukykyä ja nostavan yliopistotutkimuksen laatua.

Maailman arvostetuimmat oppilaitokset eivät houkuttele huippuyksilöitä maksuttomalla vaan laadukkaalla opetuksella, ohjauksella ja tutkimuksella. Laadun ylläpitäminen edellyttää rahaa, jota kerätään usein varsin korkeillakin lukukausimaksuilla. EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille pitää asettaa lukukausimaksut.

Suomen maksuton korkeakoulutus on suomalaisten rahoittama, eikä siihen siksi voi olla subjektiivista oikeutta muilla kuin suomalaisilla. Maksuttomasti opiskelevat ulkomaalaiset syövät oppilaitosten resursseja, vievät opiskelijapaikkoja, eivätkä käytännössä edes jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin, koska englanninkielinen opetus ei edellytä heiltä suomen kielen opiskelua.

Ei positiivista syrjintää rekrytoinnissa

Monet kunnat suosivat rekrytoinnissaan vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita. Menettelyllä pyritään siihen, että eri etniset ja kielelliset ryhmät olisivat edustettuna julkisen sektorin henkilöstössä väestösuhdettaan vastaavalla osuudella.

Etnisyyteen perustuva "positiivinen" syrjintä on kestämätöntä, sillä ei ole mitään näyttöä siitä, että vähemmistöjen kiintiöedustajat toisivat työyhteisöön lisäarvoa tai parantaisivat heidän edustamiensa vähemmistöryhmien yleistä asemaa. Etnisten vähemmistöjen aliedustus julkisen sektorin työpaikoissa, samoin kuin työmarkkinoilla yleensäkin, selittyy ennen kaikkea kyseisten ryhmien keskimääräisesti heikommilla valmiuksilla kuten kielitaidolla ja koulutustasolla.

Tasa-arvon tulee tarkoittaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei lopputuloksen tasa-arvoa. Ratkaisu vähemmistöjen työllistymisongelmiin on työelämävalmiuksien kehittäminen. Yhteiskunnan on tarjottava kaikille samat kouluttautumismahdollisuudet, mutta niiden hyödyntäminen on lähtökohtaisesti yksilön omalla vastuulla.

Kansalaisuuden oltava palkinto

Motivaation kotoutumiseen tulee lähteä maahanmuuttajasta itsestään. Suomen kansalaisuus ei saa olla itsestäänselvyys, vaan se tulee nähdä palkintona jo tapahtuneesta kotoutumisesta. Kotoutumista taas on mitattava mielekkäillä mittareilla kuten kielitaidolla, kyvyllä huolehtia omasta toimeentulostaan ja halulla elää yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Myös odotusajan tulisi olla nykyistä pidempi riippumatta siitä, onko henkilö tullut maahan työ-, humanitaarisella vai muilla perusteilla.

On myös selvitettävä mahdollisuudet muuttaa kansalaisuuslainsäädäntöä niin, että jo myönnetty kansalaisuus voitaisiin tietyissä olosuhteissa peruuttaa.

Kaksoiskansalaisuus tulisi sallia vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa. Suomen passi ei saa olla pelkkä matkustamista helpottava dokumentti, vaan kansalaisuuden pitää ilmentää henkilön sitoutumista uuteen kotimaahansa. Kaksoiskansalaiset voivat muodostaa myös strategisen turvallisuusriskin tilanteessa, jossa jokin ulkovalta katsoo Suomessa asuvien kansalaistensa kuuluvan omaan legitiimiin vaikutuspiiriinsä.

Kotiseutumatkailu ja jihad-turismi

Turvapaikkamenettely on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat kotimaassaan vainoa. Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan, ja mahdollisesti myöhemmin kansalaisuuden, saanut henkilö lomailee kotimaassaan, lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", tai pahimmassa tapauksessa osallistuu siellä sotatoimiin, voidaan päätellä, että hän itse ei pidä lähtömaataan liian vaarallisena. Tällaisissa tapauksissa suojeluntarpeen tulee katsoa päättyneen ja oleskelulupa pitää peruuttaa.

Viranomaisten tietojenvaihtoa kehitettävä

Ulkomaalaislain mukaan se, että ulkomaalainen toistuvasti turvautuu toimeentulotukeen, on peruste oleskeluluvan lakkauttamiselle. Kuitenkin sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö estää toimeentulotukipäätöksiä tekevää viranomaista ilmoittamasta tällaisista asiakkaista ulkomaalaisviranomaisille. Tämä on esimerkki huonosta lainsäädännöstä, joka estää viranomaista suorittamasta tehtäviään ja joka toimii suoraan vastoin suomalaisen veronmaksajan etua.

Toimeentulotuesta päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevista ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille. Erityisesti EU:n sisäistä "köyhyyssiirtolaisuutta" voidaan tällä tavoin tehokkaasti hillitä.

Paperittomien palvelut ja kerjäläisongelma

Suomessa on sekä valtion että kuntien tasolla keskusteltu maassa laittomasti oleskeleville tarjottavista terveyspalveluista. Perussuomalaisten yksiselitteinen kanta on, että maassa laittomasti oleskelevat on poistettava maasta, eikä heitä pidä houkutella maahan julkisilla palveluilla.

Suomen, kuten muidenkin Länsi-Euroopan maiden, kaupunkeja ovat Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyyden alkamisesta lähtien riivanneet näistä maista saapuneet romanikerjäläiset. Kerjäläisyyteen liittyy runsaasti enemmän tai vähemmän järjestäytynyttä rikollisuutta kuten katuryöstöjä, myymälävarkauksia sekä asuntomurtoja.

Näihin ilmiöihin voidaan puuttua tehokkaimmin kieltämällä kerjääminen järjestyslaissa.

Maahanmuuton kustannusten läpinäkyvyyttä kehitettävä

Sosiaaliturvajärjestelmää ja tilastointia on kehitettävä siten, että valtion ja kuntien eri kansalaisuus- ja kansallisuusryhmille maksamat tulonsiirrot ovat eriteltävissä. Vain selkeä ja läpinäkyvä tieto lopettaa maahanmuuttajien saamiin tulonsiirtoihin liittyvän spekulaation ja mahdollistaa maahanmuuton kustannusten realistisen arvioinnin ja ennakoinnin.

Kehitysyhteistyömenojen rahoitusmalli pohdintaan

Kehitysyhteistyö ei perussuomalaisten näkemyksen mukaan kuulu valtiovallan ydintoimintoihin. Tämän vuoksi ei ole perusteltavissa se, että kehitysyhteistyömenot pysyvät entisellään tai jopa kasvavat samalla, kun julkisen vallan perustoimintoja karsitaan. Tavoitteena tulisi olla malli, jossa kehitysyhteistyövarat kerätään vapaaehtoisella verolla tai maksulla.

Riippumatta rahoitusmallista humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset pitäisi sisällyttää kehitysyhteistyömenoihin ja ottaa niiden kokonaismäärässä huomioon.

Lisäksi kehitysyhteistyön tavoitteeksi pitäisi ottaa kestävä kehitys kohdemaissa. Afrikka ei voi jatkuvasti olla eurooppalaisen veronmaksajan letkuruokinnassa. Kehitysavun tulee olla tiukan ehdollista, ja se pitää automaattisesti katkaista, jos ehtoja ei täytetä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että apua vastaanottava maa ei saa samanaikaisesti käyttää suhteettomasti omia varojaan asevarusteluun tai hallitsevan eliitin ylellisyysmenoihin. Hyvä hallinto, oikeusvaltio ja kansalaisvapaudet ovat kehitysmaiden taloudellisen nousun avaimia.

Aktiivisena Euroopan unionissa

Euroopan unionissa ajetaan voimakkaasti jäsenmaita sitovaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa sekä "taakanjakomekanismia", jonka avulla Afrikasta ja Lähi-Idästä tulevia ihmisiä sijoitettaisiin tasaisemmin eri jäsenmaihin. Taakanjako vaikuttaisi voimakkaasti Suomeen tulevien, vaikeasti integroitavien ihmisten määrään ja Suomen omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa siihen, kuka tänne muuttaa.

Perussuomalaiset vastustavat taakanjakomallia paitsi siksi, että ei-työperäisen maahanmuuton lisääntyminen ei vastaa kansallista etuamme, myös siksi, että massiivinen siirtolaisuus Eurooppaan on väärä tapa reagoida elintasokuilun synnyttämään siirtolaispaineeseen. Afrikan väkiluvun ennustetaan nousevan tällä vuosisadalla neljään miljardiin. Väestöräjähdys ylläpitää ja pahentaa köyhyyttä, ja EU:n tulee puuttua siihen edistämällä taloudellista toimeliaisuutta, hyvää hallintoa sekä tyttöjen ja naisten asemaa Afrikassa. Avainsana on tulosvastuullinen ja tiukasti ehdollinen kehitysapu. Sotia ja kriisejä pakenevat ihmiset tulee asuttaa ensisijaisesti kriisialueiden läheisyyteen, ja lähtökohtana pitää olla, että ihmiset palaavat koteihinsa heti, kun olosuhteet sen sallivat.

Lopuksi

Suomen on irrottauduttava siitä 25 vuotta jatkuneesta ajatuksesta, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus sinänsä olisivat tarpeellisia tai tavoiteltavia asioita. Siirtolaisuus on yhtä vanha ilmiö kuin ihmiskuntakin, mutta sitä on myös aina pyritty hallitsemaan hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi.

Avokätinen hyvinvointivaltio ja avoimet rajat eivät ole yhteensovitettavissa. Korkea veroaste ei houkuttele huippuosaajia, mutta veroilla rahoitetut julkiset palvelut ja tulonsiirrot houkuttelevat elintasosiirtolaisuutta. Nykyisenkaltainen maahanmuutto on omiaan heikentämään huoltosuhdetta ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaa sen sijaan, että se parantaisi niitä.

Suomen on pysyttävä avoimena yhteiskuntana niille, joilla on kyky ja halu huolehtia omista asioistaan ja elää talossa talon tavalla. Samalla sen on ehkäistävä kalliiksi tulevien

vapaamatkustajien muuttoa. Myös turvapaikkajärjestelmän yleinen hyväksyttävyys paranee, kun sen hyväksikäyttö siirtolaisuuden väylänä tehdään vaikeammaksi.

Tätä ohjelmaa saatetaan tarkentaa vähäisiltä osin kuluvan vuoden aikana."

......................

Jos haluat, että muutkin lukevat ohjelman, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

www.reijotossavainen.net

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän amgs kuva

Toivottavasti vaivauduit lukemaan mitä mieltä olen teidän ohjelmasta ja sen ympärillä syntyneestä julkisuudesta. Ohjelmanne ei ole täysin kelvoton ja ongelmaton se ei ole ja kai sen saa sanoa. Valitettavasti moni ei edes vaivaudu lukemaan ohjelmanne. Harmi! Tiedän myös, että nyt koska uskalsin kirjoittaa edes jotakin pientä myönteistä ohjelmastanne, moni ei siitä tulee pitämään. Omaa mieltä oleminen vaatii sisua.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ana Maria, kiitokset tuosta kommentistasi että kirjoituksestasi. Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi siitä ettei moni tule kirjoituksestasi pitämään kun vähänkään puolustat Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaa, joka on kuten ymmärrän kirjoituksestasi vain keskustelun alusta. Ainakin noin olen itse ymmärtänyt kyseisen "ohjelmaluonnoksen", sillä siellä lopussahan on vielä maininta mahdollisista muokkauksista lähi kuukausina.

Mitä sitten tulee muiden puolueiden kyseisen ohjelman julkistamiseen, niin luulenpa ettei muilla ole esittää mitään tai sitten ei edes halua, joka lienee se pääsyy. Ihmettelen suuresti ettei enenevässä määrin maahanmuuttajat ole saanut kimmoketta arvostelemaan keskustalaisen maahanmuuttajan röyhkeää ulostuloa. Mihinkään hyvään ei johda tuollainen syyttely- ja nimittelykirjoittelu. En lähde arvailemaan mihin se saattaa pahimmillaan johtaa, joten toivoisin todellakin että maahanmuuttajat yhä enenevässä määrin olisivat huolissaan maamme taloudellisesta tilanteesta ja sitä kautta myös siitä mihin meillä on varaa käyttää väheneviä budjettivaroja ja etenkin mistä leikataan. Tuostahan on kysymys loppujen lopuksi, eikä mistään rasismista, kuten keskustassa näyttää olevan vallalla.

Mitä sitten tulee perustuslaillisiin ongelmiin PS:n ohjelmassa, niin onhan niitä paljon suuremmissakin ohjelmissa, jopa lakiasteella olevissa, kuten uudessa sote- ja kuntalaissa. Perustuslaki ei ole sellainen etteikö sitä voisi muuttaa. Onhan sitä vuosien varrella muutettu monissa eri kohdin ja tullaan muuttamaan jatkossakin, joka vaatii eduskuntaenemmistön lakimuutosten taakse (lain edellyttämällä tavalla).

Reijo Tossavainen

Analle kiitokset siitä, että hän luki maahanmuuttopoliittisen ohjelmamme ennen kommentointia. Kiitos myös siitä, että hän kommentoi asiallisesti.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Hyvä! Jokaisen kannattaa lukea ja ajatuksen kanssa!

Toni Lahtinen

Kun vuoden 2011 eduskuntavaalien alla joukko Perussuomalaisia ehdokkaita julkaisi nk. nuivan vaalimanifestin, innoistuivat monet arvostelemaan tuon manifestin sisältöä. Arvostelijat mm. väittivät Perussuomalaisten niputtavan kaiken maahanmuuton yhteen, vaikka manifestissa nimenomaan eroteltiin mm. työperäinen maahanmuutto, rakkauden perässä tapahtuva maahanmuutto sekä turvapaikan hakijat toisistaan. Näin ollen arvostelijat joko kärsivät merkittävistä haasteista luetun ymmärtämisessä, tai vaihtoehtoisesti tahallaan valehtelivat manifestin sisällöstä.

Tulevien vaalien suhteen tilanne ei näytä yhtään valoisammalta. Edelleen monilla tahoilla näyttää olevan merkittäviä vaikeuksia ymmärtää lukemaansa tekstiä, tai harrastavat tietoista valehtelua. Äänestäjien kannalta tilanne on kuitenkin hyvin selvä. Maamme johtopaikoille ei tule äänestää sen paremmin merkittävistä luetun ymmärtämiseen liittyvistä haasteista kärsivää kuin tietoista valehtelua harrastavaakaan ehdokasta, sillä kumpi tahansa voi muodostua yhteiskunnalle ja kansalaisille hyvin kalliiksi valinnaksi.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Ilkka Partanen kuvasi hyvin kirjoituksessaan, missä tilanteessa eletään. Äärilaidat sättivät toisiaan ja siinä keskellä velloo suurin osa ihmisistä. Ana tuossa ylempänä kuvasi myös tilannetta hyvin. Jos uskaltautuu sanomaan, että persujen ohjelmassa on jotain hyvääkin, saa äkkiä vihat niskoilleen. Keskustelu on niin tunnepitoista, että järkevätkin ajatusmallit leimataan rasistisiksi.

Kun Veronika Honkasalo vouhotti persujen ohjelman olevan rasistinen ja fasistinen sekä vilisevän rasistisia ilmauksia, kävin lukemassa itse ohjelman. Huomasin, etten pitänyt ohjelmaa rasistisena ja siinä oli ihan järkeviä ajatuksia. Näin Honkasalo mInun osaltani vei sympatiat perussuomalaisten suuntaan ja sai minut kyseenalaistamaan hänen oman luetun ymmärryksensä ja kyvyn järkevään ajatteluun, eikä pelkkään ideologiseen mössöön.

Niko Sillanpää

Tiivistettynä, ohjelman tarkoitus on selvästikin minimoida sosiaaliperäinen maahanmuutto. Ja laajemminkin irtisanoutua globaaleista sosiaalisista tulonsiirroista.

Koska tällainen maahanmuutto suuntautuu Suomeen pääosin kehitysmaista, kyseessä on punainen vaate niille, esimerkiksi yllä mainitulle Honkasalolle, joiden mukaan suomalaisilla ja laajemmin länsimaalaisilla on kollektiivinen, ns. globaali vastuu ja velvollisuus kehitysmaalaisia kohtaan. Mikä tarkoittaa käytännössä, että kaikki politiikka, joka on kehitysmaiden asukkaiden etujen vastaista, on pahuutta, itsekkyyttä, "rasismia, fasismia ja natsismia (a.m. esimerkiksi Honkasalo)". Tämän vastakkainasettelun ilmentymää on käytännössä kaikki tämän maahanmuuttopoliittisen ohjelman ympärillä käytävä keskustelu.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kyllä se ohjelma on Tossavainen luettu ihan tarkalleen sellaisena kuin se on kirjoitettu ja esitelty. Voin tavata ne ohjelman ongelmakohdat:

"Samoin ulkomaalaiselle puolisolle voitaisiin asettaa yleistä avioitumisikärajaa korkeampi alaikäraja järjestettyjen avioliittojen kitkemiseksi."

-- Vaatii perustuslain muutoksen. Asettaa myös käytännössä katsoen kaikki Suomen kansalaisten avioliitot ulkomaalaisten kanssa eriarvoiseen asemaan luomalla niille oman lainsäädännöllisen kategoriansa. Kaikki tämä vaiva, vaikka "järjestetyt avioliitot" ovat marginaalinen ilmiö.

"Toimeentulo- ja asumistukien tulee olla sidottuja siihen, että tulija asuu siinä paikassa, joka hänelle on osoitettu."

-- Saattaa vaatia perustuslain muutoksen. Puuttuu ihmisen oikeuteen valita vapaasti asuinpaikkansa ja haittaa työnhakua; muistutettakoon nimittäin, että tässä maassa kymmenet tuhannet työssäkäyvätkin joutuvat nostamaan mainittua asumistukea, ja maahanmuuttajat työllistyvät monasti nimenomaan niille matalapalkka-aloille.

"On myös selvitettävä mahdollisuudet muuttaa kansalaisuuslainsäädäntöä niin, että jo myönnetty kansalaisuus voitaisiin tietyissä olosuhteissa peruuttaa."

-- Asettaa syntyperäiset kansalaiset ja kansalaisuuden saaneet eriarvoiseen asemaan. Vaatii todennäköisesti perustuslain muutoksen, tai ainakin tulisi säädettäväksi perustuslain säätämisjärjestyksessä poikkeuslakina. Taas kerran, melkoinen vaiva, mutta kaiketikin tavoite kahden kerroksen kansalaisuudesta on perussuomalaisille sydäntä lähellä.

"Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan, ja mahdollisesti myöhemmin kansalaisuuden, saanut henkilö lomailee kotimaassaan, lähettää sinne lapsiaan "kulttuuria oppimaan", tai pahimmassa tapauksessa osallistuu siellä sotatoimiin, voidaan päätellä, että hän itse ei pidä lähtömaataan liian vaarallisena. Tällaisissa tapauksissa suojeluntarpeen tulee katsoa päättyneen ja oleskelulupa pitää peruuttaa."

-- Hieman epäselvä ja sumea kohta. Suomessa on esimerkiksi huomattava albaaniyhteisö, melkoinen osa näistä kansalaisuuden saaneita, jotka vierailevat usein nyttemmin lähes täysin turvallisessa Kosovossa ja ovat osallistuneet synnyinmaansa jälleenrakennukseen. Tulisiko heidän kansalaisuutensa peruuttaa? Pidettäköön myös mielessä, että synnyinmaassa vierailuun voi olla monta syytä, kuten vaikkapa taakse jääneistä omaisista tai sukulaisista huolehtiminen. Koska perheenyhdistämiskäytännöt ovat kireät, niin niitä vanhaan maahan jääneitä omaisia varmasti myös on monella turvapaikanhakijalla.

Onko humanitaarinen työ tai perhesiteiden ylläpitäminen siis perussuomalaisista riittävä syy perua ihmisen oleskelulupa tai kansalaisuus? Lähinnä tässäkin kohtaa pyritään oudolla tavalla sitomaan maahanmuuttaja turpeeseen. Sukkulointi vanhan ja uuden kotimaan välillä on kuitenkin ollut kautta aikojen normaali maahanmuuton ilmiö. Siitä voi toki olla yhtä mieltä, että tässä mainittu sotatoimiin osallistuminen on ei-toivottava ilmiö, ainakin mitä tulee jäsenyyteen suoranaisissa terroristijärjestöissä.

"Koska Suomeen hakeutuu enenevässä määrin ns. spontaaneja turvapaikanhakijoita, on arvioitava, onko kiintiöpakolaisjärjestelmän ylläpitäminen enää mielekästä."

-- Toisin sanoen perussuomalaiset haluavat purkaa kiintiöpakolaisjärjestelmän, joka on hyvin tarkoin valvottu ja säädelty humanitaarisen maahanmuuton muoto, mutta "spontaanit turvapaikanhakijat" ovat edelleenkin tervetulleita? Minusta tämä vaikuttaa siltä, että perussuomalaiset pyrkivät paremminkin maksimoimaan nimenomaan sen humanitaarisen maahanmuuton muodon, johon liittyy toisinaan epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä.

"Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ympärille on rakentunut kuntien ja valtion kustantama neuvojien, konsulttien, koordinaattoreiden ja moninaisuustutkijoiden verkosto, joka elää maahanmuuton ongelmista. Tätä virkakuntaa tulee karsia ankaralla kädellä."

-- Kuvitelma massiivisesta valtion ylläpitämästä monikulttuurisuuskoneistosta on perussuomalaisten lempiuskomuksia. Tosiasiassa ainoa virkamieskunta, joka on rakentunut maahanmuuton ympärille, on Maahanmuuttovirasto, jonka pääasiallinen tehtävä on torjua vääränsorttinen maahanmuutto. Tässä virasto on onnistunut erinomaisen hyvin. Mitenkä veikkaatte käyvän, jos alatte karsia niitä virkamiehiä, joiden pääasiallinen tehtävä on valvoa ja hallita maahantulijoiden määrää? "Maahanmuuton ongelmista", olivatpa ne todellisia tai luuloteltuja, ei tässä maassa elä kukaan muu kuin muutama kansanedustajan tai europarlamentaarikon palkkiota nostava perussuomalainen poliitikko.

Sitten tietysti kaiken kruunaava ristiriita:

"Maahanmuuttoa ei pidä nähdä eikä käsitellä kokonaisuutena."

"Maahanmuuttopolitiikassa on otettava tavoitteeksi nettomaahanmuuton laskeminen 1990-luvun tasolle."

-- Koittakaas nyt perussuomalaiset päättää. Mikäli tavoitteenne on nettomaahanmuuton laskeminen, niin siinä tapauksessa te _itse_ nimenomaan käsittelette maahanmuuttoa kokonaisuutena.

No niin. Tässä nyt on niitä kaivattuja asiahuomautuksia, vielä kerran rautalangasta väännettynä. Tosin luulen, että haaskasin lauantaipäivääni turhan tähden.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tosiasiassa ainoa virkamieskunta, joka on rakentunut maahanmuuton ympärille, on Maahanmuuttovirasto"

Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori,Tulkkipalvelukoordinaattori,
Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Erityisryhmän linjavastaava,
Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri,
Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija,
Suomen askeleet-linjan opettaja, Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava,
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, Monikulttuurisuusaktivisti,
Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava,
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja,
Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä,
Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö,
Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, Romanityöryhmä,
Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä,
Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi,
Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja,
Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja,
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja,
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja,
Naapuruus-sovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkki, Aputulkki,Romaniasioidenhoitaja,
Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja,
Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja,
Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö,
Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi,
Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija,
Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö,
Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti,
Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektinjohtaja,
Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija,
Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja,
Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija,
Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies,
Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava,
Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija,
Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja
Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja,
Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja,
Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä,
Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija, ym.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Olen huomauttanut tuosta kopioimastasi listasta monasti aiemminkin tässä blogipalvelussa. Suurin osa niistä ei ole minkään sortin virkoja. Tavallaan huvittavaa, että listalla on myös "monikulttuurisuusaktivisti". Samalla kriteerillä "maahanmuuttokriitikko" varmaankin on myös valtion virka?

Enin osa listaamistasi tehtävistä -- siis niistä, jotka ovat oikeasti olemassa -- on kolmannen sektorin työpaikkoja. Valtio tai kunnat eivät voi niitä karsia. Järjestöille suunnattuja avustuksia tietysti voi leikata, mutta se taas on eri asia. Muistaakseni perussuomalaiset itse ovat viime aikoina etenkin nuorisojärjestönsä suulla kovasti edellyttäneet, että aatteellisesta taustasta riippumatta tulisi eri kansalaisjärjestöjen olla samalla viivalla valtion avustusten suhteen.

"Siirtolaisinstituutin johtaja" muuten on sellaisen instituutin pomo, joka tutkii, tuota noin, _suomalaisen_ siirtolaisuuden historiaa. Ellet siis tiennyt. Olen itsekin luovuttanut instituutille vapaakappaleen omaa graduani buurisotaan osallistuneista suomalaisista. Romaneille suunnattujen diakonissalaitoksen palvelujen näkeminen maahanmuuttobyrokratiana on kiintoisaa, kun pitää mielessä että kyse on 500 vuotta maassa asuneesta historiallisesta vähemmistöstä. Kauanko täällä pitää olla, että lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Nuokin palvelut muuten ovat kolmatta sektoria.

Osa listaamistasi tehtävistä on nähtävästi puhtaasti keksittyjä. "Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvojaa" ei esimerkiksi todennäköisesti ole olemassakaan, saati sitten "sosiokulttuurista tasapainottajaa". Kun teet verkkohaun tuolla yhdistelmällä, ainoa tulos minkä saat on tuo sama suoltamasi litania, tuhannelta eri kommenttiosastolta. En jaksa ryhtyä tarkistamaan jokaista mokaasi erikseen, koska tuuttaamasi luettelo on pitkä kuin nälkävuosi, mutta se tuli kyllä selväksi, että copy-pastea osaat käyttää.

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #10

Jussi, vaikka tuossa olisi jokunen asiaan kuulumatonkin nimike listassa, niin kaikesta huolimatta on tosiasia että jotakuinkin kaikki raha koko maahanmuuttoon liittyvistä toimista, viroista ja vakansseista rahoitetaan veronmaksajilta otetulla rahalla. Jos nyt jotain tippuu EU:n puolelta, niin veronmaksajilta sekin raha on nyhdetty.

Vai väitätkö että maahanmuuttajat jotka noita palveluita käyttävät (käyttävätköhän edes, vai ovatko ne olemassa vain siksi että ovat olemassa?) on heidän itsensä kustantamia?

Enemmän tuntuu näitä erilaisia tahoja joita on ilmaantunut kuin sieniä sateella maahanmuuton ympärille pönkittävän suomalaisen virkavaltaisuuden oma pöhöttyminen, mutta suomihan onkin virkavaltaisuuden mallimaa.

Esa Niemi

Jussi Jalonen, perustuslaintuntemuksesi ei mennyt ihan sillä tasolla, että läpäisisit oikeustieteen tutkintoa. No, eihän pykälien kohdilleenosumisella niin väliä kun on vaalit lähellä ja kaikenlaista porukkaa kaivautuu luolistaan esiin, mutta tiedoksesi mm. seuraavat seikat:

Avioliittoa säätelee avioliittolaki, ei perustuslaki.

Toimeentulotukea säätelee toimeentulotukilaki, ei perustuslaki.

Oleskelulupia säätää ulkomaalaislaki, ei perustuslaki.

Kansalaisuutta säätelee kansalaisuuslaki, ei niinkään perustuslaki.

Käyttäjän MarkoSavolainen kuva
Marko Savolainen

Esa Niemi: Jos ei ole edes peruskoulutason tietämystä yhteiskuntaopista ja lainsäädäntöjärjestyksestä, niin ei kannata alkaa hirveäasti irvailemaan toisen koulutuksesta.

Mikään mainitsemistasi, niinkuin mikään muistakaan säädettävistä laeista ja asetuksista ei voi olla perustuslain kanssa ristiriidassa.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #21

Marko, tuo liittyi Jalosen minulle esittämään kommenttiin toisessa keskustelussa.

Ole hyvä ja kerro mikä olisi ristiriidassa perustuslain kanssa?

Käyttäjän MarkoSavolainen kuva
Marko Savolainen Vastaus kommenttiin #22

Sitten hieman ihmettelen, miksi kommentoit täällä, jos kyse on kokonaan toisesta keskustelua

Jalonen avasi omassa kommentissaan selkeästi mikä ohjelmassa on nykyisen perustuslain kanssa yhteensovittamatonta, joten en koe tarpeelliseksi toistaa sitä tässä.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #23

Marko, ole hyvä vain kun kerran väitit. Positiivisen väitteen esittäjällä on todistustaakka ja tuskin esität väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Jalosen analyysi meni metsään ja pahasti eikä osannut sitoa näitä kohtiaan miten ne liittyi perustuslakiin. Kerro sinä Jalosen puolesta mikä kohta on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Käyttäjän MarkoSavolainen kuva
Marko Savolainen Vastaus kommenttiin #24

Jussi olisi tietysti paras henkilö itse kommentoimaan, mutta voin tässä aikani kuluksi vääntää jonkinverran rautalankaa.

Lainaan tähän vielä kerran perussuomalaisten ohjelmaa, jossa mainitaan mm. seuraavaa

"Samoin ulkomaalaiselle puolisolle voitaisiin asettaa yleistä avioitumisikärajaa korkeampi alaikäraja järjestettyjen avioliittojen kitkemiseksi."

"Toimeentulo- ja asumistukien tulee olla sidottuja siihen, että tulija asuu siinä paikassa, joka hänelle on osoitettu."

"On myös selvitettävä mahdollisuudet muuttaa kansalaisuuslainsäädäntöä niin, että jo myönnetty kansalaisuus voitaisiin tietyissä olosuhteissa peruuttaa."'

Esimerkiksi nämä edellämainitut kolme seikkaa asettavat syntyperäiset suomalaiset ja suomessa asuvat ulkomaalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan, mikä on yksiselitteisesti perustuslain vastaista. Jussi hyvin seikkaperäisesti omassa kommentissaan kertoi tämän tarkemmin, joten en ala argumentteja toistamaan tässä. Voit halutessasi skrollata muutaman rivin ylöspäin ja lukea ne sieltä.

Oletettavasti viittasit edellämainittuihin seikkoihin toteamalla

"Avioliittoa säätelee avioliittolaki, ei perustuslaki.
Toimeentulotukea säätelee toimeentulotukilaki, ei perustuslaki.
Oleskelulupia säätää ulkomaalaislaki, ei perustuslaki.
Kansalaisuutta säätelee kansalaisuuslaki, ei niinkään perustuslaki."

Olet siinä oikeassa että perustuslaki ei sinällään määrittele edellämainituista asioista mitään, mutta yhtäkaikki, näitä asioita säätelevän lainsäädännön on oltava linjassa perustuslain kanssa, jolloin perussuomalaisten ohjelmassa vaadittuja muutoksia ei voi tehdä muuttamatta ensin perustuslakia.

Nyt voit omasta puolestasi selventää Mikä mielestäsi meni Jalosen analyysissa metsään?

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #25

Vetoat tuossa perustuslain 6 § yhdenvertaisuuteen, jossa kerrotaan ettei ihmisiä saa asetaa eri arvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Hyväksyttävät syyt mm. ulkomaan kansalaisille liittyvät poikkeukset mainitaan puolestaan esittämissäni laeissa.

Suomessa on monta käytäntöä, jossa suomalaiset ovat syntyperänsä takia maahanmuuttajia huonommassa asemassa ja perustuslaki sallii tämän, vaikka Suomi on toisaalta sitoutunut universaaliin ihmisoikeussopimukseen, jossa tämä syrjintä on eksplisiittisesti kielletty. Tästä huolimatta Suomi on omaksunut rotuerottelun ja PS:n ehdotus koskee lähinnä kansalaisuutta, joka on normaali kriteeri vrt. presidentin, eduskunta tai EU vaalien äänioikeus.

Käyttäjän MarkoSavolainen kuva
Marko Savolainen Vastaus kommenttiin #26

Olet tässäkin osin oikeassa, mutta alleviivaan nimenomaan tuota kohtaa _ilman hyväksyttävää syytä_

Tässä sitten mielipiteemme todennäköisesti eroavat. Perussuomalaiset katsovat hyväksyttäväksi syyksi pelkän etnisen taustan ja haluavat tämän perustella rajoittaa ihmisten perusvapauksia ja harjoittaa, kuten itsekin sanoit rotuerottelupolitiikkaa. Toki tällaiseen vaatimukseen perussuomalaisilla ja sinullakin on oikeus. Maahanmuuttajien kotouttamista ja integraatiota osaksi toimivaa yhteiuskuntaa, apartheid-politiikka ei tosin edistä. Ymmärrät varmaan itsekin miksi.

Väitteesi siitä että kantasuomalaiset olisivat maahahnmuutajia heikommassa asemassa, on yksi maahanmuuttokriitikoiden suosikkimantroistaa ja samalla täyttä huuhaata vaila minkäänlaista todellisuuspohjaa. Vaikka tällainen tilanne jossain olisikin olemassa, niin yhteen epäkohtaan ei vastata lisäämällä toisia, vaan tekemällä asiaan korjausliike.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #27

Marko Savolainen:
"Väitteesi siitä että kantasuomalaiset olisivat maahahnmuutajia heikommassa asemassa, on yksi maahanmuuttokriitikoiden suosikkimantroistaa ja samalla täyttä huuhaata vaila minkäänlaista todellisuuspohjaa. Vaikka tällainen tilanne jossain olisikin olemassa..."

Marko, jos väität jonkin olevan huuhaata ja seuraavassa lauseessa myönnät, että voi olla olemassa, niin ei kuulosta kovin vakuuttavalta.

Helsingin kaupungin etniseen syrjintään perustuva rekrytointi on kaupungin itsensä vahvistama, joten inttäminen on turhaa.

Kansainvälisesti tunnustettu seikka on, että ulkomaan kansalaisella ei ole lähtökohtaisesti samaa asemaa maan kansalaisten suhteen ja äänioikeus vaaleissakaan ei ole rotusyrjintää, vaan kansalaisuuteen perustuva oikeus. Toimeentulotuessa on rajoituksia ja tämäkin on normaalia, samoin oleskeluluvan periaatteissa jne.

Toteamme siis ilmeisen kiistattomaksi, että Jalosen ja sinun väite perustuslain muuttamisesta ei pitänyt paikkaansa. Jos olet rotuerottelupolitiikkaa vastaan, niin olet varmasti huolissasi, että Helsingin kaupunki siirtyi rotuerottelupolitiikkaan eikä sellainen johda mihinkään hyvään. Suomella ei ole sellaisessa mitään tavoiteltavaa.

Käyttäjän MarkoSavolainen kuva
Marko Savolainen Vastaus kommenttiin #28

"Marko, jos väität jonkin olevan huuhaata ja seuraavassa lauseessa myönnät, että voi olla olemassa, niin ei kuulosta kovin vakuuttavalta."

En myöntänyt. Ongelma on sinun luetunymmärtämisessä. Käytin ilmaisussani konditionaalia.

Mainitsemasi kohdat äänioikeuteen liittyen ovat nimenomaan niitä aiemmin mainittuja _hyväksyttyjä ja perusteltuja syitä_ asettaa ulkomaalainen eri asemaan Suomen kansalaiseen verrattuna. Ihmisten etninen pakkosiirrättäminen on kokonaan toisen luokan asia ja sille on kenenkään normaalilla empatiakyvyllä varustetun ihmisen mahdoton löytää järjellisiä saati hyväksyttäviä perusteita.

Kuten aiemmin sanoin, sinulla ja perussuomalaisilla on tällaista toki oikeus vaatia. Voisin kuitenkin lyödä vaikka pienen vedon että oikeusoppineet olisivat vaatimustesi perustuslaillusuudesta kanssasi eri mieltä.

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen. Tämä voi tarkoittaa mitä tahansa erityisryhmää, maahanmuuttajien lisäksi siis myäs vammaisia, vanhuksia tai lapsia. Tällä tarkoittaan siis tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista jos siihen on kokonaisuuden kannalta hyvät perustelut. Esimerkiksi edistää heikommin työllistyvän ihmisryhmän työllistymistä. Manitsemassasi Helsingin kaupungin rekrytointitilanteessa voi siis tulla eteen tilanne jossa kahden keskenään tasaväkisen ja pätevän hakijan kesken valinta voidaan tehdä vaikeammin työllistyvää erityisryhmää suosien. Mikään kantasuomalaisia syrjivä automaatio tämä ei kuitenkaan ole.

Jos kuitenkin aidosti koet että tämä menettely ihan oikeasti on huutava epäkohta ja olet aidosti huolissasi ihmisryhmien tasavertaisesta ja yhdenmukaisesta kohtelusta, niin silloin energia kannattaa käyttää tämän ongelmakohdan korjaamiseen. Kovin uskottavalta huutelusi kantasuomalaisten rotusyrjinnästä ei kuitenkaan kuulosta jos samaan hengenvetoon on rajoittamasa toisen etnisen ryhmän perusoikeuksia.

"Toteamme siis ilmeisen kiistattomaksi, että Jalosen ja sinun väite perustuslain muuttamisesta ei pitänyt paikkaansa."

Emme totea :)

Itse Jalosen argmuntteihinhan sinä et kunnolla edes ole vastannut.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #29

Esa:
""Marko, jos väität jonkin olevan huuhaata ja seuraavassa lauseessa myönnät, että voi olla olemassa, niin ei kuulosta kovin vakuuttavalta."

Marko:
"En myöntänyt. Ongelma on sinun luetunymmärtämisessä. Käytin ilmaisussani konditionaalia."

Jos kyse on huuhaasta, niin et tarvitse konditionaalia koska asialle ei jää jossittelun varaa vaan tämä on todettu varmuudella huuhaaksi.

Marko:
"Mainitsemasi kohdat äänioikeuteen liittyen ovat nimenomaan niitä aiemmin mainittuja _hyväksyttyjä ja perusteltuja syitä_ asettaa ulkomaalainen eri asemaan Suomen kansalaiseen verrattuna. Ihmisten etninen pakkosiirrättäminen on kokonaan toisen luokan asia ja sille on kenenkään normaalilla empatiakyvyllä varustetun ihmisen mahdoton löytää järjellisiä saati hyväksyttäviä perusteita."

Aivan kuten ulkomaan kansalalainen ei ole oikeutettu suoraan Suomen sosiaaliturvaan ja näitä on rajoitettu. Sellaista ei ole katsottu etniseksi syrjinnäksi.

Missä puhutaan etnisestä pakkosiirrättämisestä? Toimeentulotuki asettaa jo nykyään rajoja toimeentulotuen jakamiselle ja kansalaisuus on yksi olemassaoleva tekijä.

Marko:
"Kuten aiemmin sanoin, sinulla ja perussuomalaisilla on tällaista toki oikeus vaatia. Voisin kuitenkin lyödä vaikka pienen vedon että oikeusoppineet olisivat vaatimustesi perustuslaillusuudesta kanssasi eri mieltä."

Et sinä etkä Jalonenkaan ole oikeusoppineina vielä löytäneet missä kohdin olisi perustuslaillista ristiriitaa. Moni oikeusoppinut on jo varmasti lukenut PS:n maahanmuuttopoliittisen ohjelman eikä kukaan ole älähtänyt ja ohjelma on toimittajienkin ollut toimittajienkin arviossa, joista monet nostavat PS:n asiat herkästi pinnalle. Kaikki ovat hiljaa paitsi sinä ja Jalonen.

Marko:
"Manitsemassasi Helsingin kaupungin rekrytointitilanteessa voi siis tulla eteen tilanne jossa kahden keskenään tasaväkisen ja pätevän hakijan kesken valinta voidaan tehdä vaikeammin työllistyvää erityisryhmää suosien. Mikään kantasuomalaisia syrjivä automaatio tämä ei kuitenkaan ole."

Kysehän on juuri automatiosta, joka kohdistyy synnynnäiseen ominaisuuteen, jolle henkilö ei voi itse mitään. YK:n universaali ihmisoikeusjulistus kieltää kaikenlaisen syrjinnän. Vammaisuus on lääketieteellinen peruste.

Marko:
"Jos kuitenkin aidosti koet että tämä menettely ihan oikeasti on huutava epäkohta ja olet aidosti huolissasi ihmisryhmien tasavertaisesta ja yhdenmukaisesta kohtelusta, niin silloin energia kannattaa käyttää tämän ongelmakohdan korjaamiseen. Kovin uskottavalta huutelusi kantasuomalaisten rotusyrjinnästä ei kuitenkaan kuulosta jos samaan hengenvetoon on rajoittamasa toisen etnisen ryhmän perusoikeuksia."

Väiteesi on syyllistävä, ole hyvä ja kerro missä rajoitan etnisin perustein toisen ryhmän perusoikeuksia. Kyse on kirjoitusteni perusteella kansalaisuudesta ja osaat varmasti lukea.

Kyllä tuo on YK:n universaalin ihmisoikeussopimuksen vastaista ja siksi otan tähän kantaa. Suomen tulee joko toimia kansainväliseen sopimuksen mukaisesti tai sitten vain irtisanoutua universaaleista ihmisoikeuksista.

Esa:
"Toteamme siis ilmeisen kiistattomaksi, että Jalosen ja sinun väite perustuslain muuttamisesta ei pitänyt paikkaansa."

Marko
"Emme totea :)

Itse Jalosen argmuntteihinhan sinä et kunnolla edes ole vastannut."

Ole hyvä ja kerro mikä kohta olisi ristiriidassa perustuslain suhteen, tämä pitäisi ensin tietää. Yhdenvertaisuuteen vetoaminen jo selvitettiin ja tämän suhteen ei pitänyt olla ongelmaa. Nyt ilmeni jotain uutta, mutta et suostu sitä tuossa kertomaan. Olet positiivisen väitteen esittäjä, joten sinulla on todistustaakka.

Minä kerroin jo, että mikä laki määrittelee minkäkin kohdan, mutta se jää mysteeriksi mikä olisi ristiriidassa perustuslain suhteen. Tuossa aiemmin olit samaa mieltä ja nyt olet eri mieltä jo itsesi kanssa.

Käyttäjän MarkoSavolainen kuva
Marko Savolainen Vastaus kommenttiin #30

"Jos kyse on huuhaasta, niin et tarvitse konditionaalia koska asialle ei jää jossittelun varaa vaan tämä on todettu varmuudella huuhaaksi."

Menee saivarteluksi semantiikasta, mutta väännetään nyt sitten

Asia X ei ole totta (huuhaata), mutta JOS OLISI totta (tässä se konditionaali), niin tällöin -> Y

Suomen sosiaaliturva on hyvin mustavalkoinen juttu. Joko sen piiriin kuuluu tai sen piiriin ei kuulu. Ulkomaalainen kuuluu sen piiriin tietyt ehdot täyttäessään.

Ohjelmassa lukee

"Toimeentulo- ja asumistukien tulee olla sidottuja siihen, että tulija asuu siinä paikassa, joka hänelle on osoitettu."

Tämä yksiselitteisesti rajoittaa ihmisten vapautta valita asuinpaikkansa ja asettaa suomessa asuvat ulkomaalaiset eriarvoiseen asemaan kantasuomalaiste kanssa. Jos tämä ei ole mielestäsi ristiriidassa perustuslain kuudennen pykälän kanssa niin empatiakyvyssäsi tai ymmärryksessäsi on pahasti vikaa. Edelleen, saahan tätä mieltä toki olla, mutta turha silloin ihmetellä syyllistävää äänensävyä.

Tarkemmat perustelut siitä miksi ohjelma on ristiriidassa perustuslain kanssa on osoitettu moneen otteeseen ylempänä, mutta jos et näitä perusteluja halua lukea tai ymmärtää, niin en viitsi alkaa hakkaamaan päätäni seinään enempää.

Lähden tänään lomalle, joten valitettavasti en pysty jatkamaan keskustelua enempää ja muutoinkin pulushakin pelaaminen kanssasi on vähän turhauttavaa, joten lopetan aiheesta kommentoinnin tältä erää tähän.

Jos Jalonen jaksaa, niin voi kommentoida enemmän omia kommenttejaan.

Esa Niemi Vastaus kommenttiin #31

Kaikkea sitä saa nähdä, herra tulee keskusteluun esittämään väitteen, jota ei osaa perustella ja kutsuu positiivisen väitteen todistustaakkaansa pulushakiksi ja lähtee lomalle.

Jos ohjelmassa lukee näin, niin toimeentulotukilaissa määritellään rajoituksia tai ehtoja. Käsittääkseni valtioneuvoston päätöksessä pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta on jo vastaavia rajoituksia tai nämä ovat valmisteilla. Ohjelmassa esitetty rajoitus koskee juuri tätä kuntapaikan saanutta ryhmää eikä koske edes kaikkia ulkomaalaisia. Ei tuo rajoita sen enempää vapautta valita asuinpaikkaansa eikä koske kaikkia ulkomaalaisia, vaan kuntapaikan saaneita ja he voivat milloin vaan muuttaa minne vain.

Kaikkia yllä mainittuja lakeja säädetään muualla kuin perustuslaissa, joten jos et osaa kertoa mikä siinä eksplisiittisesti rikkoo perustuslakia, niin et näytä itsekään ymmärtävän mikä siinä rikkoisi perustuslakia. Sinun piti vielä olla se, joka osaa kertoa mikä oli ongelmana.

Ymmärrän "lomalle lähtösi" syyt kun huomaat selkeästi itsekin ettei tuosta saa väännettyä ongelmaa kun ei muutkaan saa. Hyvää lomaa Marko.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Olen huomauttanut tuosta kopioimastasi listasta monasti aiemminkin tässä blogipalvelussa"

Ei tuon listan ole tarkoituskaan olla kattava vaan osoittaa kuinka laaja hyysäyspiiri pyörii maahanmuuton ympärillä. Pelkästään sosialiturvaperäisten maahanmuuttajien majoitustoiminnassa pyörii mittava julkinen rahoitus. Mikähän oli syynä ettei ministeri Astrid Thors suostunut julkistamaan maahanmuuton kustannuksia näitä kysyttäessä?

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Jos haluaa tietää, mitä ohjelmassa ihan oikeasti oikeasti lukee, niin:

http://mikael.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187083-peru...

Kari Ahveninen

Taitaa olla vain oma näkemyksesi siitä mitä ohjelmassa lukee, Mikael.

Janne Suuronen

Kiitos tämän postaamisesta, niin tuli sitten luettua.

Ehdottomasti saamaansa mainetta parempi ohjelma. Ohjelma sisältää monia hyviä aineksia ja ajatuksia, mutta joista läheskään kaikkia ei kylläkään ollut pohdittu monipuolisesti loppuun asti. Ohjelma sisältään monia ongelmakohtia ja useasta osasta jäi amatöörimainen maku suuhun.

Kari Ahveninen

Jostain se keskustelu ja ongelmien ruotiminen pitää aina aloittaa, eikä toimia niinkuin tähän asti että kaikki keskustelun aloituksetkin maahanmuuton ongelmista leimataan rasistiseksi, fasistiseksi ja pyritään dissaamaan täysin.

Ei tuo perussuomalaisten ohjelma ole ongelmaton, mutta kyllä se sopii pohjaksi keskustelulle.

Janne Suuronen

Maahanmuuttopolitiikkaame liittyvän keskustelun ongelmatiikka on tullut minulle tutuksi jo, ennenkuin esim. Halla-Aho oli ajatellutkaan aloittaa scriptansa kirjoittelua.

Pekka Heliste

Persut haluavat hajoittaa perheitä

Esim tutustuin maailmalla suomalaisiin lähetussaarnaajiin. Monella oli ulkomaalainen puoliso

Kotiinpaluu oli mahdotonta,kun puoliso ja lapset eivät saaneet oleskelulupaa Suomeen. Näin siis 80-90-luvulla,minne persut haluavat palata

Pekka Heliste

Suomeen muuttaa erikoisasiantuntijoita n 3000-4000 vuodessa.Mitään esteitä maahanmuutolle ei ole , ei edes ETA-alueen ulkopuolelta tulevilla.

Meille syötetään pajunköyttä, että emme anna erityisasaintuntijoiden tulla maahan.Jokainen on lupaa anonut on saanut työ-olekeluluvan ilman tarveharkintaa

Osmo Soininvaara tunnustaa blogissaan vapaan maahanmuuton todellisen tarkoituksen

Tarkoitus on luoda maahan paarialuokka, joka huolehtii siitä, että eliitillä on halpoja palveluita

"Humanitaarinen maahanmuutto on helpottanut merkittävästi työvoimapulaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Onko tämä oikein vain väärin? Toisena vaihtoehtona olisi ollut nostaa bussikuskien palkkaa. Palkat olisivat paremmat ja bussimatkat kalliimpia. Ulkomaisen työvoiman tarjonta pitää matalia palkkoja matalina ja toisaalta hyödykkeiden hintoja halpoina. "

Vihreät ja Kokoomus edustavat friedmanilaista libertaaritalousolitikkaa, joka tarkoittaa korkeaa työttömyyttä, ay-liikkeen toiminnan estämistä ja duunareiden pitämistä pelossa ja vastaanhangoittelevat ulkoistetaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tämä koskee erityisesti matalapalkaisia, Soininvaara ihailee estoitta Intian kastilaitosta, koska se takaa halpaa orjatyövoimaa eliitille

Toimituksen poiminnat