Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Taistelu kielivapauden ja suvaitsevaisuuden puolesta jatkuu eduskuntavaaleissa

Useimmat kansanedustajat pettivät äänestäjille antamansa lupauksen ja kannattivat pakkoruotsia äskeisessä eduskunnan äänestyksessä. Tämän linkin takaa löytyvät sekä lupauksensa pitäneiden että äänestäjänsä pettäneiden valehtelijoiden nimet http://www.kielipolitiikka.net/KAA15aanestys.htm

Vanhan sanonnan mukaan "taistelu hävitään, mutta sota voitetaan". Kansalaisaloite valitettavasti torjuttiin, mutta taistelu jatkuu kunnes suvaitsevaisuus eli vapaa kielivalinta voittaa.

Vetoan teihin hyvät äänestäjät! Menkää tapaamaan kansanedustajaehdokkaita. Kysykää heidän kantaansa pakkoruotsiin. Jos he sanovat kannattavansa vapaata kielivalintaa, niin kysykää, että ovatko he samaa mieltä myös vaalien jälkeen, voiko heidän puheisiin luottaa.

Keskustelkaa kansanedustajaehdokkaiden ohella myös muiden kansalaisten kanssa. Perustelkaa silloin miksi pakkoruotsi on tänä päivänä ja varsinkin tulevaisuudessa kielteinen asia.

Pakkoruotsia perustellaan enemmän tai vähemmän keinotekoisilla väittämillä. Tässä eduskunnassa torstaina käyttämässäni puheenvuorossa kumosin ne:

Väitetään, että ruotsin kieli on sivistävää. Vastaan, että ruotsin kieli ei ole sen sivistävämpää kuin mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi ruotsia mieluummin.

Väitetään, että Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme. Vastaan, että historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin.

Väitetään, että kaksikielisyys on rikkaus. Vastaan, että tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi.

Väitetään, että onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia. Vastaan, että matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa.

Väitetään, että pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta. Vastaan, että monimuotoisuus ei kasva, jos kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä laajemman kielivalikoiman sijaan.

Väitetään, että ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä. Vastaan, että parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia opetellen.

Väitetään, että pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä.  Vastaan, että hirttäytyminen kansainvälisesti pieneen kieleen on nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.

Väitetään, että “en ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä”. Vastaan, että olen kuullut monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut sen sijaan vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä.

Väitetään, että kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin. Vastaan, että riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa hyvää ruotsinkielistä palvelua.

Väitetään, että pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua. Vastaan, että ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen.

Väitetään, että pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille , koska joskus vanhemmiten voi joutua muuttamaan Ruotsiin. Vastaan, että sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa.  Globaalissa maailmassa Ruotsiin muuton suhteellinen osuus tulee vähenemään.

Väitetään, että meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän. Vastaan, että kielivapauden vallitessa ruotsin sijaan koulussa saisi opiskella jotain muuta kieltä. Siten suomalaisten kielitaito monipuolistuisi.

Väitetään, että pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa. Vastaan, että Suomi on kaksikielinen, mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia.

Väitetään, että ruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme. Vastaan, että jokaisella on oltava oikeus itse päättää identiteetistään.

Väitetään, että Ruotsi on meille tärkeä vientimaa. Vastaan, että maailmankaupan kieli on englanti. Jopa ehkä kaikkein pohjoismaisin yritys Nordea käyttää sisäisenä kielenään englantia.

Väitetään, että ruotsi on niin helppoa. Vastaan, että mitään aineita ei pidä opiskella koulussa sillä perusteella, että ne ovat helppoja, vaan syynä täytyy olla käytännön tarve.

Väitetään, että pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi. Vastaan, että pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi.

....................

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

www.reijotossavainen.net

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Odotan mielenkiinnolla rankaiseeko "kansa" edustajia jotka äänestivät heidän "tahtonsa" vastaisesti. Sitten voimme taas päätellä miten tärkeästä asiasta todella on kyse. Sekä mitä siitä kolmen neljänneksen kannan esiintuoneen tutkimuksen tuloksista voi päätellä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Ainakin minä rankaisen siinä mielessä, että jätän nyt kuitenkin äänestämättä sitä ehdokasta, jota ajattelin alunperin äänestäväni.

Käyttäjän SampsaMkel kuva
Sampsa Mäkelä

Kolmelta kansanedustajalta löytyi takkia käännettäessä kielivapautuskuosi.

Reijo Tossavainen

Äänestäjien on hyvä tietää sekin, että kaikki perussuomalaiset kansanedustajat kannattivat vapaata kielivalintaa.

Myös muista puolueista löytyi muutama selkärankainen: Anttila Sirkka-Liisa, Kalmari Anne, Reijonen Eero, Rossi Markku, Torniainen Ari, Vehkaperä Mirja, Jokinen Kalle, Hirvisaari James, Jungner Mikael, Kuusisto Merja, Kymäläinen Suna, Myllykoski Jari, Soininvaara Osmo ja Mustajärvi Markus.

Juha Kuittinen

Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n edustajat olivat vahvasti esillä takinkääntäjien listauksessa.

Reijo Tossavainen

Vihreistä ja vassareistakin löytyi kummastakin vain yksi vapaan kielivalinnan ja suvaitsevaisuuden puolustaja.

Juha Kuittinen

Iltalehden gallupissa oli kysely 25.2.2015: Pitäisikö ruotsin kielen opiskelun olla vapaaehtoista?

Kyllä: 88%
Ei: 12%
Otos: 4677

Reijo Tossavainen

Kansalaisten mielipiteet ovat nopeasti muuttuneet vapaata kielivalintaa kannattaviksi. Prosentti on siis jo peräti 88 %.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ihan sellainen toivomus kuitenkin, että kun kansanedustajille on kustannettu paras mahdollinen saatavilla oleva tieto ja avustajat, niin jos kuitenkin käyttäisitte niitä eikä iltapäivälehden klikkaustuloksia tiedotuksessa.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen Vastaus kommenttiin #18

Petra, olet nyt useampaan kertaan viitannut kommenteissasi noihin kansanedustajien saamiin parempiin tietoihin ja jopa selvityksiin pyytäen mita tutustumaan niihin. Mutta voisitko nyt kertoa, mistä sellaiset tiedot ja selvitykset saa käsiinsä ? Mielelläni ainakin itse tutustuisin, että ymmärtäisin tilannetta paremmin. Koska sinä selvästikkin olet niihin perehtynyt ja siis myös tietoinen niistä, etkö voisi jakaa tuota tietoasi ? Kyselin tätä jo yhdessä aiemmassa kirjoituksessa, mutta se on jäänyt varmaankin sinulta huomaamatta.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #28

Hei Markku, on hyvä, että olet kiinnostunut oikeasta tiedosta, pisteet siitä.

Sivistysvaliokunnan mietintö noin kolmenkymmenen asiantuntijatahon kuulemisen jälkeen

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/siv...

Tässä on perusteluja, miksei sivistysvaliokunta voinut puoltaa kansalaisaloitetta sellaisenaan.

Tässä Åbo Akademin tutkimuksen pressi

http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_...

Huomaa mikä on kohderyhmä ja mikä on tutkimuksen tarkoitus

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #29

Sivistysvaliokunnan mietintö on luettu. Asiantuntijakuulemisessa painottuivat pakkoruotsia kannattavien henkilöiden kuuleminen johtuen valiokunnan poliittisesta rakenteesta.

Turkulainen tutkimus kertoi, että 74 % kannattaa suvaitsevaisuutta eli vapaata kielivalintaa. Aiemmin prosentit ovat olleet jonkin verran alempia.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #31

Tossavainen, kysely tehtiin pelkästään suomenkielisille. Aiemmat kyselyt ovat kohdistuneet tietääkseni koko kansaan. Joten varsinaisesti muutosta ei taida olla.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #35

Miksi ruotsinkieliseltä vähemmistöltä yleensäkään kysytään mielipidettä suomenkielisen valtaenemmistön ruotsin opiskelusta?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Myöntäkää jo tappionne.

Aikuisten ihmisten ja vielä vallankäyttäjien on aivan vastuutonta lietsoa pieniä koululaisia oppiainevastaiseen kapinaan. Moni haluaisi hyvinkin opiskella ruotsia, mutta nyt ei kehtaa kun ruotsia kuuluu inhota ja vastustaa.

Reijo Tossavainen

Ruotsin kieltä ei tarvitse eikä pidä inhota ja vastustaa. Sen sijaan kielen pakollinen opiskelu ei ole hyväksyttävää.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Silti teidän uudessa kielipoliittisessa ohjelmassanne haluatte pakottaa kaikki suomalaiset opiskelemaan viroa ja karjalaa. Miten tässä nyt näin kävi?

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #23

Kieleen tutustumisesta on kysymys.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Aikuisten ihmisten ja vielä vallankäyttäjien on aivan vastuutonta lietsoa pieniä koululaisia oppiainevastaiseen kapinaan."

Enemmistö on vastustanut pakkoruotsia aina.

Tappio tämä ei ollut muille kuin kansalle ja demokratialle. Jos epäilet tätä, niin kansanäänestys sen todistaisi.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Taitaa olla kovin, kovin harvassa he jotka äänestyspäätöksen tekee sen mukaan miten edustaja käyttäytyi "pakkoruotsi" äänestyksessä. Ehkä enemmän vaikuttaa se miten edustaja äänesti kansan enemmistön tahdon vastaisesti ns."homolain" käsittelyssä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Oleellista on, miten edustaja äänestää suhteessa omiin äänestäjiinsä. Hän edustaa äänestäjiään, ei ketään muuta (tai ei pitäisi edustaa). Aivan vapaasti siis voi äänestää homolakia tai pakkoruotsia vastaan tai sen puolesta, jos äänestäjät niin haluavat.

Nyt esimerkiksi SDP:n osalta tilanne on suurin piirtein sellainen, että noin 80% heidän äänestäjistään vastustaa pakkoruotsia ja noin 100% heidän edustajistaan kannattaa sitä. Tällainen tilanne kertoo karua kieltään demokratian nykytilasta ja jos tästä eivät hälytyskellot soi, niin eivät mistään. Aiheen suhteen noudatetaan tietysti tiukkaa radiohiljaisuutta, mutta kaikkea tietoa ei voi enää nyky-yhteiskunnassa pimittää.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Demokratia on ihmiskunnan historian kehittynein hallintomuoto.

Hanna-Maija Heinonen

Talouden realiteetit pitää ottaa huomioon myös opetussektorilla, etenkin kun Suomi on velkaantunut jo 100 miljardia euroa ja olemme pahassa lamassa.

Ruotsin pakollisuus ja virkaruotsin vaatimus on ylimitoitettu ja kohtuuton, kun Suomen kymmenissä ja kymmenissä kunnissa ja monissa maakunnissa ruotsinkielisen väestön osuus on n 0 % . Valtavasti opetusresursseja haaskataan kielenopiskeluun, joka ei vastaa osaamistarpeita.

Jopa ns kaksikielisessä Suomessa väestö on monikielistynyt kovaa vauhtia. Esimerkiksi Vantaalla on ruotsinkielisiä vain 2.6 %, mutta vieraskielisiä jo noin 14 %. Vantaalla julkisella sektorilla, esim sote-alalla tai kaupungin virastoissa työskentelevät kohtaavat vieraskielisen asiakkaan paljon useammin kuin ruotsinkielisen.

Reijo Tossavainen

Kielellisessä tasa-arvossa on vielä muutakin korjattavaa. Nyt ruotsinkielisistä hakijoita noin 50 pääsee yliopistoihin, suomen kielisistä vain kolmannes. Tämä on erittäin merkittävä epäkohta.

Reijo Tossavainen

Suomen kieli oli pitkään täysi syrjitty kieli. Vielä noin 100 vuotta sitten Mikkeliin haettiin lupaa suomenkieliselle oppikoululle. Lupa tuli, mutta ruotsinkieliselle, vaikka seutu on täysin suomenkielistä... Toki noista ajoista on päästy eteenpäin, mutta vieläkin on vanhoja jäänteitä rasitteena.

Käyttäjän KimmoHarkki kuva
Kimmo Harkki

Kiitos Petra Nyqvistille kommenteista - eduskunta on päätöksensä ja linjauksensa tehnyt ja Virolais Jussin sanoin pulinat pois!
En jaksa todellakaan uskoa, että tämän näytelmän uusiminen nousisi tärkeäksi vaaliteemaksi - on paljon isompiakin asioita ja asiahan on jo käsitelty.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tai kuten muualla sanotaan "Vox pecunia, vox Dei!"

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eduskunta on päätöksensä tehnyt ja vasta vaalien jälkeen nähdään kuinka näille nykyisille kansanedustajille on käynyt. Se onkin ihan mielenkiintoista .... Onhan tässä muitakin isompia asioita hoidettavana, se on ihan totta. Mutta, mutta mitä he ovat oikeasti saaneet aikaan näiden isompienkaan asioiden hoidossa Eipä paljon valmista ole tullut - asioita on pyöritelty ees -taas ja aikaa on kulunut jo vuosia Sotenkin kanssa ilman tulosta. Minun mielestäni tämä pakkoruotsiikysymys on hoidettu yhtä huonosti kuin monet muutkin edelleen keskeneräiset asiat.

Pakkoruotsi - monikielisyys ja talous liittyvät kiinteästi toisiinsa ja tässä hallitus, eduskunnan myötävaikutuksella on osoittanut erittäin huonoa tilannetajua pitämällä tiukasti kiinni vain pienen kieliryhmän omasta halusta säilyttää pakko edelleen voimassa talouselämän vaatimuksista huolimatta. Valinnanvapaus ei toisi edes mitään merkittävää uutta koko tilanteeseen, osa opiskelisi edelleen ruotsia ja osa jotain muuta maailman kieltä.

Takertuminen , itsepäisesti jo aikansa eläneeseen vaiheeseen , jolloin Suomi ei kuulunut koko Eurooppaan EU:n myötä, eikä globalisaatio ollut edennyt näin pitkälle, niin osoittaa mielestäni vain yksinkertaisesti ammattitaidottomuutta hahmottaa nykyistä tilannetta nykypäivän vaatimuksiin. Yksityisessä firmassa nämä päättäjät olisivat jo irtisanottu aikaa sitten.

Kysymys ei ole vain pakkoruotsista, vaan myös heikosta kyvystä hahmottaa tilanne laajemmin ja se koskee vielä koko kansaa, joka edelleen pysyy tällä menolla kyvyiltään vähemmän maailmankieliä osaavana maana kuin muut naapurinsa.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Minulla on tähän sellainen yksinkertainen ratkaisu, että en suostu puhumaan, lukemaan tai ymmärtämään ruotsia niin kauan kuin asun Suomessa, vaikka osaisinkin. Se toimii vielä paremmin kuin opetuksesta kieltäytyminen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Yritin joskus ruotsilakkoa. 10 vuodessa ei tullut vastaan yhtään tilannetta, jossa olisin voinut edes teoriassa lakkoilla.

Reijo Tossavainen

Itärajan ylittää vuosittain noin 9 miljoonaa matkustajaa. Heistä on muutamia kymmeniä sellaisia, jotka ymmärtävät vain ruotsia. Silti rajalle palkattavien virkamiesten tulee osata suomen ohella myös ruotsia. Pakkoruotsista johtuen rajalle on vaikea saada henkilöitä, jotka osaisivat työssä hyvin tarpeellista venäjää.

Tämä yksittäinen esimerkki osoittaa, kuinka järjettömiin tilanteisiin kaavamainen pakkoruotsi johtaa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Kielipeli on kovaa kun Ruotsin kuningaskin piti huijata ottamaan kantaa Suomen kielipolitiikkaan.

Kuninkaan vieraillessa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa hänelle esitettiin suora kysymys, pitäisikö kuninkaan mielestä suomenkielisten koululaisten lukea ruotsia. Kuninkaan täytyi olla vilpittömän tietämätön kysymyksen ajankohtaisuudesta painottaessaan ruotsin opiskelun tärkeyttä.

Suomalainen media pimitti tietysti tämän kuninkaan puuttumisen Suomen kielipolitiikkaan.

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

He jotka haluavat opiskella ruotsia, niin se heille suotakoon.
Entäpä jos ruotsinkielisille määrätään suomen ja kiinan
opiskelu pakolliseksi Suomessa?

Toimituksen poiminnat