Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Kreikan tie on myös Suomen tie!

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble nostaa keskusteluun ajatuksen rinnakkaisvaluutasta Kreikalle. Wolfgang Schäublen kerrotaan maininneen Montenegron esimerkkinä vastaavasta järjestelystä. Asiasta kertoo mm. Verkkouutiset.

Schäuble ei ole toki yksin, sillä rinnakkaisvaluuttaa ovat esittäneet aiemmin ratkaisuksi useat taloustieteen tutkijat.

Jos Kreikka ottaisi eurojen rinnalle käyttöön takaisin oman valuuttansa, drakman, se mahdollistaisi kansallisen valuutan devalvaation ja hintojen sopeutumisen valuuttakurssin myötä. Samalla Kreikka voisi välttää konkurssin ja pysyä mukana euroalueella. Rinnakkaisvaluutta mahdollistaisi myös tarvittaessa kokonaan irrottautumisen eurosta.

Drakman avulla Kreikka palauttaisi maan kilpailukyvyn. Matkailu on maan tärkein elinkeino, ja edulliset hinnat houkuttelisivat nopeasti lisää matkailijoita ja kasvu käynnistyisi.

Onko se liian vaikeaa siksi, että se on niin yksinkertainen ja helppo ratkaisu?

Olen koko Kreikan kriisin ajan nähnyt tämän järkevimpänä tienä pois umpikujasta. Näyttää siltä, että ratkaisu on päivä päivältä yhä todennäköisempi.

Samalla nostan "kissan pöydälle" ja kysyn, että onko tällä kertaa Kreikan tie myös Suomen tie?

..............

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ei ole.

Oleellisinta on, ovatko kaikki kustannukset suuremmat,kuin Suomen saama hyöty:
Yksinkertaista matematiikkaa:

Jos kustannukset C
ovat talousjärjestelmän vaihdosta olellisesti suuremmat kuin
Suomelle saatava hyöty B,
niin miksi lainkaan kannattaisi vaihtaa?

Ihan järkevältä Suomen kannalta sellainen ei vaikuta.

Etenkin kun vaihtoon sisältyy vielä ennakoimattomia riskejä uR ja ennakoitavia riskejä pR. Riskit toteutuvat todennäköisyyksillä A ja B. Riskien toteutumisesta aiheutuu kustannuksia.

Eli:

[C + A*(uR) + B*(pR)] > [B]

Ei se vaihtamalla parane.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kelluvaa valuuttaa esitetään taikakeinona joka muka ratkaisisi kaikki ongelmat.

Ei ratkaise.

Siitä on hyötyjä ja haittoja. Yhtään riskianalyysiä en ole nähnyt. Uskottavampaa olisi, jos myös riskeistä keskusteltaisiin. Miksei riskianalyysejä ole tehty? Rakettitiedettä se ei ole.

Koska täälläkin jotkut kirjoittavat, että kelluva valuutta olisi muka ratkaisu Suomen ongelmiin, niin tässä realismia:

Haitat ovat Suomen tilanteessa iso riski.

  • Kun Suomessa on työttömyyttä on olemassa riski, että valuutan kellumisen myötä työttömyys saattaa pahentua.
  • Muutkin Suomen talouden korjaamattomat ongelmat saattavat pahentua valuutan kellutuksessa.
  • Valuuttakurssin heilahtelu saattaa karkottaa investointeja Suomesta.
  • Valuuttakurssikeinottelu saattaa lisätä työttämyysongelmia Suomessa.
  • Inflaatioriski kasvaa.
  • Kansantaloudelle ei tarvitse tehdä välttämättömiä korjauksia, ennen kuin on myöhäistä.
  • Valuutan kelluminen ei aina asetu "oikealle tasolleen". Britannia on tästä eräs esimerkki.

Että ei se ihan pelkkää ruusuilla tanssimista ole.

Toki jos haluttaisiin ottaa riski, että työttömyys kasvaisi kun valuuttakeinottelijat tienaisivat, niin sitten kyllä.

Kuka poliitikoista haluaa kantaa sellaisesta vastuun?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Työttömyyden kasvua tuskin tulisi kansallisella kelluvalla ja vapaasti vaihdettavalla valuutalla. Sen sijaan maailmanhistoriassa on lukuisia esimerkkejä siitä, miten hankalissa taloustilanteissa valuuttakatteinen järjestelmä on pikemminkin umpikuja.

Euromaat tarvitsevat joustavat työmarkkinat erityisesti hankalina ajankohtina. Tämä on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty. Liian joustamattomat työmarkkinat ovatkin nyt lähettäneet työttömyysluvut kasvuun niin Suomessa kuin monessa muussakin euromaassa.

Investointikato on tällä hetkellä tosiasia. Yleensä tämä ilmiö johtuu liian vahvasta valuutasta.

Valuuttakurssikeinottelua ei kannata harrastaa kelluvalle valuutalle, sillä siinä polttaa vain omat näppinsä.

Inflaatioriskistä puhuminen on omituista tilanteessa, jossa ollaan pikemminkin deflaatiossa. Veronkorotuksilla on toki pidetty huoli siitä, ettei kuluttajahinnat ole päässeet vaipumaan. Itse asiassa ylivelkainen euroalue tarvitsisikin n. 4-5 prosentin inflaatiota velkavuorten sulatteluun.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #10

Nuo kommenttini siis ovat saiteilta, jossa käsitellään realistisesti kellutuksen hyötyjä ja haittoja.

Arvostan pitkäaikaista kiinnostustasi aiheeseen.

Joitain täsmennyksiä kuitenkin.

USA:n dollarihan kelluu. Eikö vain?

Silloin väitteesi mukaan USA:n työllisyyden pitäisi olla paremmin suojassa kansantalouden heilahteluille.

Vaan kun ei ole.

Tässä työttömyyslukuja USA:sta, puolueettomasta lähteestä, Wikipediasta.

USA:n työmarkkinoiden muutoksia selittää systeemi, joka on hyvin erilainen. Työttömyysturva ja sosiaaliturva ovat olemattomat. Tässäkään ei voi ottaa rusinoita pullasta. Tai rusinoita fanourapita:sta.

Entä Euro? Onko Euro kiinteä valuutta?

Ei ole. Euro on kelluva valuutta. Toki euroalueen koosta johtuen Euroopassa on puskureita. Siitäkin on hyötyjä ja haittoja. Rusinoita on siitäkin pullasta aika hankala napsia.

Kaipa sinulla on tarjota ihan sellaisia perusasioita, kuten riskianalyysi kellutuksesta. Siis ihan perusasioita.

Suomen markkahan päästettiin kellumaan 1992. Eikö vain?

Mistä johtuu, että Suomen työttömyyslukemat pomppasivat melkein 20%iin kellutuksen jälkeen? Työttömyys kasvoi 1992-1996 Suomen ennätysvauhtia.

Kellutusko auttoi Suomea? Ei ihan vaikuta siltä. Näyttää siltä, että kellutus pahensi työttömyyttä suomessa. Sitä kansantaloustiede kertoo.

Kellutuksen seurauksena välttämättömiä rakenteellisia korjauksia ei Suomessa tehty. Luultavasti siksi työttömyyslukemat ovat jääneet koholleen.

Kellutuksen seurauksena rakenteelliset ongelmat vain pahensivat Suomen tilannetta. Ihan, kuten kansantaloustieteessä opetetaan.

Kellutuksen seurauksena kaikkien aikojen korkein
työttömyysprosentti oli Suomessa lähes 20.

Enpä itse sellaista enää haluaisi Suomeen.

Ei vain ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #11

Kelluva valuutta ei tietenkään takaa suojaa heilahteluilta. Niitä on tullut aiemmin, ja varmasti tulee jatkossakin. Kyse on siitä, miten ongelmista on mahdollista päästä ulos.

Yhdysvaltojen dollarikin on ollut valuuttakatteisten järjestelmiensä vankina. Kultakanta on ollut "syypää" myös Euroopassa siihen, ettei ongelmista olla päästy ulos.

Euro toimii kahdella tasolla. Se pitää ymmärtää silloin niin, että sen jäsenmaiden perspektiivistä euro on kuten kiinteä valuuttakurssi.

Linkkaamasi työttömyyskuva kertoo, miten ecu-kytketyn markan aikana työttömyys kasvoi kohisten. Mutta kellutuksen jälkeen ongelmat alkoivat väistyä. Pitää muistaa, että työttömyysluvut eivät reagoi niin nopeasti kuin esimerkiksi valtiolainojen korot, jotka lähtivät putoamaan oikeastaan samalla kertaa, kun Suomi otti "ensimmäisen euroeronsa" syyskuussa 1992.

Se on toki totta, että kelluvalla kansallisella valuutalla ei tarvitsekaan tehdä itseamputointia. Nyt euromaana ne ovat pakko tehdä, joten en näe Suomen talouden tulevaisuutta kovinkaan valoisana. Nyt suunnitellut leikkaukset taitavat olla vasta alkusoittoa. Samalla ne nakertavat Suomen bruttokansantuotetta (Kreikassa saatiin leikattua noin neljännes pois) ja tällöin valtiovelan suhde bkt:hen kasvaa - mikä vaatii nykyjärjestelmässä lisää leikkauksia.

Jossain vaiheessa leikkauksiin kuitenkin kyllästytään.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #12

Suomen markka kellutettiin 1992.

Eikö vain?

Suomi liittyi Euroopan valuuttajärjestelmään 1996.

Työttömyysluvut olivat ennätyslukemissa kellutuksen jälkeen. Liki 20%.

Vuodet 1992-1996 olivat erittäin korkean työttömyyden aikaa Suomessa. Ja valuutta kellui.

Kellutus pahensi työttömyyttä Suomessa. Se on aika lailla selvää. On myös selvää, että taustalla oli isoja virheitä, joita silloiset päättäjät tekivät. Silti kellutus myös pahensi työttömyyttä.

Työttömyys alkoi laskea Suomen rahajärjestelmän EMS-kytkennän jälkeen.

Jos haluaisi esittää asiat yksinkertaisesti, voisi väittää, että Suomen valuutan kytkeminen EMS:ään laski työttömyyttä Suomessa.

Mutta eihän niin ole. On paljon muitakin syitä. Ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Ei vain ole.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #13

Väärin. Ei kellutus työttömyyttä aiheuttanut, vaan jääräpäisesti kiinni pidetty ecu-kytkös. Pääoma pakeni huimaa vauhtia liian korkean valuutan vuoksi.

Kaikilla mittareilla mitattuna kellutuspäätös oli hyvä ja oikea ratkaisu.

Tulet sen huomaamaan myös tällä kertaa, kun euron pakkopaita alkaa käydä euromaille liian tukalaksi. En aio jäädä euroa kaipaamaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #14

Kellutus ei aiheuttanut työttömyyttä, enkä siis kirjoittanutkaan niin. Luitkohan ollenkaan kirjoittamaani? Niin en todellakaan kirjoittanut.

Kirjoitin, että kellutus pahensi työttömyyttä.

Suomessa on työttömyyttä 2015.

Jos nyt kellutettaisiin, riskinä on, että työttömyys pahenee muutamaksi vuodeksi. Työttömyys paheni Suomessa kellutuksen jälkeen.

Ihan juuri niin, kuin kansantaloustieteessä opetetaan. Oppikirjojen mukaan kellutus saattaa pahentaa kansantalouden ongelmia.

Rakenteelliset ongelmat saattavat mennä huonompaan suuntaan kellutuksessa. Suomessa työttömyys paheni kellutuksen jälkeen vuonna 1992.

Työttömyys paheni, kun Suomen markka kellutettiin. Tämä on fakta.

1992 työttömyyslukemat pomppasivat Suomessa moneksi vuodeksi korkealle tasolle.

Suomen markka kellutettiin vuonna 1992.

Väität, että kellutus auttaa. Silloinhan työttömyyden olisi pitänyt laskea heti kellutuksen jälkeen.

Ei laskenut. Kellutuksen jälkeen työttömyysprosentti nousi 20%:iin.

Kellutuksen jälkeen. Kesti neljä vuotta, että tilanne alkoi edes joten kuten korjaantua.

Työttömyys alkoi laskea vasta 1996. Samana vuonna Suomi liittyi Euroopan rahajärjestelmään.

Ja ei. EMS-kytkentä ei kohentanut Suomen työllisyyttä. Oli monia syitä.

Ihan yhtä lailla oli monia syitä työttömyyden kasvuunkin

Ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Vaikuttaa, että keskustelu menee aiheesta jankkaamiseksi. Ehkäpä jatkamme keskustelua joskus toiste.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #15

Jumitat nyt aivan turhaan tässä työttömyysasiassa. Kaiketi sentään ymmärrät, että työttömyys on ilmiönä sellainen, että siinä on aina viivettä. Kellutus käänsi investoinnit kasvuun, oikaisi vaihtotaseen, laski hurjaksi nousseen korkotason (koska pääomapakoa yritettiin hillitä korkeilla koroilla - turhaan.)

Tällaiset asiat tuovat mukanaan sitten hitaammin vaikuttavia asioita, kuten luottamuksen palautuminen - ja työttömyyden lasku.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #16

Väärä lääke oikeisiin ongelmiin saattaa pahentaa ongelmia.
Siksi kannattaa miettiä muita ratkaisuja.

USA:n dollari kelluu. Ja USA:ssa on työttömyyttä.

Suomen markka kellutettiin 1992. Työttömyys paheni moneksi vuodeksi sen jälkeen.

Miksi?

Koska kellutus. Työttömyysprosentti on merkittävä mittari. Siksi on tärkeää miettiä siihen vaikuttavia asioita perusteellisesti. Se koskettaa monien ihmisten elämää.
Suomessa ja Kreikassakin.

Jos työttömyydellä on riski pahentua, on lääke väärä. Olet kai tästä samaa mieltä?
Mihin kellutuksella sitten haetaan ratkaisua, jos ei työttömyyteen?

Toki kellutuksella joku tienaa. Kuka?

Ei vain ole yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #17

Työttömyys on jo pahentunut. Esim. Kreikassa työttömyysaste oli n. 8 prosentissa vuoden 2008 alussa. Nyt yli 25 prosenttia.

Siltikin pitää ymmärtää, ettei työttömyys johdu suoraan yhteisvaluutasta, mutta se yhdessä länsimaissa tyypillisesti jäykkien työmarkkinoiden yhteisvaikutuksesta johtuen ei tarjoa mielekästä poispääsyä ongelmasta.

Miten näet nämä muut mittarit? Kerroin mm. valtiolainojen koroista, vaihtotaseesta, pääomavirroista tuon kellutuspäätöksen jälkeen? Niissä muutos näkyy nopeammin ja selkeämmin.

Yhdysvalloissa, kuten likimain kaikissa länsimaissa on työttömyyttä. Osa työttömyydestä on vieläpä "vapaaehtoista". Osa työnhakijoista haluaa aikaa saada valituksi itselleen sopivimman työpaikan, eikä heillä ole akuuttia paniikkia.

Graafisi Suomen työttömyysasteesta kertoi, että piikki tuli vuonna 1991 ja lähti tuon jälkeen laskuun.

Mutta joo, olen samaa mieltä siitä, että koska euron jäsenmaan perspektiivistä katsottuna valuuttakatteinen järjestelmä on omalta osaltaan pahentanut työttömyyttä rutkasti, se on väärä järjestelmä - ja että se tulisi purkaa mitä pikimmin.

Valitettavasti tälläkin kerralla ongelmien annetaan pahentua niin pitkälle, ettei euroeroa tule vasta sitten kun mitään muuta ei ole enää tehtävissä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #22

Kreikka on monimutkainen kimppu syitä ja seurauksia.

En tunne aihetta niin tarkoin, että voisin lähellekään tyhjentäviä ajatuksia muodostaa. Syistä on ollut paljon arveluita lehdissä, joten ei niistä näin äkkiseltään enempää. Jonkinlainen käsitys itselleni on niistä muodostunut.

Yksi asia, joka ihmetyttää on Kreikan näkyvimpien poliitikkojen toiminta.

Miksi?

Koska yksi keino Kreikalle saada nopeasti kestäviä tuloja on Kreikan vahva matkailuelinkeino.

Se vaatii hyvää mielikuvaa matkailua harkitsevien ajatuksissa. Eli Kreikan brändi matkailumaana vaikuttaa aika heikolta, johtuen uutisista ja joidenkin Kreikkalaisten poliitikkojen esiintymisestä uutisissa.

Toinen asia, joka näyttää vaivaavan Kreikkaa on sama, joka vaivaa Suomeakin: Valuuttaa karkaa talouden kierrosta yksinkertaisesti liian paljon.

Koska se on mahdollista. Veroparatiiseihin. Kreikan lähellä on myös Kypros, joka on tunnettu myös veroparatiisina. Oletan, että Kreikasta on kohtalaisen hyvät yhteydet Kyprokselle.

Globaali "systeemi" on monimutkainen.

Toki nykyisin rahaa voidaan siirtää ihan minne tahansa maailmassa. Sellaiseksi pankkijärjestelmä on osin kehittynyt toisistaan riippumattomilla kehitysaskelilla, osin kehitetty.

1990-1996 työttömyyslukujen graafista:

Graafin piikki näyttää tuolla suurennuksella pikkuisen heikosti. Tarkemmin katsottuna työttömyysluvut alkoivat nousta lievästi jo 1991 loppupuolella. Nousu mahtuu kuitenkin normaalien kausivaihteluiden sisään, ihan jos tulkitaan pelkkää graafia. Mitä taloudessa silloin oikeasti tapahtui? Se taitaa olla ratkaisevaa.

Vuoden 1992 aikana työttömyys nousi jo yli 10%:iin. Jatkaen nousuaan kellutuspäätöksen jälkeenkin, käväisten kellutuspäätöksen jälkeen liki 20%:ssa. Eli Kellutuspäätös voimisti työttömyyden kasvua. Niin asiaa voi kyllä selkeästi tulkita.

Tunnusluvuista. Tekninen analyysi ei kerro kaikkea, osakekaupassakaan.

Muihin kysymiisi tunnuslukuihin en pysty suoraan ottamaan kantaa. Lyhyesti mielipiteeni, joka ei ole kattava, eikä tyhjentävä: Osakemarkkinoilla on yksi tapa analysoida osakkeita ja tehdä kauppaa niillä: Sen nimi on tekninen analyysi. Varmasti tuttu termi sinulle.

Toisinaan näkee, että kansantaoudesta tehdään tulkintoja lähes yksinomaan "teknisen analyysin keinoin". Eli tulkitaan tunnuslukuja. Niiden tunnuslukujen takana on toisinaan hyvin monimutkainen syy-seurausverkko, useinkan ei vielä pystytä näkemään, että
1) tämä yksittäinen päätös
2) johti siihen, että Euribor tai Libor nousi tai laski.

Koska kunnolliset "systeemiset työkalut" puuttuvat. Siksi uusista asioista on kyse.

Mikä auttaa? Rakenteelliset korjaukset,jotka mietitään tarkkaakin tarkemmin.

Rakenteellisia korjauksia ei ole tehty. Se taitaa olla yhdistävä ongelma Suomessa ja Kreikassa.

Mitä se voisi tarkoittaa?

Suomessa esim. sitä, että oikeasti tajuttaisiin, että maailma on voimakkaassa muutostilassa. Ja ihan uutta osaamista tarvitaan.

Mistä uutta osaamista saa? Kouluista ja oppilaitoksista.

Koulujärjestelmä on rakenteellisesti hyvin jäykkä.

Taloudessa muutokset tapahtuvat nykyään nopeasti. Koska tietoa tuotetaan ihan eri nopeudella, kuin mihin koko systeemimme on rakennettu.

Esimerkki:

Paperikoneenkäyttäjiä ei yhtäkkiä enää tarvitakaan, samassa määrin kuin aikaisemmin. Koska teollisuusautomaatio.

Big data osaajia tarvitaan vastaavasti enemmän. Koulujärjestelmä ei jostain syystä vain taivu nopeisiin muutoksiin.

Ja maailma muuttuu nykyisin neljässä vuodessa todella paljon.

Se on yksi rakenteellinen ongelma. Miten se korjattaisiin? Siihen minulla on joitain ajatuksia, yhden tai kahden blogin tila ei siihen oikein riitä.

On muitakin rakenteellisia korjauskohteita. Jotka ovat palvelleet Suomea aikanaan ihan hienosti. Tarve ja kysyntä niiden kohdalla on muuttunut.

Sama juttu. Yhden tai kahden blogin tila ei riitä. Lisäksi talkoohommilla näiden asioiden pohtiminen ei ole ihan hedelmällistäkään... Palkkaa kun en näistä pohdinnoista ainakaan vielä saa. Lisäksi on vähän askaretta opinnoissa. Tenttiä tulossa ja dippatyötä aloittelen.

Miksi sitten mietin näitä?

Suomen etu mietityttää paljon, monesta syystä. Eipä Suomen etua juuri kukaan muu vie eteenpäin, kuin suomalaiset. Vaikuttaa myös siltä että parhainta puolustuspolitiikkaakin Suomelle on pitää Suomen talous hyvässä kunnossa. Niin hyvässä kunnossa, kuin vain inhimillisesti on mahdollista.

Toinen, joka auttaa on "systeemiajattelun" näkökulma

Tässä hyvin yksinkertaistettu kuva hierarkkisesta ja verkkomallista. Joka vähän avaa sitä, mitä systeemiajattelu on.

Oman vakaan käsitykseni mukaan yhteiskunnat ovat niin tiukasti verkottuneita nykyisin, että yksi muutos yhdessä kohtaa verkkoa saa aikaan vaikutuksia monessa muussakin kohtaa yhteiskuntaa.

Välillä vaikutukset ovat toivotun suuntaisia. Välillä eivät.

Siksi tuon hyvin usein esille sitä, että on tärkeätä alkaa hahmottamaan yhteiskuntaa toisin. Yksi erittäin hyvä työväline on systeemianalyysi tai systeemiajattelu. Yhteiskunta koostuu limittyvistä ja päällekkäisistä systeemeistä.

Jotka usein vaikuttavat toisiinsa.

Esimerkki:

Jos tehtäisiin kellutuspäätös, niin mihin kaikkialle eri asioihin ja eri systeemeihin yhteiskunnassa se vaikuttaa?

Jos nettovaikutus on positiivinen ja avaintunnuslukujen osalta toivotun kaltainen, niin silloinhan päätös on hyvin järkevä.

Jos ei, niin sitten päätös ei ole järkevä.

Toivoisin aidosti, että suuria yhteiskunnallisia päätöksiä pohditaan laajemmin.

Systeemiajattelu ei ole edes ihan mitään rakettitiedettäkään. Se vain vaatii pikkuisen näkökulman muutosta. Ja on itse asiassa hyvin luontainen tapa ihmisille.

Miksi sitäkään ei opettaisi kouluissa?

Lainaan tähän yhtä sitaattia, joka on karuudessaan hyvin kuvaava. Intialainen kansantaloustieteen proffa Pune:n yliopistosta sanoi kerran eräässä keskustelussa mieleenpainuvasti: "Emme Intiassa tee suuria päätöksiä koskien kansantaloutta harkitsematta niitä päätöksiä tarkoin. Koska riskinä on, että miljoonat voisivat kuolla nälkään."

Kolmas joka auttaa: Yhteistyö.

Maailma muuttuu niin hurjaa vauhtia, koska tietoa tuotetaan ihan valtavia määriä, että suomalaisilla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä keskenään yhteistyötä.

Tästä olen täysin varma.

Opitaanko tai opetetaanko kouluissa yhteistyötä? Eipä juuri.Tavallaan jotain kyllä. Mutta ei kuitenkaan.

Miksi yhteistyötä ei opetettaisi systemaattisesti?

Osa näistä välineistä vaikuttaa nopeammin. Osan vaikutus näkyy pidemmällä viiveellä.

Jos meinaamme Suomessa maksaa eläkkeet vielä muutaman vuoden ja kymmenien vuosien päästä, ei meillä kyllä ole paljoa vaihtoehtoja.

P.S.
Ei taida ex kansanedustaja Reijo Tossavainen olla ainoa toisinajattelija Suomessa...

P.S.S.
Kreikassa vaikuttaa tässä blogissa lukemani perusteella olevan mainiota meininkiä ajatella fiksusti omilla aivoillaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #24

"Valuuttaa karkaa talouden kierrosta yksinkertaisesti liian paljon.

Koska se on mahdollista. Veroparatiiseihin."

Jaarittelevaa ja mitäänsanomatonta pohdintaa Jouni Karilta. Yhteisvaluuttaa ei voi järkiperäisesti puolustaa siksi sitä puolustetaan mielikuvilla ja oman valuutan uhkakuvilla.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #25

Kiitos kommentistasi. Kannustavahan se ei ole. Vaikka siis aika isoja asioita kommentissani on mielestäni pohdittuna. Eikä niin, että sinulta nyt erityisesti kiitosta olisin odottanutkaan.

Jaksoitko kuitenkin lukea koko kommenttini linkkeineen?

Olet kyllä tosi nopea lukemaan, jos niin teit.

Toki perustelut ovat myös paikallaan väitteillesi.

Muuten käy mielessä, että tuulikos se taas sormia näppäimistöllä liikuttelee...

Kiitoksena osoitteettomasta kritiikistäsi nakkaan tähän linkin, jossa on mietteitä kritiikistä. Aiheellinen ja selkeä ja asiallinen kritiikki asiasta on kyllä hyvästä.

Tunnenkin erään kaverin, jolla puhelinluettelossa ammatin kohdalla oli "Kriitikko"...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #24

Edelleen, kellutuspäätös ei pahentanut työttömyyttä, sillä ongelmat oli jo leivottu sisään. Aiemmat virheet eivät tämänlaisissa asioissa oikene välittömästi, vaikka haluat jostain syystä näin kuvitellakin.

Jos vaikka katsoisit Suomen vaihtotasetta, missä alijäämä kääntyi parissa vuodessa ylijäämäiseksi:

http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...

Valitat, että Suomi "vuotaa" rahaa, tuollaisella päätöksellä tällainen vuoto tukittiin. Nyt elämme hyvin samanlaista tilaa hyvin samanlaisessa rahapoliittisessa ympäristössä.

Tämä on siksi tärkeää, että rahapolitiikan virheet voivat tuhota yhteiskuntia. Näin on käymässä nyt Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa ja pihdit alkavat tapailla jo Italiaa ja Ranskaakin.

Pidän toki tärkeänä sitä, että yhteiskunta pysyy "ajan hermolla" ja pyrkii mukautumaan kulloiseenkin vallitsevaan tilanteeseen. Parhaimmat joustot talouspuolella tarjoaa valuuttakurssimuutokset. Euroopan erilaisten talouksien epäsuhtaa korjautettiin vuosikaupalla valuuttakurssijoustoin.

Se antoi mm. Kreikalle elintilaa hengittää. Nykyisin harva lomailija miettii sitä, miten valtiovarainministeri esiintyy - vaikkakin Gianis Varoufakis on henkilö, jonka nykyisin hyvin monet tietävätkin. Kreikan lomaelämään ihastuneet kertovat yhä päivittäin kaipaavansa tulevaa vuosilomaa Kreikassa.

Mutta yksi asia täytyy kuitenkin pitää mielessä: kaikenlaiset muutokset yritysten tuotantotapoihin, koulutus ja muu on epävarmaa ja vieläpä hidasta tavoiteltujen tehokkuuksien suhteen. Siksipä oikeastaan ainoat toimivat "rakennemuutokset" ovat palkkojen leikkaus, jos valuuttakursi ei jousta alueellisiin erityistarpeisiin muuttuneessa tilanteessa. Esimerkiksi Venäjän toimien vuoksi Suomen talous ottaa runsain mitoin pahempaa osumaa kuin vaikkapa Hollannin talous.

Suomea haittaa euron liian korkea arvo erityisesti tärkeimpien kaupankäyntimaidemme valuuttoja vastaan (Ruotsi ja Venäjä.) Euro ei toki ole niin räikeän yliarvostettu kuin mitä se on Kreikalle - mistä johtuen Suomen ongelmat ovat koko lailla pienempiä ainakin toistaiseksi.

Mutta kun leikkauslinja on voittanut vaalit niin ikävä kyllä pelkään Suomenkin tilanteen käyvän yhä vain ylitsepääsemättömämmäksi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #27

Me näemme nämä syyt eri tavalla. Ja se on ihan ok. Menee aikaa ja tilaa blogissa, joten jatketaan keskustelua aiheesta paremmalla ajalla.

Leikkauslinjan huonoudesta laman aikana on olemassa arvostetun talouden asiantuntijan mielipide. Tuore ja laaja kirjoitus.

Rahojen vuoto veroparatiiseihin on lisääntynyt. Se vaikuttaa olevan fakta. Ja se raha on pois talouden terveestä kierrosta.

Tässä vielä eräs aiempi kirjoitukseni, joka kuvaa, miksi rahan kierto oli 1990-luvulla erilaista kuin vuonna 2015. Tälle en ole tähän mennessäkään saanut loogista vastaperustelua.

Että jos haluttaisiin "pikaratkaisu" talouden ongelmiin, niin sellainen on veroparatiiseihin rahojen vuodon tukkiminen. Vaan ei ole yksinkertainen tehtävä. Tai ehkä se voi ollakin. Ainakaan sitä konstia ei ole hoksattu kokeilla nykyisessä maailmantilanteessa. Miksipä ei? Siihen vaikuttaa olevan muutama syy.

Tsemppiä sinne Kreikkaan.

KLIP-------------------
Mieleeni on jäänyt yksi kansantaloustieteen professori Osmo Jaskarin pitämänä luento 1990-luvun alkupuolella. Kuulin silloin mainion tarinan rahan kiertokulusta. Joka vaikuttaa selittävän, että miksi kansantalous on rikki vuonna 2015.

Otetaan esimerkkinä vaikka yrittäjä, joka saa ison tilauksen, virkamies jolle maksetaan palkkaa, tai tutkija, joka saa apurahaa tutkimustaan varten. Mitä siitä seuraa laajemmin?

-> Yrittäjä, virkamies tai tutkija ostaa leipää. Ehkä jopa sitä maukkaampaa laatua.
-> Kauppias ostaa leivät leipomolta.
-> Leipomo maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Leipomo ostaa jauhot myllyltä.
-> Myllykin maksaa palkkaa työntekijöilleen.
-> Mylly ostaa viljan tukkurilta.
-> Tukkuri maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Tukkuri ostaa viljan maanviljelijältä.
-> Maanviljelijä ostaa myös kaupasta leipää.
-> Maanviljelijä ostaa lannoitetta.
-> Lannoitefirma maksaa palkan työntekijöilleen.
-> Maanviljelijä ostaa kotimaisen traktorin.
-> Traktoritehdas maksaa palkkoja työntekijöilleen.
-> jne jne.

Tämä vain leivän ostamisessa. Sama toteutuu kaikissa muissakin palveluissa. Raha kiertää kansantaloudessa.

Entäpä jos kansantalouteen laitetaankin miljoona euroa LISÄÄ?

Mitä siitä seuraa?

Rahan lisääminen kansantalouteen vaikuttaa vähintäin kymmenkertaisesti. (Tämä toimi Suomessa 1990-luvun alkupuolella siis, kun rahaa ei vielä poistunut massiivisia määriä veroparatiiseihin.) Koska raha kiertää kansantaloudessa. Raha kiertää kansantaloudessa. Ja usein myös "rahan siirtotilanteissa" maksetaan veroja. (ALV, tuloverot, jne.)

Mikä on muuttunut Suomessa ja muissakin maissa sitten 1990-luvun?

Rahaa poistuu melkoisia määriä verottajan ulottumattomiin, veroparatiiseihin. Kansantaloudesta poistuva raha on myös nettovaikutukseltaan enemmän kuin pelkästään sen rahallinen arvo.

Jos 1990-luvulla raha investoituna kansantalouteen kymmenkertaistui arvoltaan, niin kuinka paljon vaikuttaa Suomesta kierrosta veroparatiiseihin poistuva raha?

Paljon.

KLAP----------------------

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Enpä ole Montenegrossa käynyt, enkä tiedä miten rinnakkaisuus on toteutettu. Mikä on käytössä oleva käteinen, jos maassa on kahden rahayksikön systeemi?

Voidaanko esimerkkinä rinnakkaisvaluutasta käyttää markan ja (silloisen) ecun asetelmaa ennen vuotta 2002, jonka alkajaisiksi käteis-markka ajettiin alas?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ihan hyvän idean Tossavainen esittää!

Yksi asia kuitenkin mättää: Mitä tapahtuisi Suomen korkotasolle Suomen valitessa Kreikan tien?

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Mikä mättää, missä todellisuuden taju?
Kreikka pääsi EU:n jäseneksi rikollisella toiminnalla, väärentämällä taloustietonsa.
Kreikka ulos EU:sta ja eurosta välittömästi.
Jos Kreikka ei pärjää sen jälkeen, niin mitä sitten?
Ei Suomi, eikä mikään muukaan valtio voi, eikä saa olla Kreikan sosiaalitoimisto.
Sitä saa mitä tilaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Euron jatkuminen vaatii täyttä liittovaltiota eikä siihen ole mitään haluja Euroopassa. Liittovaltio olisi tulonsiirtounioni eikä siihen ole haluja Suomessa. Pattitilanne joka purkautuu kun realiteetit tajutaan.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Reijo, näinhän se menee. Historia joskus todistaa, että EURO oli jonkinlainen rinnakkaisvaluuttakokeilu.

Kaikki vapaat Euroopan valtiot ihmettelevät,että miten oli mahdollista?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Toivottavasti palkat maksetaan jatkossakin euroissa ja lainaa lyhennetään ekp:n määrittämin koroin. Muussa tapauksessa saattaa käydä kansalaisille ja täällä toimiville firmoille vähän turhan kalliiksi omasta rahasta aiheutuvan mafiaveroon verrattavan välirahan maksaminen noille tossavaisille jotka nyt kuola suupielessä ovat valmiita tulemaan taskuillemme.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Tomi, aikoinaan ja ihan oikeasti kun lainat vapautuivat valuuttapohjaisiksi. No, niitähän sai. Olin koneessa tulossa jostain, kun markka laitettiin kellumaan. Meinasi tippua koko hökötys alas uutisen levitessä kabiinissa.

Eivät yritykset lainanneet vaan pankit lainasivat ja tarjosivat sitä eteenpäin. Ne jotka ottivat tekivät sen omalla riskillä. Muistatko enää sellaisia pankkeja kuin KOP, SYP, STS SKOP jne.

Euron ongelma on sama, mutta suuremmassa mittakaavassa. Kreikka liittyi valuuttaamme ja nahkahousut ja sammakonsyöjät (pankit) lainasivat kilvan maalle, jotta se voisi ostaa heidän tuotteitaan. Euroissa.

Euro ei oikeastaan ole valuutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Euron ongelma lienee jonkinlainen visio euroopan liittotasavallasta. Tämä visio on mahdoton ja samalla myös yhteisvaluutta. Euro on jo nyt eriarvoinen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Valuuttalainoissa onkin riskinsä ja siksipä kannattaa lainat ottaa sellaisessa valuutassa jossa nuo riskit ovat mahdollisimman pienet. Pitää olla varmuus siitä että ainakaan oman valuutan heilahtelut eivät uhkaa takaisinmaksukykyä, vaikka nyt 5-25 vuotta eteenpäin.

Valuuttariskiä merkittävämpi tekijä on korkotaso jonka lainanottajan kannalta tulisi olla edes jotenkin ennustettavissa vähintään muutamien vuosien aikataululla. Oma historiamme osoittaa kiistatta että markan osalta näin ei ollut. Itse puhun omista kokemuksistani aina 60-luvulta eteenpäin, en pelkästään 90-luvun tappovuosista.
Jatkokysymys kuuluukin kenen taskuun ne korkeat korot kolisi ja kuinka monta yritystä tapettiin ja kuinka monta kotia tuhottiin niiden markkakorkojen vuoksi pahimmillaan.

Oma valuutta ja korkopolitiikka voisi olla se paljon puhuttu 'suomalaisten etu' vain ja ainoastaan jos olisi olemassa takuut yksityisille ja yrityksille siitä että euromääräinen ostovoima, kustannukset ja korot eivät missään olosuhteissa voisi asettaa suomalaisia kansalaisia tai täällä toimivia yrityksiä muita eurooppalaisia huonompaan asemaan. Tosielämässähän mitään takeita ei voi olla, vaan pahimmillaan se voi käydä maallemme parannuksen sijasta myös paljon katastrofaalisemmaksi vaihtoehdoksi. Siksipä pidättäydyn nykyisessä valuutassa eikä ole ollut syytä kaivata entistä. Siitäkin hyvitykset vielä saamatta, enkä suinkaan ole ainut.

Aina kun näitä markan kaihoilijoita tulee niin kannattaa jokaisen tahollaan alkaa miettimään miten sellaisessa tilanteessa voisi laittaa vahingon kiertämään mikäli sen oman valuutan kanssa jäisikin hetkellinen tai pitempiaikainen mustapekka käteen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #19

Valuuttariskeiltä voi myös suojautua. Suomen tasavalta nosti hiljattain dollaripohjaisen lainan. Valuuttakurssiriskeiltä toki suojauduttiin.

Markkakorot oli ainakin 90-luvun alussa pakko nostaa käsittämättömän korkealle, koska pääomapako ylivahvasta markasta oli huimaa. Korkeilla koroilla haluttiin luoda insentiivi pitää pääoma Suomessa.

Miksi sitten ecu-kytkös kuitenkin purettiin, vaikka täällä nyt näyttäisi osa väestä olevan sitä mieltä, että ongelmamme olivat vallan fantastisella tasolla? Miksi samanlaisen ratkaisun teki mm. Italia ja Iso-Britannia?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kreikan rinnakkaisvaluutta olisi geuro eikä drakma. Sitä on Saksassa esitetty jo kolme vuotta sitten:

”'Geuro' an Alternative to Greek Euro Exit: Deutsche Bank
Greece’s best chance of survival may be to stay in the euro but opt for its own parallel currency or “Geuro,” according to Deutsche Bank’s head of research, Thomas Mayer.”
Wednesday, 23 May 2012 http://www.cnbc.com/id/

Geuro olisi luonteeltaan valtionvelkakirja, jolla valtio maksaa palkkoja ja jolla voi ostaa tuotteita. Ongelmaksi tulisi se, miten ihmiset selviytyisivät euromääräisistä veloistaan.

Suomessa Uutispuolella ”Suomen Pankki varoittaa kotitalouksien velkaantumisesta ja asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta… Keskuspankin mukaan pankkien suurimmat kotimaiset vakausuhat liittyvät pääosin kotitalouksien huomattavaksi lisääntyneeseen velkaantuneisuuteen.”

Jos Suomessa otettaisiin vastaavasti käyttöön rinnakkaisvaluutta feuro, ihmiset eivät selviäisi asuntolainoistaan eivätkä valtio ja kunnat selviäisi euro- ja dollarimääräisistä veloistaan. Ei ole hyvä tie.

(Kuva ei näy Puheenvuoron puolella; kyseessä lienee rangaistus Perussuomalaiset rp:n edustajiin kohdistuneesta kommentoinnista.)

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Paavo Väyrynen on ehdottanut samaa. Niin ja Ahvenanmaallahan on käytännössä kaksoisvaluutta, euro ja Ruotsin kruunu.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kun on kierretty muutakin kuin Senaatintoria, on Väinö Linna jäänyt perin tuntemattomaksi, mutta olettaisin hänen tuotantoaan arvostettavan yksinkertaisten valmentamisessa tykinruoaksi.

Esson baarilla on sanottu Suomen kansan saavan asettaa ehdokkaita, joista johtokuntatason kommunistit sitten valitsevat. Näin syntyi politiikan uusi raskassarjalainen Anne Berner, ajatushautomo Liberan aktiivi, joka asetettiin ehdolle tavallisten maalaisten puolueen listoille viime tipassa tukkimaan uusia ajatuksia.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kirjani “Rooma opettaa” on tilattavissa nettikaupasta. Se tarjoaa ennenjulkaisematonta “myyrän” tietoa mm.

Anneli Jäätteenmäen tapauksen taustoista

Paavo Lipposen asettumisesta sdp:n presidenttiehdokkaaksi.

Sauli Niinistön ulkomaanpalvelun taustoista

Jörn Donnerin lähdöstä pääkonsuliksi Los Angelesiin

HS:n Long Play projektista

Kyösti Suokkaan joutumisesta Eurovaalien -09 ehdokkaaksi

http://www.bod.fi/kirja/heikki-roenkkoe/rooma-opet...

Toimituksen poiminnat