Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Pakkoruotsi suomen kielen surma Ruotsissa

Pariin viikkoon en ole kirjoittanut Puheenvuoroon, koska kiersin matkailuautolla 4076 km Ruotsia ja Norjaa.

Vanhan sanonnan mukaisesti matkailu avartaa. Sitä se teki nytkin, ja tässä kirjoituksessa tuon julki suomen kieleen liittyvät havainnot.

1600-luvulla Ruotsin valtio houkutteli suomalaisia uudisasukkaita Värmlannin kaukaisimmille metsäseuduille lupaamalla heille mm. verovapauden muutamaksi vuodeksi. Heitä saapui asumattomille seuduille runsaasti ja eniten Savosta Rautalammin seudulta. Värmlantiin he rakensivat uudet asumukset ja harjoittivat aluksi kaskiviljelyä.

Vuosisatojen ajan laajat alueet Ruotsin ja Norjan nykyisen rajan kahtapuolta on tunnettu nimellä finnskogarna eli suomalaismetsät. Alueella elettiin suomalaisia viljely- ja elämäntapoja noudattaen.

Yksi asia oli kuitenkin selvä alusta pitäen. Suomalaisilla uudisasukkailla ei ollut minkäänlaisia kielellisiä oikeuksia. Hallinnon kieli oli ruotsi niin silloin kuin nytkin. Pikkuhiljaa pakkoruotsin vaikutuksesta suomen kieli hävisi käytännössä kokonaan.

Nykyisin suomalaisuuden havaitsee vain joissakin paikannimissä. Toki monet ruotsalaistuneet suomalaiset arvostavat suomalaisia juuriaan. Mutta eivät kaikki, sillä Torsbyssä menin metsäsuomalaisten museoon ja kulttuurikeskukseen. Ikäväkseni havaitsin, että tilat oli annettu pakolaisten käyttöön. Kirosin ääneen på svenska ja jatkoin matkaani Norjaan.

Ajelin Norjassa Oslon seuduilta aina Lofooteille saakka. Sieltä palasin Suomeen Ruotsin pohjoisimman maakunnan Norrbottenin kautta. Havaitsin, että siellä noin 90 % tienvarren nimikylteistä eli paikannimistä oli suomenkielisiä. Se paljasti maakunnan historiasta sen, että aikoinaan koko laaja maakunta oli pääasiassa suomalaisten asuttamaa seutua.

Myös Norrbottenissa pakkoruotsi on hävittänyt suomen kielen. Sitä puhutaan enää Suomen rajan tuntumassa. Tapasin siellä erään vanhemman miehen, joka kertoi, että vielä hänen lapsuudessaan suomen kielen käyttö esimerkiksi koulujen välitunneilla oli ankarasti kielletty!

Vielä reilut sata vuotta sitten Suomessakin suomen kielen asema oli todella alistettu ruotsin kieleen verrattuna. Toki "bättre folk" asenne näkyy vieläkin, sillä esim. yliopistoihin suomenkielisistä hakijoista pääsee noin kolmannes ja ruotsinkielisistä reilu puolet. Siis melkoinen epäkohta.

Ja yhä vielä meille tuputetaan pakkoruotsia peruskoulussa, vaikka nykymaailmassa siitä on moniin muihin kieliin verrattuna hyvin vähän käytännön hyötyä.

.......

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Suvaitsevainen sivistyneistö on käyttänyt sen verran kovia keinoja, että puhdasta on tullut:

http://www.svd.se/nar-finskan-rensades-ut-ur-norrb...

Onkohan noilta ajoilta peräisin se ihmeellinen ajatusmalli, että jos minä en opiskele ruotsia luullaan, että olisin kieltämässä muilta sen opiskelemisen tai puhumisen?

Reijo Tossavainen

Suosittelen lukemaan Jussi ylle linkittämän jutun.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Ruotsin kielen vapaaehtoistaminen Suomessa ei elvytä suomea Ruotsissa ja Norjassa.

"Torsbyssä menin metsäsuomalaisten museoon ja kulttuurikeskukseen. Ikäväkseni havaitsin, että tilat oli annettu pakolaisten käyttöön. Kirosin ääneen på svenska..."

No, mitä kiroamista tässä on? Metsäsuomalaisten museon tiloilla autetaan vähäosaisia ja sen tarkoituksena on ollut kertoa sorretun kieliryhmän häviämisestä.

Ajattele sitä jatkuvuutena.

Reijo Tossavainen

Maahanmuuttajien käyttöön olisi ollut muitakin tiloja...

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Mahtoivatkohan kveenit ja metsäsuomalaiset kokea ruotsia tai norjaa minään pakkopullana ennen 1800-lukua? Kannattaako "pakkoruotsi" sanaa käyttää tässä kontekstissa ollenkaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Opettavainen tarina kulttuuriperimän haavoittuvuudesta, kiitos siitä. Arvokeskustelu siitä halutaanko perimää vaalia onkin sitten oma lukunsa. Mielestäni ihan kaikissa asioissa ei kannata matkia ruotsalaisia.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Reijo, mietipä tätä hajoita ja hallitse -tekniikan riemuvoittoa:

Suomalaisten Ruotsissa puhuma murre nimettiin "meänkieleksi". Tämän jälkeen itse suomen kieli ei ole ollut Ruotsissa alkuperäiskieli, vaan pelkkä siirtolaisten mukanaantuoma, eikä ole ansainnut kummempaa asemaa kuin jokin serbokroatia.

Toisaalta meänkielellä ei ole ollut kirjallisuutta, ei edes kielioppia; se ei siis ole kuttuurikieli, ja paikalliset on itsekin saatu halveksimaan sitä. Kielenvaihto ruotsiin onkin sitten tapahtunut yhden sukupolven aikana!

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Onhan se järkyttävää, että Ruotsin perämetsistä on kadonnut sinne aikoinaan muuttaneiden savolaisten kieli. Miten me suomalaiset voimme varmistaa, että tänne muuttaneiden kansallisuuksien kieliperinne säilyy. Mitä Perussuomalaiset aikovat tehdä ruotsinkielen säilyttämiseksi Suomessa? Entä, kuinka varmistamme, että somalialaiset säilyttävät äidinkielensä tulevien vuosisatojen haasteissa?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nämä hurrit vaan nälvii kun kielipolitikkaa verrataan naapurimaihin ja itkee kansanmurhasta kun Suomeen ehdotetaan vastaavaa järjestelyä ja lisäksi pakkoruotsin poistamista.

Käyttäjän HannuHaanpaa kuva
Hannu J. Haanpää

Ruotsin viralliset vähemmistökielet joilla saa palvelua virastoissa halutessaan ovat: suomi, meänkieli, saami, romani chib ja jiddish.
Suomenruotsalaiset halusivat myöskin "kielensä" säädettävän Ruotsin vähemmistökielten listalle mutta eivät saaneet asialleen tarpeeksi tukea.

Muun muassa Bergslagenin Kopparbergin kirkon rakensivat metsäsuomalaiset jotka kaskesivat tuolloisia erämaita alueella. Sittemmin kaskenpoltto kiellettiin ja alkoi uudenlaisten elinkeinojen aika joista ensikädessä tervan- ja puuhiilen valmistus oli useimmille ainoa tulonlähde. Filipstad:in Värmalandissa perustivat metsäsuomalaisten jälkeläiset jotka olivat usein rautakaivoksista elantonsa saaneita nk. bergsmän. Suomalaisasutus ja kultuuri kielineen hävisi lopullisesti 1900 luvun alkupuoliskolla näiltä alueilta. Normarkin kaivosmuseossa mainintoja alueen suomalaisraivaajista ja "vuorimiehistä" siellä sijaitsevien kaivosten alullepanijoista. Normark on ruotsalaistettu muunnos Noromaa nimestä joksi metsäsuomalaiset olivat paikan nimenneet.

Nykyään onkin hyvin monella ruotsalaisella enemmän tai vähemmän suomalaisgeenejä, Ruotsin kuningashuoneessa, tulevan kuningattaren puoliso plus kohta avioituvan prinssin morsian ovat sukujuuriltaan metsäsuomalaisia.

Myöhemmällä ajalla ovat sadat tuhannet suomalaiset rakentaneet Ruotsia omalla suomenkielellään vuosikymmenien ajan kielikielloista huolimatta joita on jaettu eri yhteyksissä. Vasta viime vuosina on tullut suomenkielen asemaan kohennusta ja meillä on voimassa nk. hallintoalueet joissa saa omakielistä palvelua asioidessaan virastoissa. Näitä parannuksia ei ilman EU:n painostusta oltaisi saatu aikaan.

Suomen kielen säilymisen kannalta on ensisijaisen tärkeää saada suomenkielen opettajakoulutus käyntiin, ilman suomenkielen opetusta ei kieli säily Ruotsissa.

Suomalaiset poliitikot ovat jostain kumman syystä valmiina puolustamaan ruotsinkielen asemaa Suomalaisiessa koulutuksessa henkeen ja vereen mutta eivät koskaan edes yritä kuunnella ruotsinsuomalaisten ongelmia Ruotsalaisesa yhteiskunnassa. Jonkinlaista vastavuoroisuutta luulisi voitavan saada aikaan, onhan kysymyksessä kansallinen vähemmistökieli molemmissa maissa (de facto).

Suomenkielen säilymiselle ja kehittymiselle Ruotsissa ovat ruotsinsuomalaiset kaikkein tärkeimmässä roolissa mutta heille pitää antaa tuki ja resurssit jotta päästään tavoitteisiin. Se ei tietenkään onnistu millään "pakkosuomella" vaan tietenkin normaaliin tapaan vapaaehtoisesti hakeutua suomenkielen opintoihin koulupäivän puitteissa.

Ruotsinsuomalaiset vapaakoulut ovat jo tuottaneet kaksikielistä nuorisoa jotka hallitsevat molemmat kielet ja pitävät itse äidinkielensä säilymistä Ruotsissa tärkeänä asiana. Näiden koulujen oppimistuloksetkin olivat muutama vuosi sitten maan kärkeä joten niiden yhteiskunnalle tuoma etu on varsin selvä.

Ruotsinsuomalaisissa vapaakouluissa pitää opetuksesta tapahtua vähintään puolet ruotsin kielellä joten niitä ei voida verrata Suomen ruotsinkielisiin opinahjoihin jotka ovat valovuosien päässä ruosujen tilanteesta kokonaan ruotsiksi tapahtuvan opetuksen johdosta.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Minulla on hieman toisenlainen kuva Norrbottenista. Luulajasta pohjoiseen pärjää hyvin suomen kielellä, ellei sitten ole kyse muinaisruotsista, jota mm. Övekalixissa puhutaan. Se on vähän niin kuin Turun murre Suomessa. Itselläkin turkulaisena on vaikeuksia ymmärtää Lieksassa puhuttua kieltä.

Reijo Tossavainen

Vanhempi polvi puhuu suomea sitä paremmin, mitä lähempänä Suomen rajaa ollaan. Nuorempien osalta suomen kielen taito huomattavasti vähäisempää.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Minun mielestäni perussuomalaisten kannattaisi herättää henkiin Nordek eli pohjoismainen valuuttaliitto. Tornio/Haaparannassa näkyy, miten hyvin eri taloudet pelaavat yhteen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Itse asiassa Nordek ei ollut valuuttaliitto, vaan Nordek-sopimuksen tarkoitus oli kirjata paperille pajon laajempi tavoitteisto yhteisen talous- ja valtioalueen muodostamisesta Pohjoismaiden kesken. Tämä sopimus vesittyi Neuvostoliiton määräyksestä, kun Suomi ei siihen saanut osallistua eikä Ruotsi puolestaan Suomen pois jäätyä suostunut Tanskan ehdottamaan tynkä Nordekiin.

Siitä huolimatta suurin osa Nordekin tavoitteista oli käytännössä toteutettu siihen mennessä kun Neuvostoliitto romahti. Pikkuhiljaa ja vaivihkaa, ääntä pitämättä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tarkistin juuri pakkoruotsilla, että miten se työttömyys Ruotsissa onkaan. Ruotsissa kuulemma valuutta kelluu. Ja sen seurauksena pitäisi olla aivan erinomaisesti asiat. Miten mahtaa ollakaan?

Työttömyysluvut on pakkoruotsilla "arbetslöshetssiffror".

Suomen tilastoja pidemmältä aikaa.

Siinä 8% hujakoilla ollaan Suomessa.

Tässä Ruotsin tilastoja.

8.3% Ruotsissa.

Kun huiput tasoitetaan, isoja eroja ei löytynyt. Max. 1-2 prosenttiyksikköä. Menee lähes virhemarginaaliin.

Koska kansantaloudessa on muuttujia on niin paljon.

Oliko asiat Ruotsissa sitten paremmin? Työttömyysluvut samalla tasolla.
Oliko pakkoruotsista sitten haittaa? Ainakin tietoa löytyy helpommin.

Käyttäjän KlasKreutzman kuva
Klas Kreutzman

Blogistille onnittelut onnistuneesta ja avartavasta matkailuautoreissusta Ruotsissa ja Norjassa. Kirjoituksesta voi päätellä ettei blogisti ole aivan ummikko ruotsin kielellä, koska kertoo vetäneensä "tammefanit ja jävlar anammat" - kiroilleensa ruotsiksi.

Esitänkin blogistille kysymyksen koskien reissua; miten olisit reissun kokenut jos olisit täydellinen ummikko ruotsin kielellä.

Kysymys nousi mieleeni, koska loppukommenttisi tulisi tulevaisuudessa asettamaan lähes kaikki suomalaiset siihan ummikon asemaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Itse olen ainakin pärjännyt erinomaisesti Ruotsissa ja Norjassa englannilla, toimii myös Suomessa ja Lontoossa.

Reijo Tossavainen

Kreutzman: Ruotsissa kuten kaikissa muissakin maissa pärjää turisti aivan hyvin pelkällä englannilla. Ruotsi on paikallinen kieli pohjoismaissa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kiitos, että pidät näitä kieliasioita esillä. Muut perussuomalaiset ovat leikkausinnossaan unohtaneet pakkoruotsin, vaikka siitä leikkaaminen ei ainakaan köyhää kansaa harmittaisi.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Helppohan se on Tossavaisen eläkkeellä kantaa huolta köyhän asioista. Aktiivi persut ovat huomanneet, ettei pr:stä säästöjä löydy. Nyt ne täytyykin löytää PS-äänestäjien lompakosta.

Reijo Tossavainen

Kyllä perussuomalaiset puolueena ajaa pakkoruotsista luopumista. Yhtenä syynä ovat taloudelliset säästöt.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kirjani "Rooma opettaa" on nyt saatavana e-bookina Google Playssa ja Apple Storessa. Kustantajan kampanjahinta 1,99€ on voimassa parin viikon ajan.

http://ronkko.blogspot.com

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Pakkoruotsin opiskelu pitää poistaa.
Se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö ruotsin kieltä halutessaan voisi tai saisi opiskella. Joka haluaa sitä opiskella,niin siitä vain. Ei se sentään rikos ole.
Järkevämpää pakkoruotsin sijaan olisi pakko kiina, sillä sitähän puhutaan maailmassa huomattavasti ruotsia enemmin.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Pakkokiina olisi järjettömyydessään aivan poikkeuksellista luokkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuon pakkokiinalogiikan mukaan ei suomeakaan sitten pitäisi Suomessa opettaa. Ruotsi on sentään noin kaksi kertaa suomea puhutumpi kieli.

Toimituksen poiminnat