Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Talousnobelisti Krugman: "Suomen talousongelmat eeppinen katastrofi"

Taloustieteen Nobel-palkinnon voittanut Paul Krugman listasi Suomen vahvuuksia: maa on Euroopan mallikansalainen, sillä on rehellinen hallitus, vakaa rahatalous ja vahva luottoluokitus, mikä tarkoittaa halpaa rahaa markkinoilta. 

Princetonin ylipiston kansantaloustieteen professori kuitenkin muistuttaa myös todella kylmäävistä tosiasioista. Suomi on ollut kahdeksan vuotta lamassa. Sinä aikana bruttokansantuote on romahtanut 10 prosenttia, eikä talouskriisi osoita talttumisen merkkejä. 

"Itseasiassa, ellemme olisi keskellä painajaista Etelä-Euroopan kanssa, Suomen talousongelmista voitaisiin puhua eeppisenä katastrofina", Krugman tylyttää.

Yhteiseksi nimittäjäksi Suomen ja useiden muidenkin euromaiden talousongelmille Krugman näkee euron. Kyseessä on hänen mukaansa taloudellinen pakkopaita, joka ei mahdollista valuutan devalvoimista, jonka avulla Suomi selvisi nopeasti 90-luvun alun lamasta.

Neljä vuotta minäkin katselin politiikan touhuja eduskunnasta käsin. Eniten minua harmitti silloin ja harmittaa edelleenkin se, että Kataisen-Urpilaisen ja Stubbin-Rinteen hallitukset vähän väliä julistivat, että "nousu on ihan nurkan takana".

Tosiasiassa tilanne on kuten Krugman ja monet muut ovat sanoneet. Maa on syvällä suossa. Todella syvässä. Onneksi maassa on nyt hallitus, joka on tunnustanut tosiasiat ja ryhtynyt tekoihin.

.............

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Kunpa me kaikki osaisimme tunnustaa tosiasiat. Meillä on koko ajan käsissämme keinot devalvoida sisäisesti. Se voidaan tehdä nopeastikin jos yhteistä tahtoa löytyy.

Toisaalta jos emme osaa uudistaa tuotantoamme ja luoda enempää arvoa olemme ansainneet elintason pysyvän laskun. Bulkkituotanto ei enää riitä. Jokaisen meistä pitää pystyä parempaan. Ja onhan meillä eväät; korkeahko koulutus ja vielä toistaiseksi rahaa saatavissa investointeihin.

1) devalvoidaan sisäisesti laskemalla palkkoja ja tulonsiirtoja

2) perutaan koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat säästöt ainakin teknisiltä ja luonnontieteellisiltä aloilta. Humanisteista ei niin väliksi.

3) valtio lainaa ja takaa entistä nopeammin pieniä summia ideoiden testaamiseen

4) vaaditaan ihmisiltä, ainakin nuorilta, enemmän aktiivisuutta, omatoimisuutta ja vastuuta. Eli reippaat sanktiot ja porkkanat kehiin että jotakin ruvetaan tekemäänkin.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Sisäinen devalvaatio on EU:n taloudellinen pakkopaita, joka on sen ainoa talouspoliittinen vaihtoehto. Se on jotain näistä tai kaikki nämä: palkkojen ja eläkkeiden alennukset, työttömyyden kasvu ja sen hyväksyminen, sosiaaliturvan ja koulutuksen leikkaukset, kansanterveyshuollon huonontaminen, valtion omaisuuden privatisointi ja työperäinen maastapoismuutto. Yksi sisäisen devalvaation keinovalikoimasta puuttuu ja sen mukana kaikki: kasvu ja sen katalyytit. Se on ollut katastrofaalista politiikkaa Kreikalle, ja Sipilän hallitus on nyt EU:n mallioppilaana ottamassa sen politiikan käyttöön Suomessa hyvin yksisilmäisesti: sisäinen devalvaatio maksatetaan ns. tavallisella kansalla. Suomen rikkaita, joiden hyväksi kansakunnan tuloerot ovat viimeisen kahden vuosikymmenen ajan kasvaneet, ei vaadita osallístumaan tämän EU:n politiikan kustannuksiin. Sipilän hallitus leikkii tulella myös EU:n Venäjä-pakotteiden täytäntöönpanossa (Etyj-maahantulokielto) niiden markkinoiden vetoavun tuhoutumisen uhalla. Erityisesti ihmetyttää Timo Soinin täydellinen takinkääntö EU:n suhteen: hän on noussut vallan tikapuita EU-kriittisin äänenpainoin, mutta nyt hän on sen vieraan vallan eurobobrikovilainen politrukki vailla mitään vaihtoehtoa EU:n määräämille poliittisille pakoille. Ulkoministerinä hän tuntuu unohtavan sen tosiasian, että EU:lla ei ole laillista toimivaltaa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ilman omia päätöksiämme. Meidän ei pidä paeta omatoimisuuden mahdollisuutta EU:n levittämän poliittisen savuverhon suojaan. Reijo Tossavainen tapailee oikeita huolenaiheita, mutta Pekka Pylkkösen vaatimalla poliittisella pakkovallalla tuhotaan suomalainen hyvinvointi- ja sivistysvaltio. Vasemmisto on tänään heikoilla, mutta Sipilän hallituspolitiikan toimeenpanon seurauksena täältä vielä tullaan, ja se tapahtuu ennen muuta persujen avustuksella.

Pekka Pylkkönen

Sisäinen devalvaatio on vaihtoehto joka voidaan tehdä nopeasti jos yhteistä tahtoa löytyy. Kyllä minä odotan että me pienituloisista aina suurituloisimpaan saakka osallistumme jos sen aiomme tehdä. Jos meillä olisi oma valuutta, devalvaatio voitaisiin tehdä toisin. Mutta nyt ei ole. Suomi ei kuitenkaan uppoa valuuttaan jos pystymme toimimaan yhdessä.

Tuloerot ovat nyt pienemmät kuin 60- tai 70 - luvulla. Eli ne luvut voidaan valita sen mukaan mitä halutaan näyttää. Toimeentulotuki on noussut finanssikriisin jälkeen reaalisesti 20% vaikka talous sakkaa. Pienimmät eläkkeet vielä enemmän. Yhtenäkään vuonna julkiset menot eivät ole laskeneet vaan vuosittaista nousua on luokkaa pari miljardia. Minusta ei ole oikein näyttöä siitä että täällä olisi oltu ajamassa hyvinvointivaltiota alas.

Ellei sitten tarkoiteta kilpailukyvyn romahtamista ja velkataakan raketointia ilman tuottavuuden kasvua.

Tuottavuus on nyt alempana kuin ennen kriisin alkua. Palkat ja etuudet ovat kuitenkin jatkaneet nousua. Tämä on epätervettä ja epäreilua "kasvua".

Reijo Tossavainen

Seppäselle erityisesti:

Seppäsen puolueen SKP/SKDL/VAS kehityskulku on johtanut siihen, että se ei ole enää ns. työväenpuolue. Siitä on tullut punavihreä puolue, joka kilpailee samasta äänestäjäryhmästä vihreiden kanssa. Näillä näkymin vas ja vihr pysyvät nykykokoluokassaan, noin suurinpiirtein. Merkittävää roolia niillä ei tule olemaan maamme politiikassa. Varsinkin vassareiden tuleva hallitustaival on hyvin kaukana edessäpäin.

Demareiden tilanne ei sekään ole kovin valoisa. Kannatus on laskenut pikkuhiljaa ja kannattajat ovat hävinneet nuoremmista ikäluokista. Kyse ei ole hetkellisestä protestoinnista, kuten oli kyse kepun osalta.

Demareiden kannatus eläkeikäisissä on yli 30 %, mutta alle 50 vuotiaissa vain alle 10 %. On siis melko todennäköistä, että entinen mahtiasema ei tule toistumaan. Tosin oppositiossa kannatus nousee, mutta tuskin yli 20 prosentin.

Vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu kannatus on puolittunut melko lyhyessä ajassa. Aikoinaan ne muodostivat jopa enemmistön eduskunnanssa. Nyt niiden yhteenlaskettu kannatus on jopa pienempi kuin keskustan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kunpa me kaikki osaisimme tunnustaa tosiasiat. Meillä on koko ajan käsissämme keinot devalvoida sisäisesti. Se voidaan tehdä nopeastikin jos yhteistä tahtoa löytyy."

Jos asiat hoidetaan oikein, ei tarvita devalvointia eikä edes sisäistä devalvointia. Jos devalvoinnin tarvetta ilmenee, se on vain merkki siitä ettei taloutta ole joko osattu hoitaa tai sitä on hoidettu tahallaan väärin.

Mistä tämä väärä talous johtuu?

Se johtuu poitikkojen vaalilupauksista ja siitä että kansa kannattaa niitä politikkoja ja puolueita jotka suosivat tätä väärää talouspolitiikkaa.
-----------

Kun taloutta on pitkän aikaa hoidettu väärin, liian suuria palkankorotuksia, (liian vähän tutkimusta, tuoitekehitystä ja investointeja uuteen tekniikkaan) on pakko devalvoida, ulkoisesti tai sisäisesti, mikä leikkaa pois palkoista sen mitä niihin on perusteettomasti lisätty.

Tämä porvarihallitus ei ole tehnyt sisäistä tai ulkoista devalvaatiota, eikä sellaista suunnittele, vaikka persut onkin hallituksesta.

Tämä halitus on päättänyt korjata tilanteen leikkaamalla menoja, eli leikkaamalla tulonsiirroista. Köyhät pannaan maksamaan edellisten hallitusten talouspolitiikan mokat. Rikkaiden elintasossa ei tämän hallituskauden aikana tapahdu mitään muutosta.

Tällä tavalla saadaan ehkä valtion menoja leikattua vähän, mutta tilanne ei ratkea, ellei maailmantalous elvy ja ellei Suomen kilpailukyvyn ero kilpailijamaihin kuroudu umpeen sillä tavalla että kilpailijamaissa palkkataso nousee, kun se meillä pysyy paikoillaan.

Jos tuo edellinen kappaleen optimistinen toive ei toteudu, jäljelle jää se sisäisen devalvoinnin tie ja jos se ei onnistu, pitää sitten palata sille vanhalle polulle jossa rahan arvoa aika ajoin pienennetään.

En nimittäin usko että talouspolitiikkaa koskaan saataisiin raiteilleen Suomessa oman rahan politiikalla. Sveitsissä ja Ruotsissa ja Saksassa oikean talouspolitiikan tekeminen näköjään onnistuu. Ruotsin kruunun ei tarvitse devalvoitua ja Sveitsin Frangi revalvoituu. Suomessa tämä ei onnistuisi, vaan Suomi joutuisi ainoana länsimaana turvautumaan rahayksikön devalvoitumiseen, samaan talouspolitiikkaan mitä Venäjälläkin harrastetaan.

Pekka Pylkkönen

Tulonsiirrot ovat samalla tavalla syyllisiä. Jonkun pitää luoda se arvo jota vastaan tulonsiirtoja voidaan maksaa. Ne vaikuttavat siinä suhteessa vielä negatiivisemmin kuin palkankorotukset, että niitä vastaan ei luoda mitään arvoa.

Kun devalvoidaan, sekä palkkoja että tulonsiirtoja on leikattava. Joko valuutan arvoa heikentämällä tai nimellismääriä vähentämällä.

Arkadianmäellä ei luoda pisaraakaan hyvinvointia. Se tehdään meidän kansalaisten omin pikku kätösin.

Tulonsiirrot tulisi palauttaa sen vuoden tasolle jota tuottavuutemme reaalisesti vastaa. Eli jonnekin sinne 2007 hujakoilla. Toki inflaatiokorjattuina. Samoin palkat.

Sama asia voidaan halutessamme tehdä myös painamalla markkoja oikein urakalla. Se on kuitenkin vaikeampi tie.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #8

"Tulonsiirrot tulisi palauttaa sen vuoden tasolle jota tuottavuutemme reaalisesti vastaa. Eli jonnekin sinne 2007 hujakoilla. Toki inflaatiokorjattuina. Samoin palkat."

Olet kyllä oikeassa siinä että tulonsiirrot vaikuttavat negatiivisesti tulonmuodostukseen. Toisaalta, eivät veronmaksajat siitäkään tykkää kos heidän vanhuksensa hoitolaitoksissa lojuvat virtsan ja ulosteiden keskellä hoitamattomina, kun ei ole varaa palkata hoitajia.

Kyllä tähän pitää joku tasapaino saada. Ehkä siinä tasapainon etsimisessä kuitenkin tarvitaan sekä kansan demokraattista mielipidettä että myös talouden asiantuntemusta, ettei vanhuksia hoidettaisi ulkomaanvelkaa kasvattamalla.

Johonkin on raja vedettävä ja tietenkin rajanvesosta tulee mielipide-eroja. Nämä mielipide-erot tulisi hoitaa demokraattisesti, mutta ei niin että kansa vain päättää lainata rahat ulkomailta ja hoitaa asiat sillä tavalla.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Ei. Minusta on uskomatonta että meillä on satoja tuhansia työttömiä ja samaan aikaan jatkuvasti saa lukea lehdestä näitä juttuja vanhusten huonosta hoidosta ja muusta vastaavasta.

Miksi me maksamme kotiin tylsistymisestä kun voisimme maksaa sen saman vaikka kymmenen viikkotunnin sairaiden ja mummojen avustamisesta?

Marko Parkkola

1) Juuri kun olen pääsemässä eroon parista lainasta, haluaisit syöstä minut takaisin velkahelvettiin, jonka seurauksena pankki huutokauppaisi asuntoni. Kiitos vaan kovasti!

Pekka Pylkkönen

Tuo on iso ongelma. Sama seuraus olisi myös markkaan siirtymisellä sillä lainat ovat euromääräisiä. Jos taas poikkeuslailla pankit pakotettaisiin muuttamaan lainat markoiksi taikaiskusta, olisimme kohta taas kotikutoisessa pankkikriisissä ja pumppaamassa nallen pankkiin tukieuroja.

Näin matalien korkojen aikana 5-10% devalvaatio tuskin tappaisi ketään. Tai mistäs minä sen tiedän.

Miten itse näkisit keissin? Kilpailukyvyttömyys - siis tuottavuuden ja kustannusten suhde - on niin heikko että saamme joka päivä lisää työttömiä. Joka päivä olemme pikkuisen syvemmällä suossa ja vielä pikkusen velkaisempana.

Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #9

Itseasiassa minulle aivan sama. Äänestämällä ei voi vaikuttaa, niin antaa herrojen tehdä päätökset norsunluutorneissaan. Otan vain vastaan kaiken mitä annetaan, enkä kanna huolta huomisesta.

Pidätän oikeuden kuitenkin sarkastisiin kommentteihin ihan huvin vuoksi :)

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

No juuri näin. Jos näistä asioista stressaa loputtomasti niin pilaa vain elämänsä. Täällä ei kuolla nälkään vielä pitkään aikaan vaikka kaikki menisi päin persettä.

Parasta mitä me voimme tehdä on se että hoidamme omat hommamme mahdollisimman hyvin. Emme me tässä maailmassa ole osaamme enempää ansainneet. Vain sen minkä porukalla saamme aikaan.

Viljo Häggman Vastaus kommenttiin #9

" olisimme kohta taas kotikutoisessa pankkikriisissä ja pumppaamassa nallen pankkiin tukieuroja."

Miksi ihmeessä? Antaa ruotsalaisten rahoittaa pankkinsa jos haluavat. Tai vaikka antaa sen kaatua, kyllä maailmassa pankkeja riittää.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #33

Pankit olisivat velkaa euroissa mutta pankeille oltaisiin velkaa markoissa. Ja devalvaatiossa nämä pankkien markkamääräiset lainat menettäisivät arvoaan. Pankkeja tuskin voi tällaiseen pakottaa. Jos pakottaminen jostain syystä onnistuisi, suomi sijoituskohteena olisi sen jälkeen kuin Venezuela jossa Chavez saattoi milloin hyvänsä napata minkä tahansa firman valtiolle.

Asuntolainakannan kompensoiminen pankeille olisi kallis operaatio.

Pankit voivat toki kaatuakin. Mitä tehdään kotitalouksien menetetyille säästöille?

Ei näistä kukaan tiedä. Mutta terve pankkijärjestelmä on kaikille ehdottoman tärkeää. Yritykset tarvitsevat rahoitusta ja Suomen kaltaisessa maassa jossa ei ole rikkaita sijoittajia, pankit ovat lähes ainoa rahoittaja.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Tuloerot lähtivät kasvuun Ahon hallituksen vuoden 1992 verouudistuksen jälkeen, ja Suomessa on sen seurauksena tapahtunut jättiläismäinen tulojen ja varallisuuden uusjako pääomatulonsaajien eduksi. Eläkemenot eivät ole rasittaneet valtion budjettia. Käsite "tuottavuuden kasvu" ei pidä sisällään varsinkaan sijoitusrahan tuottamattomuutta: teollisuuden investoinnit ovat liian monena vuonna olleet pienemmät kuin yritysten jakamat osingot. Suomen palkat ovat epäsuhteessa ainoastaan saksalaisiin palkkoihin ja tuottavuuteen: Saksa on ainoa valtio joka on hyötynyt EMU:sta kilpailukykynsä osalta. Saksalle EMU on antanut devalvaatioedun, ja Suomelle euron kurssi on ollut epäedullinen. Ruotsi valitsi kansanäänestyksessä viisaasti ei-EMU:n. Myönnän se ongelman, että valtion menot ovat nousun odotuksessa kasvaneet epäsuhteessa valtion tulojen kasvuun. Meiltä on puuttunut kasvu, ja se on EU:n sisäisen devalvaation pakkopolitiikan syytä.

Pekka Pylkkönen

Meillä on tapahtunut paljon. Metalliteollisuus on ehkä surullisimpia esimerkkejä. Suomen suurin teollisuudenala ja neljännes firmoista on verottajan raportin mukaan kannattavuusrajan alla. Palkkojen osuus arvonlisästä on liki 70% ja investoinnit jatkuvasti pienemmät kuin poistot. Koneet ovat keskimäärin vanhoja, uusiin ei investoida eikä vanhoista tuotteista saa enää sitä hintaa minkä aiemmin.

Alaan kiteytyy oikeastaan kaikki ongelmat. Pelkästään jalostusarvon kasvattaminen, siis uudet tuotteet ja paremmin maksavat asiakkaat, ratkaisisivat ongelmat. Mutta on vaikea pakottaa ketään innovoimaan tai olemaan parempi myyjä. Siksi en näe paljon muuta vaihtoehtoja kuin devalvoida vaan kustannustasoa. Pidemmällä tähtäimellä tietysti koulutus ja innovaatioympäristöjen luominen auttavat. Ehkä.

Mitä me haluamme tehdä kaikkien Suomen hitsareiden, koneistajien ja insinöörien kanssa?

Niin joo ja onhan Turun telakka nyt hieno valopilkku. Koko alaa koskevia johtopäätöksiä siitä ei vain voi tehdä.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Sisäinen devalvaatio syventää kysyntälamaa ja pahentaa tilannetta entisestään.

Pekka Pylkkönen

Miten se sen tekee eri tavoin kuin valuutan arvon devalvaatio?

Kummassakin tapauksessa:
- kotimaisten tuotteiden suhteelliset hinnat halpenevat sekä Suomessa että viennissä
- suomalaisten ostovoima suhteessa suomalaisiin tuotteisiin paranee ja tuontiin heikkenee
-kotimaisen tuotannon kilpailukyky paranee

Se on aivan yhdentekevää alennetaanko yhden rahan arvoa vai vähennetäänkö saatavaa rahamäärää. Toki valuutan devalvoiminen pakottaa kaikki maksamaan. Eli se vaatii vähemmän yhteisymmärrystä ja yhteiseen hiileen puhaltamista.

0,9 x 1€ = 1€ - 0,1€ = 0,9€

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Ja liittyy asiaan miten? Kun palkat laskevat, myös tuotantokustannukset ja hinnat laskevat. Siis kotimaisen tuotannon hinnat. Vähittäiskaupan volyymi laskee kummassakin tapauksessa sillä siellä myydään paljon tuontitavaraa. Suomalaisten tuotteiden osuus myynnistä puolestaan kasvaa.

Sillä ei ole eroa käytetäänkö kumpaa devalvaatiomekanismia. Lopputulos on aivan sama jos säätöparametrit ovat samat.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Ulkoisella ja sisäisellä devalvaatiolla on suuri ero. Sisäinen devalvaatio leikkaa palkkoja, mutta vuokrat, asuntolainan lyhennykset ja muut elinkustannukset pysyvät ennallaan. Ostovoima siis leikkaantuu ja kotimarkkinat kyykkäävät.

Ulkoisella devalvaatiolla palkan ja em. kulujen suhde ei muutu eikä kotimainen ostovoima leikkaannu ja kotimarkkinat eivät hyydy.

Kreikasta voi katsoa mallia miten sisäinen devalvaatio on tuhonnut koko maan, bkt on laskenut noin 25%. Sisäinen devalvaatio laskee myös valtion verotuloja, joten veroja pitää korottaa ja tämä laskee ostovoimaa lisää ja veroja pitää taas korottaa, kunnes viimeinen sammuttaa valot.

Albert Einstein sanoi tyhmyydeksi sitä, että tekee saman asian aina uudelleen ja uudelleen ja odottaa erilaista lopputulosta. Meidän päättäjämme ovat siis tyhmiä, koska tekevät samat temput kuin Kreikassa, mutta odottavat erilaista lopputulosta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

Se että velkaantumisen vähentäminen tai jopa pysäyttäminen pienentää bkt:ta ei ole mikään yllätys. Jos ottaisimme tuhat biljoonaa velkaa tänä vuonna bkt luonnollisesti raketoisi. Mutta se ei ole meidän omaa kasvuamme vaan tekohengitystä jossa murretaan koko ajan kylkiluita. Velkaa voi ottaa mutta vain investointeihin jotka parantavat tuottavuutta tulevaisuudessa.

Kilpailukykyongelmissa, kuten Suomen tapauksessa, keinotekoinen kustannustason pitäminen liian korkealla vain syventää ongelmia. Tuottavuuden ja kustannustason kuilu kasvaa jatkuvasti ja vajoamme syvemmälle virtsaan.

Vuokrat määräytyvät markkinoilla jos niitä ei keinotekoisesti nosteta esimerkiksi ostajan subventoimisella. Asuntolainat ovat ongelma. Nyt ne ovat euromääräisiä ja niiden vaihtaminen markkamääräisiin ei ole mahdollista ilman kotimaista pankkikriisiä.

Me teimme virheen kun emme sopeutuneet romahtaneeseen tuottavuuteen kriisin alussa vaan uskottelimme itsellemme että kyseessä on vain suhdanneongelma joka korjaantuu suhdannepolitiikalla.

En vastusta markkaa. Toivoisin että selviäisimme eurossa.

Viljo Häggman Vastaus kommenttiin #18

"Nyt ne ovat euromääräisiä ja niiden vaihtaminen markkamääräisiin ei ole mahdollista ilman kotimaista pankkikriisiä."

Totta kai se on mahdollista. Jos laina on otettu suomalaisesta konttorista niin sen muuntaminen markoiksi ei mitenkään vaikuta pankin ilanteeseen. Eipä tuo vaikuttanut euroon siirryttäessäkään. Valuutta on tässä tapauksessa ainoastaan laskennallinen yksikkö. Pankki EI ole ottanut lainaa euroissa ja sitten lainannut sitä eteenpäin asunnonostajalle. Pankki on luonut sen velkatilin ihan tyhjästä, joten on ihan sama missä valuutassa sitä pidetään.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Olen harmistunut. Uuden Suomen tekninen ongelma söi vastaukseni devalvaation ja sisäisen devalvaation eroista. Lyhyt yhteenveto sivuston ongelman tuhoamasta vastauksesta on se, että devalvaatio on yksi päätös Sisäinen devalvaatio taas saattaa vaatia kymmeniä tai satoja lainmuutoksia, jotka jakavat haitat epätasaisesti maksajille samoin kuin hyödyt vientiyrityksille.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Tuo on erinomainen argumentti. Valuutan devalvaation voi tehdä sormia näpäyttämällä ja siltä ei välty kukaan. Sisäinen devalvaatio vaatii toteutukseen oikeudenmukaisesti ennennäkemättömän yhteisen tahdon ja paljon järjestelyä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #21

Ei kohtele tasa-arvoisesti devalvaatio.

Rikkaat rikastuu, ne jotka ymmärtävät, osaavat ja pystyvät käyttämään devalvaatio hyväkseen. He menestyvät meidän muiden kustannuksella.

Tuuristakin se on paljon kiinni. Velalliset yleensä voittavat devalvoinnissa, piensäästäjät maksavat nämä viulut. Suursijoittajat kyllä hyötyvät, koska osaavat varautua.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

No joo siis kaikesta voi markkinoilla lyödä vetoa ja voittaa. Aina löytyy voittajia ja häviäjiä. Jos devalvaatioon tavalla tai toisella mennään, sen onnistumista voisi mitata juuri sillä että kuinka eri tulodesiilien suhteet muuttuvat.

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuuskin ovat melko epätäsmällisiä käsitteitä. Minä ymmärrän ne todennäköisesti eri tavalla kuin joku muu. Siksi olisikin aina hyvä puhua täsmällisistä luvuista.

Jos devalvoisimme sen noin 15% kaikilta, ostovoimamme olisi jossain siellä 2000-luvun lopun tietämillä. Selvimpiä voittajia olisivat takuueläkeläiset jotka ovat nauttineet kriisin aikana suurimmista tulojen korotuksista. Häviäjiä olisivat ne joiden palkat ovat nousseet vähiten sekä tietysti erityisesti opiskelijat jotka eivät ole juuri korotuksia muutenkaan saaneet.

Mutta jos elintaso palaisi vaikka vuoden 2007 tasolle niin olisiko se niin kurjaa? Oliko täällä asiat silloin huonosti? Sillä kustannustasolla pärjäisimme. Ehkä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #23

Ostovoimaa ja hyvinvointia onkin pakko karsia menneiden vuosien tasolle, ellei ihmeitä tapahdu maailmantalouden tai Suomen talouden tasolla.

Ihmeitä voi tapahtua, sellaisina voidaan kai pitää Turun telakan tilanteen nopeaa paranemista, tai taannoista Nokia-ilmiötä.

Mutta emme voi tuudittautua siihen että ihmeitä tulisi, siksi kulutusta on supistettava menneiden vuosien tasolle.

Toivoin vain ettei se tapahtuisi historiallisella tavalla, Venäläisen mallin mukaan, devalvoimalla, mistä oligarkit tietenkin tykkää, vaan sivistyneellä tavalla. Yksi tällainen sivistynyt tapa voisi olla vaikkapa yhteiskuntasopimus.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #20

E.S. (#20)
"Ruotsi valitsi kansanäänestyksessä viisaasti ei-EMU:n. Myönnän se ongelman, että valtion menot ovat nousun odotuksessa kasvaneet epäsuhteessa valtion tulojen kasvuun."
---
Niin kävi. Sitten on se - usein väärin ymmärretty - valuutan kellunta, jonka oloissa voi tapahtua myös devalvoitumista. Se taas ei ole sama kuin devalvaatio, sillä kelluminen voi tapahtua molempiin suuntiin: myös revalvoitua.
Kelluntakeino ei ole käytettävissämme edes kasvun alkuun saattajana tai avittajana. Pah!

Yksityisen veronmaksupotentiaalin pienentymistä taas ei ole huomioitu, kun valtion menojen on indeksitaloudessa annettu kasvaa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Pekka Pylkkönen.

Olen lukenut jossakin, missä kerrottiin ja näytettiin, ettei yksikään maa ole koskaan pärjännyt paremmin sisäisellä devalvaatiolla mutta ulkoisella devalvaatiolla on pärjätty paremmin. En vain muista missä ja millä hakusanoilla löytyy.

Etanan Sääasemalla (taloussivusto) oli paljon hyviä juttuja mutta se lopetti ja ilmeisesti siirtyi bloggeriin minne ei ole käyttöoikeutta.

Tässä Tyhmyrin blogista lainattua sisäisestä devalvaatiosta:

https://tyhmyri.wordpress.com/2012/11/24/ulkoisen-...

Tässä taas mitä ulkoisesta devalvaatiosta:

https://tyhmyri.wordpress.com/2012/12/03/ulkoisen-...

Esko Seppänen sen sanoi, että jos sisäistä devalvaatiota halutaan tehdä, on tehtävä paljon lainmuutoksia ja aina jotain jää huomaamatta niin kauan kunnes joku älyää esittää muutoksia.

Kuitenkin sisäisellä devalvaatiolla voidaan aiheuttaa kotimaisten yrityksien joukkotuhoja ja se ei ole kenenkään etu.

Laita Tyhmyrin blogissa tageissa devalvaatio niin siinä on paljon juttua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kuitenkin sisäisellä devalvaatiolla voidaan aiheuttaa kotimaisten yrityksien joukkotuhoja ja se ei ole kenenkään etu."

Eivät nämä eurouskovaiset federalistit järkipuhetta kuuntele, jankkaavat vain tyhjänpäiväisyyksiä väsyttämällä. Tosiasiat kuitenkin voittavat lopulta ja yhteisvaluutta jää historiaan typeränä kokeiluna josta monet maksoivat kalliin hinnan työttömyytenä ja konkursseina.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ja sitten meillä on taas iloinen tehtävä laskeä valuuttakursseja, miettiä eri valuuttojen arvoja toisiinsa nähden, spekuloida valuuttakursseilla ja tehdä sillä tavalla voittoja ja kärsiä tappioita.

Varsinkin heikon valuutan alueet kärsivät, kun ei myyjä eikä ostaja tiedä mikä on tavaran lopullinen hinta sopimushetkellä. Toki sellaisella valuutalla joka on vahvistumaan päin, kauppa käy, mutta kuka huolii heikkenevää valuttaa ja kuka uskaltaa tehdä sillä kauppoja.

Pekka Pylkkönen

Minulle sopii henkilökohtaisesti hyvin myös siirtyminen markkaan ja sen devalvoiminen. Minä en ole mitenkään pakkomielteinen euroa kohtaan. Haluan vain muistuttaa muutamasta asiasta:

- sisäinen ja ulkoinen devalvaatio vaikuttavat samalla tavalla jos ne säädetään vaikuttamaan samalla tavalla.

- Eurossa on mahdollista menestyä. 1995-2008 Suomen talous kasvoi huimaa vauhtia vaikka velkaa jopa saatiin maksettua samalla pois. Jokainen tulodesiili kasvatti tulojaan kymmeniä prosentteja.

- tälläkin hetkellä liki kaikki muut euromaat kasvattavat taloutta jotain Suomea ja Kyprosta lukuunottamatta

- yhteinen kauppavaluutta vähentää esimerkiksi valuuttariskivakuutusten tarvetta.

Euron vaihto markkaan on mahdollinen toimenpide joka lisää työkaluja talouspolitiikkaan. Se ei ole mikään taikaisku joka muuttaa kaiken hyväksi. Kun markka devalvoidaan, me maksamme kaikki siitä omasta lompakostamme kunnes vienti toivottavasti rupeaa vetämään.

Minulle käy mikä tahansa. Elämä jatkuu valuutan nimestä huolimatta. Minua ärsyttää lähinnä se älyllinen epärehellisyys jolla valuuttaa kehdataan syyttää omasta törsäilystä. Meidän root cause on sama kuin Kreikalla: syömme enemmän kuin tuotamme.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Minulle käy mikä tahansa. Elämä jatkuu valuutan nimestä huolimatta. Minua ärsyttää lähinnä se älyllinen epärehellisyys jolla valuuttaa kehdataan syyttää omasta törsäilystä. Meidän root cause on sama kuin Kreikalla: syömme enemmän kuin tuotamme."

Apropos, naulan kantaan.

Juuri tuota se oman valuutan ja devalvation haikailu on, se on tosiasioiden kieltämistä, se on pakoa realiteeteista.

Realiteetit on samat, olipa valuutta mikä tahansa ja pieleen menne ellei niitä oteta huomioon ja toimita niiden mukaan.

Kun taloutta hoidetaan realiteetit huomioiden niin oma valuutta käy yhtä hyvin kuin yhteisvaluuttakin, mutta onhan yhteisvaluutta nyt paljon parempi ihan muista syistä.

Itse ensin kuvittelin että yhteisvaluutta tuo ongelmia juuri siksi ettei osata kuitenkaan hoitaa taloutta niinkuin pitäisi, siksi äänestin euroon liittymistä vastaan, sitten huomasin että kyllä se sittenkin onnistuu ja onnistuuhan se, kunhan tahtoa riittää. Nyt se tahto vain taas on uudelleen hiipumassa.

Taloutta on siis hoidettu kehnosti viimeaikoina, muttei se asia sillä parane että valuuttaa vaihdetaan, taloudesta vain on pidettävä parempaa huolta.

Pekka Pylkkönen

Ongelma on juuri se että kun Valuuttakurssi ei jousta, kustannusten on joustettava. Siis palkkojen ja julkisten menojen. Jos nekään eivät jousta, työllisyys joustaa. Tämän tosiasian tunnustavat kaikki vasemmalta oikealle.

Työmarkkinaosapuolten neuvottelut ovat välillä vaikeita nousukaudellakin kun rahaa on tarjolla kaikille kuin roskaa. Suomen poliittiseen järjestelmään ei myöskään kuulu tulonsiirtojen rukkaaminen alaspäin oli tilanne mikä hyvänsä. En tiedä mitä tältä hallitukselta on oikeasti tulossa mutta ilmeisesti ei mitään kovin kummallista. Katsotaan, voin olla väärässäkin, mutta tuskin.

Saksa on onnistunut noudattamalla yksinkertaista logiikkaa. Se on odottanut aina seuraavaan vuoteen, katsonut tilastoista paljonko on tuotettu enemmän kuin viime vuonna ja nostanut reaalituloja aina hitusen vähemmän kuin mitä tuottavuus on noussut. Suomi onnistui tässä lähes yhtä hyvin vuoteen 2007 saakka. Sitten homma lähti lapasesta.

Miten lapsellisen yksinkertainen logiikka sitä voikaan toimia.

Janne Suuronen

Paitsi että Krugman ei pidä Euroa Suomen talousongelmien juurisyynä, vaan toipumisen hidastajana.

What’s going on? Well, in the case of Finland we’re seeing the classic problems of asymmetric shocks in a currency area that isn’t optimal. Finland’s two main export sectors, forest products and Nokia, have tanked; this creates the need for a sharp fall in relative wages to make up for the lost markets, but because Finland doesn’t have its own currency anymore this adjustment must take the form of a slow, grinding internal devaluation (which is, by the way, why the garbled discussion of wages turns the story into nonsense).

http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/05/29/northe...

Markka ei olisi pelastanut Nokiaa tai metsäsektoria.

Ja tässä tullaan jo vuosikausia esittämääni kritiikkiin, missä vientisektoriamme on laiminlyöty Vanhanen II-hallituksesta lähtien. Vasta nyt Sipilän hallitus vaikuttaisi edes jonkin verran olevan aiheesta kiinnostunut.

Ja samaa asiaa viittamassasi Finland - epic fail tekstistä:
It is, instead, about weak demand for forest products, still a major national export, and the stumbles of Finnish manufacturing, in particular of its erstwhile national champion Nokia.

http://www.nytimes.com/2015/07/03/opinion/paul-kru...

Kurgman ei myöskään sano, että euroaluetta pitäisi tällä hetkellä hajottaa:
Does this mean that creating the euro was a mistake? Well, yes. But that’s not the same as saying that it should be eliminated now that it exists.

Pekka Pylkkönen

Metsäsektorilla Suomen heikkous ja vahvuus on hitaasti kasvava puu. Hitaasti kasvava puu on ylivertaista rakennuspuuta. Paperituotteiden sijaan Suomessa voitaisiin funtsia myös suomalaisen puurakentamisen brändäämistä. Siinä vaiheessa kun täkäläistä lautaa kannattaa roudata jenkkeihin ja Kiinaan niin ollaan taas vahvoilla :)

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Juuri näin, Suuronen. Valuutoilla ei mitään ihmetemppuja saada aikaiseksi, mutta tilanteissa, joissa tuottavuus on hiipunut (Nokia kadonnut, tai liian isoja palkankorotuksia), valuutalla muutoksen haku on nopeampaa ja helpompaa kuin sisäisillä hintamuutoksilla.

Krugman ei muuten myöskään sano, että euroalueen purkamista ei kannattaisi harkita. Ilmeisesti hän ajattelee, monen muun tavoin, että se purkaminenkin olisi hyvin vaikeaa ja sotkuista, koska yhteisvastuiden tielle on jo menty.

Toimituksen poiminnat