*

Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Suomi vietiin "takaoven kautta" rahaliiton jäseneksi

Euroopan talous- ja rahaliitosta päätettiin Maastrichtin sopimuksessa. Siihen sisältyi aikataulu vaiheittaisesta siirtymisestä yhtenäisvaluutta euroon. Sopimuksessa määriteltiin myös kriteerit, joiden tuli täyttyä siinä vaiheessa kun rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vuoden 1999 alussa siirrytään ja yhtenäisvaluutta otetaan käyttöön. Sopimuksen mukaan euroon siirtyisivät kaikki ne EU:n jäsenmaat, jotka täyttävät kriteerit. Tanska ja Yhdistynyt Kuningaskunta olivat kuitenkin varanneet itselleen oikeudellisen mahdollisuuden jäädä ulkopuolelle. Suomi ja Ruotsi ilmoittivat päättävänsä euroalueeseen kuulumisesta erikseen.

Paavo Lipposen johtama hallitus antoi eduskunnalle 24.2.1998 tiedonannon Suomen osallistumisesta euroalueeseen.

Tiedonanto perustui kyseenalaiseen oikeudelliseen tulkintaan, että Suomen jäsenyys euroalueessa tuli ratkaistuksi siinä yhteydessä, kun eduskunta neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1994 hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan unioniin. Tämä tulkinta oli vastoin sitä, että unioniin liityttäessä nimenomaan todettiin, että kuulumisesta euroalueeseen päätetään erikseen. Jopa eduskunnan puhemies totesi, ettei hän ollut ymmärtänyt, että kansanäänestyksessä olisi päätetty myös kuulumisesta euroalueeseen.

Hallitus antoi eduskunnalle vain tiedonannon, vaikka eduskunta oli EU-jäsenyyttä käsiteltäessä edellyttänyt, että ”Suomen mahdollisesta liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen pohjalta”. Tiedonanto ei ole hallituksen esitys.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistö hyväksyi hallituksen oikeudellisen tulkinnan ja sen, että jäsenyys ratkaistiin eduskunnassa tiedonantomenettelyä käyttäen. Vähemmistöön jääneet kansanedustajat katsoivat, että euroalueeseen liittymisestä olisi tullut järjestää kansanäänestys ja että se olisi tullut ratkaista hallituksen lakiesityksen pohjalta. He esittivät, että samassa yhteydessä olisi tullut muuttaa perustuslakia, koska hallitusmuodon 72§:n mukaan Suomen rahayksikkö oli markka.

Ruotsissa ja Tanskassa Maastrichtin sopimusta tulkittiin toisin. Molemmissa maissa liittymisestä euroalueeseen järjestettiin erillinen kansanäänestys.

Vaikka Tanskalla oli sopimuksen nojalla mahdollisuus jäädä pysyvästi euroalueen ulkopuolelle, hallitus vei liittymisen kansanäänestykseen vuonna 2000. Selvä enemmistö hylkäsi jäsenyyden.

Ruotsissa kansanäänestys järjestettiin vuonna 2003. Sielläkin jäsenyys tuli selvin numeroin hylätyksi.

Mielipidemittausten perusteella oli selvää, että Suomessakin euroalueeseen liittyminen olisi hylätty, jos siitä olisi vuonna 1998 järjestetty kansanäänestys.

Mainittakoon myös, että vuonna 1994 keskusteltaessa Suomen EU-jäsenyydestä esim. Paavo Lipponen totesi, että "on edesvastuutonta pelottelua, että Suomi luopuisi omasta rahasta". Olen melko varma, että jos tällöin ei olisi valehdeltu, olisi kansanäänestyksen tulos ollut toinen myös EU-liitoksesta.

Allekirjoita kansalaisaloite jo tänään. Sen voit tehdä täällä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

........

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Perustuslain muuttaminen ilman lakiesitystä on valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.

Valtiopetoksen suunnitelma tehtiin jo vuonna 1993.
Joulukuun 20. päivänä 1993 pidetyssä EU-ministeriryhmän kokouksessa kirjoitettiin pöytäkirjan 16/1993 6 §:ään muistutusvirke.

Pöytäkirjan 6§:ään on kirjoitettu:

"Todettiin, että talous- ja rahaliiton osalta Suomi ilmoittaa ko. neuvotteluluvun olevan suljettavissa. Siinä yhteydessä muistutetaan, että kansalliset päätökset, joita Suomen osallistuminen EMU:n kolmanteen vaiheeseen edellyttää, tehdään aikanaan eduskunnassa ja hallituksessa."

Pääministeri Esko Aho käytti muistustusvirkkeen tekstiä kesäkuussa 1994 eduskuntapuheessaan ja syksyllä 1994 perustuslakivaliokunnan neuvotteluasiantuntijana "neuvoteltaessa todettuna EMU-varaumana".

Ahon pöytäkirjan 6 §:stä poimimamasta tekstistä eduskunta ja perustuslakivaliokunta sai käsityksen, että markan hävittämisestä ei tarvitse päättää vielä liittymissopimuksen yhteydessä.

Neuvoteltu ”EMU-varauma” olikin vain 5. ministeritason tapaamisessa Brysselissä 21.12.1993 deklaraationa luettu muistutusvirke, jota eduskunnassa valheellisesti käyttäen markka saatiin hävitettyä Hallitusmuodon 72 §:stä ilman lakiesitystä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tässä kyseinen EMU-varaumapöytäkirja 16/1993 20.12.1993, jonka 6 §:stä tekaistu EMU-varauma löytyy:

http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tästä osoitteesta löytyy salaiseksi määrätyn EMU-varaumapöytäkirjan julkisuuskäsittely:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=po...

Pöytäkirja määrättiin salaiseksi, koska Suomi ei ollut tehnyt EMU-varaumaa, vaan varaumaan viittaava teksti löytyi pelkkänä itsestäänselvyytenä, vieläpä siinä yhteydessä, jolloin yhteisen rahan tulosta 21.12.1993 päätettiin.

Suomeksi sanottuna:
"Suomi" eli valtiopetoksen suunnittelijat hyväksyivät Maastrichtin sopimuksen jo 21.12.1993, vaikka sitä ei kerrottu eduskunnalle eikä kansalle.

Kansanäänestys pidettiin, jotta valtiopetoksen tekijät pääsevät kansan selän taakse.

Kansanäänestys 16.10.1994 ja äänestys Lipposen hallituksen antamasta valtioneuvoston tiedonannosta oli pelkkä näytelmä. Lipposen hallituksen pohjasta tehtiin laajapohjaisen, jotta hallitus sai viimeisteltyä petoksen.

Ahon ja Lipposen sanailu oli tiedonannon yhteydessä pelkkää näytelmää, sillä pääministeri Esko Aho oli presidentti Koiviston tahdon (joulukuussa 1993) toteuttajana kokouksen puheenjohtajana salaisen ja tekaistun EMU-varauman tekijä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #3

Myös Ruotsi hyväksyi Suomen kanssa Brysselissä samana päivänä eli 21.12.1993 Maastrichtin sopimukseen kirjoitetun EMU:n kolmannen vaiheen eli yhteisen rahan tulon.

Mutta Ruotsi ei ole sopeuttanut lainsäädäntöään euro-kelpoiseksi.

Sitaatti komission asiakirjasta, jossa asia paljastuu:

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2014:

”9. RUOTSI

Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Ruotsi ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.

Ruotsin lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki, hallitusmuoto ja valuuttapolitiikkaa koskeva laki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat ja puutteet koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa.”

Ks. http://jormajaakkola.fi/Miten%20varaumat%20erosivat

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tämän linkin teksti kannattaa lukea
http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

Kysymys ei ole populismista, vaan valtiopetoksesta. Rikoksesta, joka ei vanhene.

Esko Aho voi omalta kohdaltaan vierittää syyn ulkopolitiikasta määränneen presidentti Koiviston syyksi.
Ei Aho valtiopetokseen johtanutta EMU-varaumaa Koiviston tietämättä tehnyt. Eikä eduskuntaa ja perustuslakivaliokuntaa harhauttanut, sillä taistalla oli korkeampi poliittinen voima, joka viisveisasi Suomen perustuslaista.

Klikkaa ylläoleva linkki ja ihmettele, sillä julkisuus on demokratian perusta.

Toimituksen poiminnat