Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Ylen MOT-ohjelma syyllistyi punavihreään yksipuolisuuteen

Toimitus/toimittaja omilla valinnoillaan ja johtopäätöksillään vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisen kuvan lukija/katsoja saa. Ylen  tasavallan hallituksen toimintaa käsitellyt MOT-ohjelma oli siitä vastenmielinen esimerkki.

Toimitus/toimittaja siis päättää keneltä kysytään, mitä kysytään ja mitä johtopäätöksiä siitä tehdään. Tässäkin tapauksessa asetettuun päämäärään päästiin valikoimalla päämäärään sopivat haastateltavat ja sen jälkeen tehtiin sopivia kysymyksiä ja johtopäätöksiä.

Valtiotieteen tohtori Valtteri Ahti ihmettelee Taloustaito-lehdessä, mistä historian pölyisistä romulaatikoista Yleisradion MOT-ohjelma Sipilän menoleikkauksia kritisoineet ”huipputaloustieteilijät” kaivoi.

Ylen ohjelma väitti, että kuullut asiantuntijat olivat alansa tunnettuja huippuja. Yliopistot Ahti tunnisti, mutta muutamaa poikkeuksetta lukuun ottamatta professorit olivat vieraita.

"Asiantuntijoina" käytetyistä melkoinen osa oli eläkkeelle jääneitä emeritusprofessoreita tai muuten vain sivuraiteita tallaavia tutkijoita. Monen tutkimusalat olivat myös omituisia.

Asiantuntijoiden valinnan tarkoitushakuisuutta korostaa sekin havainto, että MOT:n käyttämistä asiantuntijoista lähes kaikki puuttuvat 10 000 siteeratuimman ekonomistin listalta.

Johtuuko Ylen yksipuolisuus tässäkin tapauksessa siitä, että toimitusten ja koko talon johtohenkilöt sallivat tällaisen toiminnan tietoisesti vai eikö homma ole heillä hanskassa?

Miksi toimittajien sallitaan käyttää työntajan tarjoamaa väylää oman poliittisen agendan ajamiseen? Miksi enää ei arvosteta objektiivista ja neutraalia journalismia?

..................

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Energiapolitiikassa YLE on jalostanut tämän tavan huippuunsa. Vaikka lunta tulisi tupaan puskutraktorilla, ei ole tarve korjata selviä virheitä, kun rahantulo on lailla vahvistettu.

Muutamaa samaa "asiantuntijaa" käytetään jatkuvasti, joilla on oma lehmä ojassa kyseisessä bisneksessä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Asiantuntijoiden valinnan tarkoitushakuisuutta korostaa sekin havainto, että MOT:n käyttämistä asiantuntijoista lähes kaikki puuttuvat 10 000 siteeratuimman ekonomistin listalta."

Juu, ja kun tähän saakka ihan samaa viestiä kuin nuo MOT:ssa esiintyneet ovat kertoneet ne siteeratuimpien ekonomistien listan kärjessä komeilevat taloustieteen Nobelistit kuten Krugman ja Stiglitz, niin silloin on lässytetty joko "paikallisten erityispiirteiden ymmärtämättömyydestä", tai vaihtoehtoisesti käyty henkilöön Tossavaisenkin suosimalla punavärikortilla.

Milläs sijalla muuten Valtteri Ahti on tuolla sitaatiolistalla? Itse asiassa, kuka ihme on Valtteri Ahti.

Pekka Pylkkönen

Krugman et al ovat ihan empiirisesti väärässä. Leikkauksia ja työmarkkinareformeja tehneet maat ovat selvinneet kriiseistä nopeammin. Euroopan suuret selviytymistarinat rakentaneet Islanti, Irlanti, Ruotsi ja Saksa ovat erinomaisia esimerkkejä siitä kuinka krugmanilaisuus ei vaan sovi yhteen tosiasioiden ja havaintojen kanssa. Eikä se ole avoimille talouksille edes loogisesti järkevä kultti.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Leikkauksia ja työmarkkinareformeja tehneet maat..."

Selitäpä tyhmälle, kun minulla ei yksinkertaisesti käsityskyky riitä, miksi ihmeessä nuo kaksi yhteen koplaamaasi asiaa kuuluvat näissä talouskurifantasioissa aina erottamasti yhteen? Miksi ei missään tapauksessa voisi olla niin, että puhutaan leikkauksista ja työmarkkinareformeista (tai muista rakenneuudistuksista) erikseen, koska ne ovat eri asioita?

Me voimme hyvin tehdä rakenneuudistuksia ilman leikkauksia, jolloin politiikalla on tiettyjä vaikutuksia. Yhtä lailla me voimme tehdä leikkauksia ilman rakenneuudistuksia, jolloin politiikalla on tiettyjä vaikutuksia. Yksinkertaisesti missään ei sanota, että nuo kaksi asiaa täytyy tehdä yhdessä.

Vai onko asia kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että ainoa tapa perustella leikkauksia on työmarkkinareformit ja muut rakenteelliset uudistukset, joilla ne todelliset vaikutukset saadaan aikaan?

Vähän kun kertoisi että aktiivisella liikennevalvonnalla ja talouskurifanien säännöllisellä pieksemisellä parannetaan liikenneturvallisuutta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Koska ne toimineet työmarkkinareformit ovat olleet erilaisia leikkauksia, jotka eivät vain kohdistuneet niinkään julkiseen rahankäyttöön vaan palkanmuodostukseen etenkin yksityisellä puolella.

Ruotsin työmarkkinareformit tarkoittivat sosiaaliturvan leikkauksia ja verojen alennuksia. Tällä parannettiin työllisyyttä. Saksassa taas luotiin hyvin pienen palkan työpaikkoja ja näissä toimeentuloa täydennettiin sosiaaliturvalla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #5

"Koska ne toimineet työmarkkinareformit ovat olleet erilaisia leikkauksia, jotka eivät vain kohdistuneet niinkään julkiseen rahankäyttöön vaan palkanmuodostukseen etenkin yksityisellä puolella."

Keskustelu olisi helpompaa, jos käytettäisiin edes termejä samassa merkityksessä.

Kun minä kirjoitan sanan "leikkaus", niin tarkoitan sillä juuri julkisten menojen leikkauksia. Julkisten menojen tasokaan ei ole mikään itse tarkoitus, muttta kokonaiskysynnän ja sitä kautta talouskasvun näkökulmasta julkisten menojen leikkaaminen ei tässä taloustilanteessa ole mielestäni järkevää. Toki julkisten menojen sisälläkin pitäisi jatkuvasti miettiä sitä mihin ja kuinka paljon on järkevää käyttää.

Nuo mainitsemasi yksityisen sektorin (tai julkisen) palkanmuodostukseen liittyvät asiat (tai SOTE, tai kuntauudistus jne. jne.) taas ovat minun terminologiassani rakenteellisia uudistuksia, joita minustakin pitäisi tehdä isolla kädellä, taas kerran nykyinen ja tuleva talouskasvu edellä mennen.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Ostovoiman nosto ilman vastaavaa tuottavuuden nousua aiheuttaa vain lisää kilpailukyvyttömyyttä ja työttömyyttä. Elvyttää toki voi investoimalla tuottavuutta parantaviin hankkeisiin mutta samaan aikaan ihmisten ostovoima on sopeutettava tuottavuuden tasoon.

Eli leikkaukset tai elvytys eivät tosiaan ole poissulkevia vaihtoehtoja. Suomen tilanteessa tulonsiirtoja sekä palkkoja pitäisi laskea, mutta samalla investoida rankasti ja fiksusti myös velaksi.

Kysyntä ei koskaan ole se ongelma. Ihmisten tarpeet ja halut ovat äärettömät. Tässä mielessä työttömyys voi johtua vain markkinahäiriöistä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #7

"Ostovoiman nosto ilman vastaavaa tuottavuuden nousua aiheuttaa vain lisää kilpailukyvyttömyyttä ja työttömyyttä."

Riippuu siitä, mitä ostovoiman nostolla tarkoitetaan. Jos se tarkoittaa korkeampia palkkoja, olemme samaa mieltä. Jos se taas tarkoittaa useampia töissä, palkkojen pysyessä ennallaan, olemme eri mieltä.

"Suomen tilanteessa tulonsiirtoja sekä palkkoja pitäisi laskea, mutta samalla investoida rankasti ja fiksusti myös velaksi."

Nojaa, sisäinen devalvaatio olisi aika saletti keino saada aikaan kysyntälama. Esimerkki "hyvästä" tavasta toteuttaa sisäistä devalvaatiota olisi ollut vaikka hallituksen ajama työajan pidennys. Ostovoima olisi lyhyellä tähtäimellä pysynyt ennallaan ja pitänyt kotimarkkinat käynnissä, mutta ulkoinen kilpailukyky olisi parantunut.

"Ihmisten tarpeet ja halut ovat äärettömät. Tässä mielessä työttömyys voi johtua vain markkinahäiriöistä."

Ja tässä päästäänkin taas takaisin sinne rakenteiden puolelle. Kumpi onkaan ratkaisu, sosiaaliturvan leikkaukset, vai työmarkkinoiden uudistaminen siten että myös alhaisemman tuottavuuden töiden teettäminen on mahdollista?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Kotimarkkinoita ei ole pienintäkään järkeä stimuloida jos kotimaisten yritysten kilpailukyky ei riitä edes kotimarkkinoille. Toinen asia on sitten se että verokiilan ja tuotteiden työn osuuden vuoksi kotimaiset tuotteet eivät hyvin toteutetussa sisäisessä devalvaatiossa kallistu välttämättä lainkaan. Tulonsiirrot myös rahoitetaan veroilla jotka kerätään yrityksiltä. Ne ovat suoraan tekemässä suomalaisesta tuotannosta kalliimpaa.

Sosiaaliturvan leikkaukset nostavat työllisyyttä ja vähentävät menoja. Molemmat tavoiteltavia asioita. Tällä hetkellä sosiaaliturva päihittää jo kasvukeskuksissa esimerkiksi kaupan alan aloittavien työntekijöiden kokoaikaisen palkan. Ihmisten ostaminen ulos työmarkkinoilta sosiaaliturvalla on Vihonviimeinen juttu.

Taloutta tulee ohjata jatkuvasti tasapainoon. Palkkojen ja tulonsiirtojen tulee seurata tuottavuuskehitystä. Jos ne nousevat liian vähän, tuloerot kasvavat ja omaisuus keskittyy. Jos ne nousevat liikaa, yritykset kaatuvat kustannusten noustessa tuottavuuden kasvua enemmän. 2008 saakka ne nousivat tasatahtia. Sen jälkeen tuottavuus on laskenut ja palkat sekä tulonsiirrot ovat raketoineet reaalisesti ylös 10-50% alasta ja etuuslajista riippuen. Lähes vuosikymmenen kestäneestä kymmenien miljardien kotimarkkinaelvytyksestä ei ole jäljellä kuin entistä suuremmat murheet.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #10

"Sosiaaliturvan leikkaukset nostavat työllisyyttä ja vähentävät menoja."

Melkoinen yksinkertaistus. Nostavat työllisyyttä niiltä osin kuin kysymys on "vapaaehtoisesta työttömyydestä", esimerkiksi ansiosidonnaisen takia.

Niiden osalta, joiden tuottavuus ei riitä, ei tapahdu mitään muuta kuin kurjistumista. Voit vaikka käydä kenkimässä niitä päivittäin kylkiin motivaation vuoksi, mutta siitä huolimatta kukaan ei suostu ottamaan niitä töihin ja maksamaan TES:n mukaista palkkaa.

"Tällä hetkellä sosiaaliturva päihittää jo kasvukeskuksissa esimerkiksi kaupan alan aloittavien työntekijöiden kokoaikaisen palkan."

Tästä taitaa taas kerran jäädä mainitsematta, että väite pitää paikkansa disclamerilla "parin lapsen ja yksinhuoltajan tapauksessa".

"Ihmisten ostaminen ulos työmarkkinoilta sosiaaliturvalla on Vihonviimeinen juttu."

Tästä olemme samaa mieltä. Siksi perustulo.

"Lähes vuosikymmenen kestäneestä kymmenien miljardien kotimarkkinaelvytyksestä ei ole jäljellä kuin entistä suuremmat murheet."

Juuri näin, koska koko tänä aikana ei rakenteille ole tehty yhtään mitään. Toki heti alkuun maan virallinen oikeistopuolue viimeisteli perseilyn järkkäämällä koko julkiselle sektorille kunnon palkankorotukset.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Ei siihen lapsia tarvita. Helsingissä maksetaan sossusta 680€ kämppä, sähköt, vedet, kotivakuutus, terveydenhuolto ja 485€ käyttörahaa. Nettona. Ensimmäisen vuoden myyjän täyden työajan palkka on hiukan alle 1500€ kuussa bruttona. Eli aika lailla samat summat saavat näppiin.

Siinä olet kyllä oikeassa että Pitkäaikaistyöttömiin tuo kurnuuttaminen ei tehoa. Ihan tutkitusti. Muihin kyllä kohtuullisen hyvin. Perustulo voisi ratkaista tässä monta ongelmaa.

Ja kuten jo mainitsin, en suinkaan halua polkea tulonsiirtoja vaan kytkeä ne tuottavuuskehitykseen. Talous jossa mistään saavutetusta edusta ei luovuta ikinä on surkea talous.

Sairaanhoitajat lakkoilivat noin 23-27% palkankorotukset. Toisaalta tämän laman aikana pienimpiä eläkkeitä on korotettu reaalisesti lähes puolella ja toimeentulotukeakin noin parikymmentä prosenttia.

Harri Immonen

Pätevät perustelut Reijo jutussasi. Vihervasemmiston vastauksen me jo tiedämmekin, se on uhriutuminen.

Kun tiedoitusvälineissä rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus eivät jutun teossa enää tunnu näyttelevän kovin suurta roolia, niin miksi ihmiset ylipäätänsä järkyttyvät asiattoman kielenkäytön lisääntymisestä? Media itse toimii suunnannäyttäjänä ja me opetuslapset kopioimme.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Punavihreä taitaa olla Tossavaisen suosikkisana. Mistä se vihreä tällä kertaa mukaan pääsi?

Käyttäjän Papaone kuva
Pekka Pulkkinen

Yleltä pois veronmaksajien pakollinen rahoitus.
Päättäjät toimikaa.

Toimituksen poiminnat