Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Mielipidekäytävä ja kupla kuvaavat arjen ankeaa todellisuutta

Olen vuosikausia puhunut median yksipuolisuudesta, koska asialla on suuri vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan. Kysymyshän on siitä, että asiat suodatetaan tietyn maailmankuvan mukaisesti/mukaisiksi tai sitten tietyt asiat tuomitaan kokonaan tai unohdetaan kokonaan.

Toimittaja/toimitus päättää ketä haastatellaan, mitä kysytään ja mitä johtopäätöksiä tehdään. Silloin useimmat toimittajat ovat omasta mielestään suvaitsevia, vaikka käytännössä suvaitaan vain omaa maailmankuvaa tukevat näkemykset. Siksi olen puhunut mukasuvaitsevaisuudesta.

Toimittajien poliittisia kantoja ei ole tutkittu, mutta käytännössä jonkin sortin punavihreitä on lähes puolet.

Heidän taholta määritellään mitä mieltä muiden toimittajien pitää olla. Tunnen toimittajia, jotka kahden kesken kertovat olevansa perussuomalaisia. He kuitenkin piilottavat kantansa, ovat kaapissa, koska perussuomalaisina he joutuisivat heti syrjinnän kohteiksi.

Suomessa median yksipuolisuutta kuvaamaan keksittiin muutama kuukausi sitten sana kupla. Mielestäni se kuvaa hyvin arjen todellisuutta.

Ruotsissa kuplan sijaan käytetään sanaa åsiktskorridor eli mielipidekäytävä. Nyt Ruotsissa käydään samantapaista keskustelua kuin Suomessa hieman aikaisemmin. http://www.journalisti.fi/artikkelit/2015/14/mielipidekytv-suurenee-ruotsin-mediassa/

On siis huomattu median ja muun mukasuvaitsevaiston yksipuolisuus. Sen havaittuaan asianomaisista useimmat ovat vetäneet päänsä entistä syvemmälle pensaaseen.

Onneksi on some, vaikka perinteisen median mielestä se on pahinta mitä maan päällä voi olla.

On totta, että somen seuraaminen vaatii paljon medianlukutaitoa. Samaa taitoa tarvitaan myös perinteisen median puolella. Ja jopa enemmän, sillä siellä kaikki tapahtuu piilotetummin, "ammattitaitoisemmin".

..........

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hyväksyn lähtökohdaksi sen, että toimittajien ammattikunnasta suuri osa saattaa olla vasemmistoa tai vihreitä äänestäneitä. Toimittajat ovat yhden sortin taiteilijoita. He ovat henkilöitä, joilla on sana hallussaan. Voisivat olla kirjailijoita, mutta eihän tähän pieneen maahan niin paljoa taiteilijoita mahdu.

En hyväksy lähtökohdaksi sitä, etteikö toimittaja voisi kannattaa Perussuomalaisia. Se olisi ihan mahdollista. Etenkin, jos Perussuomalaiset puolueena edustaisivat arvoja, joita kollektiivisena joukkona toimittajilla on.

Eiväthän toimittajat ole homogeeninen joukko, kyllä poikkeuksiakin toki on olemassa. Herra Tossavainen on elävä esimerkki niin poikkeuksellisesta Perussuomalaisesta kuin poikkeuksellisesta toimittajastakin.

Mutta ydinkysymys kuuluukin: jos Perussuomalainen agenda ei toimittajakuntaa miellytä, onko vika agendassa vai toimittajakunnassa?

Väkisin väännetty tasapuolisuusvaatimus ei pitkälle kanna.

Reijo Tossavainen

Jopas jotakin. Niemeläisen mielestä toimittajakin voisi olla perussuomalainen, jos hän edustaisi punavihreitä arvoja!

Reijo Tossavainen

Toimittajan puoluekanta voi toki olla mikä tahansa, kunhan hän työssään aidosti pyrkii objektiiviseen ja neutraaliin journalismiin. Esittää siis tosiasiat sellaisina kuin ne ovat ja jättää johtopäätösten teon lukijalle.

Seppo Hildén

Yksi tekijä median sinisilmäiseen journalismiin on myös toimittajakunnan naisistuminen. Suurin osa toimittajista on jo naisia ja se näkyy hyvin esim. tunteisiin vetoavien juttujen lisääntymisenä. Faktat saavat väistyä empatian tieltä.Tämä naisistuminen selittää myös toimittajien viher-ja vasemmistosympatiat. Maailman köyhät pitää pelastaa ja kasvisruokahan on siis ainoa oikea ruoka syödä.

Huokaus.

Toimituksen poiminnat