*

Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Suomalaisten mielestä ilman euroa pärjäisimme paremmin

Suomalaisista 44 % on sitä mieltä, että ilman euroa Suomi pärjäisi paremmin. Vain 20 % on päinvastaista mieltä. Nämä paljon puhuvat luvut selviävät tutkimuksesta, jonka Taloustutkimus teki Ylelle. http://yle.fi/uutiset/tutkimus_euroa_ei_hylata_vaikka_se_haittaisikin_taloutta/8545489

SIlti suomalaisten enemmistö uskoo edelleen eurojäsenyyteen, vaikka siitä on vahinkoa Suomen taloudelle. Eurojäsenyyttä kannattaa 54 prosenttia suomalaisista, eurosta eroa haluaa 31 prosenttia.

Tulos on ristiriitainen. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen selittää vastausten ristiriitaa sillä, että euroa kannatetaan muistakin kuin taloudellisista syistä. "Tässä on myös voimakas tunnepuoli. Onhan euro yhdenlainen yhteisö, sillekin annetaan arvo", Rahkonen pohtii.

Tuo tunnepuoli on voimakkaan euromyönteisen rummutuksen tulos. Joka käänteessä korostetaan, että kun mennään ulkomaille, niin ei tarvitse vaihtaa rahaa. Tottahan se on, mutta samalla unohdetaan, että nykyisen muovirahan aikana käteistä ei juuri tarvita.

Eurossa pysymisen monet kokevat itselleen tärkeäksi, vaikka se on lillukanvarsia sen rinnalla, mitä oman rahan puuttuminen aiheuttaa muutoin yhteiskunnalle/kansalaisille. Nykyinen lama voidaan pitkälti laittaa oman rahan puuttumisen piikkiin. Onhan esimerkiksi lähtökohdiltaan hyvin samankaltainen Ruotsi pärjännyt euroaikana paljon Suomea paremmin. Ruotsin kruunu on  joustanut suhdanteissa. Euro on ollut jäykkä, se ei ole huomioinut kansallisia tarpeitamme.

................

Jos haluat, että muutkin lukevat blogin, niin paina oheisia Facebookin ja Twitterin painikkeita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Aikooko perussuomalaiset erota eurosta?

Reijo Tossavainen

Valitettavasti perussuomalaiset eivät voi yksin päättää. Tarvitaan muita puolueita mukaan. Ne ovat eurouskovaisia.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Jos voisitte yksin päättää, niin mitä tekisitte?

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #14

"Perussuomalaiset haluavat olla europarlamentissa osa vaikutusvaltaista EU-kriittistä ryhmää. EU on väline jäsenmaiden yhteisen edun palvelemiselle, ei itseisarvo. Uskomme EU-maissa viime vuosina yleistyneen kriittisen uudistuslinjan keräävän kasvavaa kannatusta. EU on poliittinen projekti ja siitä irtautuminen on sekin nähtävä mahdollisena vaihtoehtona, mikäli jatkossa unionin katsotaan aiheuttavan Suomelle enemmän haittaa kuin etua.

Perussuomalaiset hyväksyvät Suomen eurojäsenyyden toistaiseksi olemassa olevana tosiasiana, joka kuitenkin voi muuttua. Toisin kuin muut puolueet, emme ole poliittisesti sitoutuneita euroon, vaan ainoastaan Suomen etuun.

Pidämme siis realistisena tulevaisuuden vaihtoehtona myös euron hajoamista tai yhteisymmärryksessä muiden jäsenmaiden kanssa eurosta eroamista, johon ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tarpeen tietoisesti pyrkiä."

Vastaus on kyseisen lainauksen mukaan siis se, että tällä hetkellä perussuomalaiset ovat tyytyväisiä euroon eikä euron hajoamista tai euroeroa ajeta. Täten perussuomalaiset katsovat, että unioni ja euro aiheuttavat Suomelle enemmän etua kuin haittaa. Tulkitsinko kirjoitusta oikein?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #7

Eivät persutkaan ole yksimielisiä. Itsehän aloin täällä luukuttamaan euroeroa jo 2011.

Olisi kannattanut. Mutta ainahan voi paeta ulkomaille typeriä massaäänestäjiä. <3

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Ihan sama millä rahalla mennäään. Tuppaa niitä olemaan niin vähän, että ei mitään merkitystä. Moni muu asia on tänään merkittävämpi, kuin rahan nimi.

Sitten on kaikki hyvin, kun on globaali raha. Ketkujen on vaikeampi pelailla yhdellä valuuttakorilla.

Reijo Tossavainen

Huomasin juuri tilaston, jonka pitäisi aiheuttaa keskustelua: Julkisyhteistöjen menot EU-maissa suhteessa BKT:een ovat Suomessa korkeimmat, peräti 58,9 %.

Ei ihme, että maksajia on liian vähän ja talous kuralla.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

peräti 58,9 %.
Näin suuri osa kansasta huolehtii koko kansan tarpeista.
Vähän lisää vielä niin pesemme toistemme paitoja.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Taas yksi todiste siitä, että suomalaiset ovat tolloja.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Tilannehan näyttää olevan meillä samanlainen kuin mitä on kriisimaa Kreikassa. Sielläkin suurin osa kansasta haluaa pitää euron, mutta toisaalta vastutetaan EU:n ja etenkin troikan vaatimuksia talouden elpymistoimenpiteistä. Kreikan hallituskin näyttää olevan hyvinkin vastahakoinen tekemään troikan vaatimia uudistuksia. Onko Suomi menossa smantapaiseen talouskriisiin tällä nykyisellä menolla, kun ei haluta, eikä hyväksytä tarpeeksi suuria menoleikkauksia?

Ei tuo tutkimus kuitenkaan kerro ihan viimeistä totuutta siitä kuinka kansalaiset äänestäisivät tilaisuuden saatuaan halutaanko ollako eurossa vai ei.

Reijo Matilainen

"Tuo tunnepuoli on voimakkaan euromyönteisen rummutuksen tulos. Joka käänteessä korostetaan, että kun mennään ulkomaille, niin ei tarvitse vaihtaa rahaa."
Tänä vuonna ei ole tullut poikettua kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Skotlannissa ja Eestissä. On ollut sen verran eksoottista matkustelua että ainoastaan Eestissä kelpasi eurot.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Näyttää tuossa linkkaamassasi Ylen jutussa olevan myös tällainen lause: Ylen teettämän mielipidetutkimuksen mukaan eurojäsenyyttä kannattaa 54 prosenttia suomalaisista, eurosta eroa haluaa 31 prosenttia.

Yhtä kaikki, varsin moni on löytänyt eurosta syntipukin Suomen talouskurjuuteen. On akateeminen kysymys, olisiko yhteisvaluuttaan alunperin pitänyt mennä. Ero ihan vain ominpäin olisi kuitenkin sen luokan asia, että koko Suomi vavahtaisi.

Meillä on nyt valtiolla 100 miljardia euroa lainaa ja kansalaisilla mittavat asuntolainat euroissa. Valtion lainaa pitää uusia koko ajan, että valtion pyörät ylipäätään pyörivät. Nykyisin sitä tarvitaan nettona viisi miljardia lisää joka vuosi.

Mitenköhön ja millä hinnalla tuo lainaaminen maailmalta onnistuisi omalla valuutalla? Kansainväliset lainaajat kun eivät ikävistä yllätyksistä (jättitappioista) pidä ja niillä on pitkä muisti.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tämä siitä edellisestä valuuttalainaongelmasta siis opittiin, ota aina lainasi ulkomaan valuutassa(?). Nyt euroissa.

Kuinka paljon noita "jättitappioita" syntyi sijoittajille markka-aikoina? Olisiko markasta saatavissa mitään hyötyä? Onko jenilainoista ollut mitään hyötyä japanilaisille?

Rahapolitiikan täydellinen menettäminen on siis ollut tavoiteltava tila Suomen kannalta?

Reijo Tossavainen

Kuten blogissani totesin, syitä on monia, oman rahan puute on vain yksi niistä. Toki hyvin keskeinen sellainen.

Pelottelu eron vaikutuksilla on yksi keino vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Ja se näkyy siinä, että eroa kannattaa vähemmän kuin on niitä, jotka näkevät euron haitalliseksi.

Ero voidaan tehdä melko hallitusti ja erilaisia käytännön vaihtoehtoja on. Edes niiden selvittämiseen ei eurouskovaisilta löydy tahtoa.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Miten hyvin euroero voisi muka onnistua?

Niillä samoilla päättäjillä ja virkamiehillä, jotka keksivät yhteisvaluutta-alueen, suunnittelivat sen, toteuttivat sen, valvoivat sen olemassaoloa alkuvuosikymmenen, nukkuivat kriisiin tultaessa ja kriisin käynnistyttyä tekivät pahoja virheitä, ja edelleen kehuvat kaikkia tapahtuneita valintojaan?

Kansa voi olla juksattavissa, mutta ei ihan tyhmä ole. Euron typeryys ja heikkoudet on aika pitkälti yleistä tietoa ja käsitystä jo. Euroeron realistisuus on kokonaan toinen juttu.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Parahin Markku, kannatuksen 2. derivaatta...

Joko alkaa kylmätä? :)

Kolmen vuoden päästä sinäkin tulet minulle sanomaan, miten näit jo kaukaa euron virheet, ja miten iankaikkisen kauan kehotit meitä kaikkia siitä (eurosta) lähtemään. ;)

Hyvällä joulumielellä kirjoitettu, toki. :)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Toisaalta on huomioitava, että 30% näkee, ettei eurolla ole merkitystä pärjäämiseen. Ruotsi pärjää laajan vientisektorinsa vuoksi, pelkästään kulutustavaroita tuottavilla Ikealla, että H&M on molemmilla yli 100 000 työtekijää maailmalla ja pääkonttorit Ruotsissa. Saksa porskuttaa eurolla, mikä on merkkinä siitä, ettei valuutta ole ratkaisevassa asemassa menestyksessä vaan muut tekijät, kuten esim. vientiteollisuuden jalostusaste, bulkkia tuottamalla emme pärjää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Toisaalta on huomioitava, ettei 30 prosenttia erota koirassorsaa naaraasta?

Mitä kapeampi vientisektori - sen tärkeämpi se oma valuutta on. :)

EDIT: Lisään toki, että pieni maa kapealla yritysrintamallaan ovat toki merkityksekkäitä tekijöitä, mutta ennen kaikkea se, että olemmeko avoin vai suljettu talous.

Suljettu pärjää paremmin eurossa, avoin omalla rahalla. Muuttujia on siis monia.

Euroa haikailevat kannattavat siis:

Suljettua taloutta - koska emme voi väkiluvulle mitään (vaikka maahan tulisi 20 miljoonaa ISIS-terroristia lisää, niin ei se taloutta kamalasti auta. Lukutaitokin jo auttaisi...) - emmekä yritysrakenteellemme (kandee sisäistää ns. "suhteellisen edun periaate" - se löytyy kansantaloustieteen alkuopinnoista. Käsittääksemme puhumme siis kansantaloudesta, emmekä Kone Oyj:stä?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Rupla oli kiva raha aikoinaan. Meinaan vain, että Viron rupla tai Ulan Uden vastaava olivat periaatteessa tasa-arvoisia siinä kuin eurokin. Susiraudat sai härmäläisellä paperivientituotteella ansaitulla markalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ruotsi pärjää laajan vientisektorinsa vuoksi"

Ruotsilla EI olisi laajaa vientisektoria jos olisivat valinneet euron.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ja kun Ruotsi tuli tässä näköjään puheeksi, todettakoon, että ei sen viimeaikaisen menestyksen takana ole oma valuutta ja perinteinen tavaravienti.

Tässä ote Kauppalehden jutusta: Ruotsissa edellinen porvarihallitus teki uudistuksia, joten työllisyys lähti kasvuun. Ja kun työllisten määrä on kasvanut, on kulutuksen määrä kasvanut ja sitä kautta myös talous kasvanut.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/miksi-ruotsi-pai...

Samasta KL:n Ruotsi-jutusta: Palvelut ja palveluvienti etenevät, vaikka perinteinen tavaravienti ei vedäkään vanhaan malliin.

Reijo Tossavainen

Kauppalehden juttu on vain yksi juttu erilaisten juttujen joukossa, se ei ole totuus. Toki se on hyvä ottaa esille silloin, kun se tukee toimittajan omia näkemyksiä.

Sama ilmiö toistuu mediassa laajemmalti. Kun toimittaja haluaa tuoda julki omia näkemyksiään, mutta ei voi sitä omin sanoin tehdä, hän haastattelee sellaista päivystävää dosenttia, jolta saa sopivat vastaukset.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jumankekka, Markku!

Olethan journalisti? Lähdekritiikki!

Missä asemassa ja mistä näkökulmasta ko. "perustelija" asiansa esittää?

Jos Lounais-Suomen Vapaan Kyykänheiton Takaperin ry:n hallituksen varajäsen laukoo, että "ydinsota olisi hyvä planeetallemme", niin samalla rahalla tuntuisi menevän?

Eurojäsenyys on kansantaloudellinen kysymys. Yksittäiset yritykset, jopa tietyt ammattiyhdistysjärjestöt ovat oma lehmä ojassa (ehkä? Ei välttämättä). Mutta he eivät välttämättä ymmärrä tuon taivaallista kansantaloudesta.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Ruotsissa kaikki ovat sitä mieltä, että Suomen taloudella menee huonosti nimenomaan euron takia. Siellä kauhistellaan Suomen taloutta ja hirttäytymistä euroon. Tässä pari esimerkkiä:
http://www.svd.se/finland-borde-aterinfora-egen-va...
http://www.dn.se/ledare/kolumner/finlands-sak-ar-s...
http://vlt.se/asikt/ledare/1.3162751-ledare-finlan...
jne. jne.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ihan kiinnostavia tilanneanalyysejä, joissa ei ehkä ihan kaikilta osin nähdä tätä meidän nykyistä tilannettamme liittyen esimerkiksi valtavaan velkaantumiseen ulkomaille.

Tuossa DN:n jutussa sanotaan: Finland hade haft lättare att möta sin strukturkris om man inte gått över till euron.

Näin voisi hyvin olla teollisuuden kannalta. Oma valuutta olisi heikentynyt ja se olisi tehnyt Suomesta halvemman. Vienti ja turismibisnes olisivat voineet pärjätä nykyistä paremmin. Samaan aikaan lainojen korot olisivat voineet kohota selvästi, kuten Venäjällä on tapahtunut. Ulkomainen tavara - öljy, autot ja muut - olisivat kallistuneet, eli inflaatio olisi ehkä ongelma. Olisiko hintojen nousu mennyt taas nopeasti palkkoihin, voidaan spekuloida.

Reijo Tossavainen

"Korot olisivat nousseet kuten Venäjällä."

Harvinaisen kaukaa haettu ja perusteeton selitysyritys.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #32

Pienet valuutat ovat maailmanmarkkinoiden myrskyissä hyvin haavoittuvaisia. Kun usko niihin horjahtaa, ovat arvo- ja korkoliikkeet yllättäviä. Rupla olisi enemmän markan viiteryhmää uskoakseni kuin Ruotsin kruunu siinä tilanteessa, että Suomi tekisi muusta maailmasta välittämättömiä valuuttatemppuja.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #36

Aivan höpökäsitys. Myös eurossa ollessa korkoliikkeet voivat olla "yllättäviä", kuten on nähty. Kehittyneillä mailla euron ulkopuolella ei ole "yllättäviä" liikkeitä ollut.

Ylipäätään, jos nimenomaan haikaillaan talouteen jostavuutta, niin silloin ei kannata esittää argumenttina, että "ei markkaa, kun korkotaso ja valuuttakurssi voisivat joustaa yllättävästi" - sehän on juuri tarkoitus!

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #36

Ilman minkään sortin finanssipolitiikan tutkintoa voin yhtyä kaikkiin edelläoleviin kirjoituksiin. Suomi yrittää surfata Eurolla täysin tyvenessä. Ilmatieteellinen ei lupaa tehotuulta mistään suunnasta.

Kun sitä globaalia raha ei tullutkaan Euron myötä, on Suomen pakko siirtyä kaikkien valuuttojen pyörittämiseen. Kauppa yli rajojemme käydään sillä valuutalla, joka toimii parhaimpamme mukaan. Rajojen sisällä toimitaan vaikka oravannahoilla, ellei markka kelpaa.

Kun paha on housuissa, niin ei rutistus taida välittömästi auttaa. Pyykätään housut ja luodaan lähtöalusta valmiiksi uuteen aamunkoittoon.

Toivotan kaikille rahallista Joulua!

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #32

Sukulaisten asuntolainan korko 1990-luvulla oli 18%. Valuutta oli markka.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #37

Etkö tiennyt, että markka oli silloin kytketty ECU-koriin yksipuolisella päätöksellä, ja että 1992 jylläsi eurokriisi koko mantereella?

Jos et tiennyt, ole hyvä. Jos tiesit, miksi tuot tämänkaltaisen kommentin esiin?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #40

Kommenttini oli siis vastaus Tossavaiselle, jonka mielestä korkeiden korkojen ja oman valuutan yhteys on kaukaa haettua.

Muistelen kyllä, että korkotaso oli tuollainen nimenomaan kelluvan markan aikaan, mutta täysin varma en asiasta ole.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #42

Eli heität muistikuvan, vaikka google käytössä?

Tuossa vielä kuva, ettei tarvitse enää ihmetellä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykse...

Ylisuurien korkojen aika alkoi n. 1985 Sorsan keksittyä inflaation kurittamisen ja "vahvan markan" - tähtäimessä mm. EMU-yhteensopivuus.

Sitä jatkui sitten aina kellutukseen asti, 1992, ja sen jälkeen tilanne korjaantui nopeasti. Oma valuutta ei ole tae mistään, mutta vieraassa valuutassa tai valuuttakytköksessä ongelmia korkojen kanssa esiintyy säännöllisesti - euromaissakin.

Ei muuten, mutta eletään jo vuotta 2016. Ysärilaman voisi jo ottaa hanskaan. Eurokriisiin perehtyminen voi sitten alkaa joskus 2040.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #43

Wikipedian mukaan markka kellui vv 1992-1996, tuohon aikaan myös sukulaiseni velka mielestäni osui, mutta sitähän en voi googlaamalla tarkastaa.

Olennainen kysymys on se, kuinka paljon omassa valuutassa on korkoriskiä. Nythän esim investoinnit ovat hienoisessa kasvussa. Jos meillä olisi oma valuutta, mikä mahtaisi olla korko ja olisiko noitakaan vähäisiä investointeja?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #45

Vai niin. Pankkilainojen keskikorko: http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki...

Toki korkoriski on olemassa - vaihtuvakorkoisessa. Kiinteäkorkoisessa sellaista ei ole. Vihjaukset korkeista heiluvista koroista jätän omaan arvoonsa. Ihan hyvin mm. Ruotsi tai Iso-Britannia pärjäävät. Toki voit vedota vielä Huuskon ja Arvo Kuuselan "rimpulavaluutta"-argumenttiin, jolle ei löydy näyttöä, ja joka on helppo kumota vaikkapa Suomen aiemman taloushistorian avulla.

Mihin investointeihin viittaat - teollisuudenko investointeihinko? Investoinnit kasvussa nimellisesti, mutta eivät korvaa kulumaa:
http://www.slideshare.net/elinkeinoelama/ekn-inves...
http://hs11.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/14123924...

Korko on vain yksi tekijä investointipäätöksiä tehtäessä. Kannattavuus on paljon oleellisempi mittari. Jos arvioitu sijoitetun pääoman tuotto on 7% ja korko 3%, investointi tehdään, ja jos sipo on 2% ja korko 1%, investointia ei tehdä.

Ai niin, alan tutkimuskaan ei tue näkemystä, että investoinnit olisivat kiinni ensisijaisesti rahoituksesta. Toisekseen, markka-Suomessa HissiMoottori Oyj voisi aivan yhtä hyvin hankkia vieraan pääoman rahoitusta euro- tai dollarimääräisillä lainoilla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #47

Et nähtävästi usko, mutta siitä olen varma, että 18 prosentin koron muistan oikein. Samoin muistaa pari entistä pankinjohtajaa:

http://yle.fi/uutiset/90-luvun_lamassa_korko_huite...

Korkoriskiin liittyy myös korkotason ennustettavuus lainan nostohetkellä. Kiinteä korko tarkoittaa vain sitä, että pankki ottaa riskin itselleen ja hinnoittelee sen lainaan.

Valuuttalainassa on korkea riski jos oma toiminta on kotimarkkinoilla. Valuutalainat ovat kaataneet monta yritystä.

Maahantuontiyhtiössä työskennelleenä muistan, kuinka devalvaation seurauksena hinnat nousivat suuruusluokkaa 10% yhdessä yössä. Tällaista ei enää tapahdu.

Ruotsi ja Britit pärjäävät kyllä (Norja myös), mutta muitakin selittäviä tekijöitä on kuin oma raha.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #48

Meni jo vähän huumorin puolelle vastauksesi.

Lainakorot olivat korkealla ennen kellutusta, ja jonkin aikaa sen jälkeenkin - vaikka kääntyivät heti kellutuksen jälkeen laskuun. Esittämäsi linkki ei mitenkään kumoa sitä, mitä aiemmin sanoin tai mikä linkkaamistani Suomen pankin tilastokuvaajista käy ilmi.

Kyllä, korkoriski on olemassa, mutta sivuutit kokonaan, että myös eurojäsenmaalla on korkoriski. Luulisi tämän tulleen jo selväksi eurokriisin myötä.

Lyhyiden korkojen volatiliteetti ei automaattisesti nosta pitkiä korkoja, mutta korkeat lyhyet korot kyllä nostavat. Korkojen alhaisuus ei myöskään ole mikään autuuaksi tekevä juttu, kuten yritin muistuttaa.

Luonnollisesti valuuttalainoissa on korkea riski kotimarkkinayritykselle. En sellaista suositellutkaan. Yhtäkaikki, myös markkamääräisiä lainoja ottaneet firmat, jotka kohtasivat kymmenen prosentin korkotason kun "vahvaa markkaa" puolustettiin, tai vaikkapa espanjalaiset yritykset muutama vuosi sitten, olivat vaikeuksissa korkeiden korkojen kanssa.

Tietenkin tuontiyhtiössä hinnat nousivat devalvaation seurauksena. Sehän on devalvaation tarkoituskin. Jos nyt leikitään sitten, että sisäisellä devalvaatiolla, eli palkkoja ja eläkkeitä leikkaamalla haetaan 15% työnhintamuutos, niin eikö se leikkaa ihan samalla tavalla tuontitavaroiden kysyntää?

Oleellista ei ole valuutan nimi tai väri. Oleellista on, onko keskuspankilla kansalliset intressit huomioiva mandaatti, vai tuleeko rahapolitiikka muualta. Kansallinen intressi tarkoittaa, että sekä valuuttakurssi, korkotaso ja keskuspankin taseoperaatiot sekä pankkijärjestelmän takaus on keskuspankin käsissä. Euroalueella niin ei ole, ainakaan koko ajan.

Minulle kelpaa myös euroalueen vahva liittovaltio, mutta valitettavasti pidän sellaisen syntymistä tavattoman epärealistisena. Jos me emme saa omia työmarkkinoitamme ja yritys- ja kotitalousasiakkaiden pankkilainoja joustamaan suhdanteiden ja tuotantokuilun mukaan, niin miten todennäköistä on, että euroalueen joskus syntyvä liittovaltio sellaiset asiat tulonsiirroilla korvaisi?

Tämä kai on avainkysymys - pitääkö riittävän syvää liittovaltiota todennäköisenä tai edes mahdollisena. Jos sellaista ei tule, niin eurojäsenyyden hyödyt jäävät kuvitteellisiksi.

Kun Seppo Turunen ei vuosiin onnistunut, eikä päätoimittaja Huusko ole nyt vuoteen onnistunut, niin heitänkin haasteen sinulle - linkkaa selvitykseen, joka toteaisi Suomen eurojäsenyydestä saaman kansantaloudellisen nettohyödyn. Et sellaista raporttia löydä mistään.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #49

Ei minulla ole mitään syytä epäillä, ettetkö olisi oikeassa. Minähän lähdin kommentoimaan blogistille, joka on markka takaisin -miehiä. Omat muistoni markan autuaaksitekevyydestä eivät ole alkuunkaan niin ruusuiset. Historiaa emme saa takaisin. Silloin, kun meillä oli oma valuutta, oli toimintaympäristö idänkauppoineen ja suojatulleineen tyystin toisennäköinen kuin nyt.

Korko ja (sisäinen tai ulkoinen) devalvaatio ovat asioita, johon yritystoiminta sopeutuu, kunhan niitä pystyy ennakoimaan. Nopeat ja ennakoimattomat toimintaympäristön muutokset ovat ongelmallisempia. Toistuvina sellaiset vaikuttavat juurikin investointihalukkuutteen.

Selvitystä, jota ei ole olemassa, en pysty sinulle linkkaamaan. Mutta jos et pidä liittovaltiota realistisena, mitä valuutallemme pitäisi mielestäsi tehdä?

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #51

En tiedä onko tarkoitushakuisuutta vaiko ymmärtämättömyyttä verhotusti mutkan kautta väittää, että markkaan palaaminen tarkoittaisi palaamista 80-luvun tilanteeseen. Ei todellakaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #52

On varmasti tuhansittain kirjoituksia, joissa euroa haukutaan virheeksi, mutta kysymys kuuluu, miten eurosta hallitusti irtaudutaan ja nykyiset vastuut markkaan paluun jälkeen hoidetaan. 'Markka takaisin' ei riitä, pitää olla uskottava suunnitelma, jota voi verrata siihen vaihtoehtoon, että nykyinen valuutta säilytetään. Jos Tossavainen tai joku muu sellaisen suunnitelman esittää, tutustun siihen kyllä mielelläni.

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #54

Eri vaihtoehtoja on ja niitä pitäisi tutkia kiihkottomasti parhaiten asiantuntijoiden voimin. Ongelmana on, että ns. eurouskovaiset eivät halua edes keskustella aiheesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ruotsi olisi ollut yhtä suurissa vaikeuksissa kuin Suomikin kun euron arvo 2008 oli 50% suurempi. Ruotsi on pystynyt investoimaan itse työllisyytensä ylläpitämiseksi ja on myös houkutellut vakaalla ja vahvalla taloudella investointeja muista maista. Suomessa pelastettiin pankit -92 ja hävitettiin vahva kotimainen teollisuuspohja kun taas Ruotsi ja Saksa pelastivat teollisuutensa ja ottivat pankit hallintaansa, tekivät vieläpä voittoa pankeilla.

Reijo Tossavainen

Soini juuri äsken jotenkin näin:

"Jos meillä olisi markka, olisimme hieman devalvoineet ja olisimme nousun tiellä. Nyt on valittava vaikeampi, raskaampi tie."

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tuossa siteeraamassasi Soinin sanomassa on se kuuluisa jos.

Katso Reijo tämä kommenttini heti tuossa alempana: http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Irlanti pärjää eurossa, kasvua tänä vuonna kuusi prosenttia.

http://www.independent.ie/business/irish/irish-eco...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Irlanti nousi suosta, Suomi ei.

Suomenmaan jutusta: Irlanti joutui vuonna 2010 pyytämään apua EU:lta ja Kansain­vä­li­seltä valuut­ta­ra­has­tolta IMF:ltä. Ne myönsivät 85 miljardin euron lainapaketin. Ehtona oli, että maa leikkaa neljän vuoden aikana menojaan 15 miljardia euroa. Hevoskuuri oli melkoinen.

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/926...

Pakon edessä Irlanti lähti hevoskuurille ja siis nousi. Suomella ei ole tuollaista pakkoa ollut, eikä se meinaa siis nousta millään.

Reijo Tossavainen

Irlannissa tehtiin raju sisäinen devalvaatio. Islanti valitsi toisen tien ja porskuttaa vieläkin vahvemmin.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Irlanti ei ole alkuunkaan taputeltu vielä. Irlannin pankkien luottokannasta iso osa on hoitamattomia, eli velallinen ei pysty maksamaan korkoja tai lyhentämään lainoja.

Kehittyneistä kansantalouksista surkeampi NPL-lainat / koko lainakanta-suhde on vain Kyproksella ja Kreikassa.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Voisikohan gallupin ristiriitaan olla ratkaisuna siirtyminen kaksoisvaluuttaan jolloin eurosta erottaisiin, markka tms tulisi takaisin omaksi viralliseksi valuutaksi mutta käytännössä mm hinnat olisivat sekä markoissa että euroissa ja eurot olisivat käypä maksuväline jokapäiväisessä elämässä. Näin muistaakseni tehtiin yleisesti Haaparannassa kun kruunu pidettiin mutta kauppa kävi euroilla.

Reijo Tossavainen

Käytännön toteutuksen osalta on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Niiden selvittämistä ei kuitenkaan haluta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Venäjällä kaikki merkittävät kaupat ja transaktiot sovitaan dollareissa, vaikka virallinen valuutta on olevinaan rupla. Juju on siinä, että virkamiesten palkat ja sosiaalituet maksetaan pehmeässä valuutassa. Suomi tarvitsee julkisen sektorin pienennyksen, ja markka näyttääkin nyt oivalta silmänkääntötempulta virkamiesten ja tuilla elävien elintason romahduttamiseen.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Markan arvo todennäköisesti nousisi jonkin verran suhteessa euroon koska monet luottavat edelleen suomalaisten velanmaksuhaluun. Ruplan käyttöönottoon ei liittyisi samanlaisia riskejä koska kukaan ei varmasti luota Putinin taloudenpitoon.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #27

Markan arvo putoaisi kuin kivi. Sehän on markkaa ajavien poliitikkojen ääneen lausuttu tavoite. Syntyisi verinen taistelu siitä, kuka saisi turvattua oman elintasonsa ja omaisuutensa sitomalla sen euroihin. Jotkut spekulantit tietysti voittaisivat, mutta nollasummapeli se oikeasti on.

Munista on helppo tehdä kokkelia, mutta miten muuttaa kokkeli takaisin muniksi? Kun Baltian maat laskivat liikkeelle omat valuuttansa 1990-luvun alussa, ne kykenivät osoittamaan, että ne pystyttävät vapaan markkinatalouden kommunismin sijaan. Siksi niiden valuutat olivat onnistunut välivaihe. Suomessa tilanne on nyt tasan päinvastainen: julkisen sektorin leveä takamus tukahduttaa talouden dynamiikan alleen. Ei kukaan usko suomalaisten velanmaksukykyyn, velkaahan tarvitaan koko ajan lisää jo pelkän hallinnon pyörittämiseen.

Valtion ja yksityisten velat ovat euroissa, joten markkaa ei tule. Sen verran integroitunut Suomi on maailmantalouteen ja investointeja kyllä suojataan. Julkisen vallan konkurssi tulee hoitaa jotenkin muuten.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko Vastaus kommenttiin #30

Tässä pitäisi otsikon mukaisesti keskustella euromielipiteistä, eikä todistella omaa eurouskontoa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #34

Euroopan horjuttamiseen tähtäävä markkahanke on venäläistä päivänpolitiikkaa. Sieltä se on masinoitu ja sikäläisissä lehdissä se on näyttävästi uutisoitu. Tässä Venäjän hallituksen lehden Rossijskaja Gazetan juttu:

http://www.rg.ru/2015/11/16/fin-site-anons.html

Reijo Tossavainen Vastaus kommenttiin #57

Venäläisten ala-arvoinen propaganda kannattaa jättää omaan arvoonsa eli huomiotta.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Euroa kampanjoidaan ja puolustetaan edelleen päivittäin erittäin voimakkaasti; puolueet ja etujärjestöt, media ja pankit ja jopa jotkut yliopistotutkijat.

Ainoastaan Yle voisi saada muutoksen tähän vinoutumaan. Se kuuluisi Ylen yhteiskunnalliseen rooliinkin. Valitettavasti Yle on ehkä ahkerin euron puolustaja.

Mitäpä jos ruotsalaiset kuulisivat, kun suomalaisille kerrotaan päivittäin, että Ruotsin talous ei ole hyötynyt omasta valuutasta. Näin väitettiin eilen Yle:llä jälleen kerran:
http://areena.yle.fi/1-3162359

Reijo Tossavainen

Todellakin. Ruotsissa ei enää haikailla euron perään. Lähes kaikki ymmärtävät, että kruunu on heille vahva kilpailuetu.

Ja todellakin. Suomessa kiistetään eurouskovaisten taholta ruotsalaisten arviot.

Luotan tietenkin enemmän ruotsalaisten omaan arvioon. Se on realismia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos suomalaiselta Matti Meikäläiseltä kysytään euron etuja, vastaus on:

Euro on hyvä, koska aurinkorannoille mentäessä säästyy valuutan vaihdon vaivalta.

Tavallinen kansa ei ymmärrä eurosta juuta, eikä jaata.

Eurosta eivät ole ymmärtäneet hölkkäsen pöläystä myöskään Suomen työmarkkinajärjestöt, poliittiset päättäjät eivätkä useimmat VM:n talousoppineetkaan, jotka neuvojaan ovat päättäjilleen viran puolesta palkkaa vastaan antaneet.

Vertaisiamme löytyy Kreikasta, Espanjasta ja Irlannista, joissa velkavetoisten kulutusjuhlien jälkeen on palattu arkeen, joka Suomellakin on vääjäämättä edessään täysin riippumatta siitä, millainen hallitus maassa valtaa pitää.

Mahdollisen euroeron seurauksista ei kukaan oikein osaa sanoa mitään. Arvioita eron kustannuksista ja vahingoista on annettu 20 miljardista eurosta ( 12 % BKT:n äkillinen lasku ) aina 200 miljardin euroon maksulippuun.

Euroeron kannattajilta ei ainakaan riskinottokykyä puutu.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Euroeron kustannusten osalta aika yliampuvia arvioita - eikä niitä ns. pienempiä arvioita ole tuossa vertailussa ollenkaan mukana.

Kukaan ei tiedä. Varmasti yksin tehtynä, huonosti suunniteltuna, vieläpä myrskyn vallitessa, kustannus olisi kova. Se pitää kuitenkin suhteuttaa siihen tosiasiaan, että devalvaatio on toteutettava - jos sitä ei pystytä toteuttamaan sisäisesti, niin se on toteutettava ulkoisesti. Lyhytaikainen shokkikin on hyväksyttävä hinta, jos sen jälkeen päästään takaisin trendikasvun pariin.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, miten elintasoamme on mahdollista laskea tasapuolisesti ja nopeasti, että pääsisimme takaisin jonkinlaiseen trendikasvuun. Jos yhteiskuntasopimukset, "pakkolait" ja vastaavat konstit eivät poliittisesti onnistu, muitakaan vaihtoehtoja ei ole.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Totta, euroero maksaa ja varmaan alkuun poliittisesti eniten. Käytännön valuutanvaihtelukulut eivät niinkään pelota. Euroon liittyminen on jo maksanut sen mikä on valtion velkojen erotus vuodesta 2007 vuoteen 2015 noin 50-60 miljardia.

Suomi ei ehdi toipua tästä lamasta kun jo uusi painaa päälle. Mikä on uuden laman kustannus eurossa mukana ollen, toiset 50-60 miljardia, ehkä enemmän. Kaikki keinot olisi käytettävä, jopa osa eläkerahastoista järkeviin investointeihin.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sinänsä noista äänestyksistä tai mielipidekyselyistä....

Jo nyt EKP on joutunut tekemään kaikki "likaiset" temput pelastaakseen keksityn valuuttansa omalta itseltään.

Ei euro valuutta ole, tämä kun tajuttaisiin. Kansakunnan Albania, Suomi, Ruåtti täytyy itse määrätä mikä heidän hintansa on. Ulkopuoliset kauppakumppanit pitävät siitä toki huolen olla ostamatta tai sitten ostetaan.

Kuka osaa ihan oikeasti määritellä euron arvon, ilman että se olisi epärelistinen.
Euro ei ole valuutta johtuen siitä, että sillä ei ole ponnistuspohjaa.

Kahdenkympin ecun seteli taskussa....kiva raha riippuu vain siitä missä maassa tamppaat tai mitä haluat sillä ostaa.

Reijo Tossavainen

Helsingin yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti arvioi, että Suomen kannalta euron ulkopuolelle jättäytyminen olisi voinut olla parempi vaihtoehto kuin eurojäsenyys. Ylen tv-uutisissa vieraillut Jäntti pohti, että tällaista arviota tukevaa taloustieteellistä tutkimusta on aika paljon.
http://yle.fi/uutiset/professorin_tuomio_suomi_oli...

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Minun mielestä uutisissa Jäntti jännitti.Olisin odottanut häneltä samansuuntaista kantaa kuin on ruotsalaisilla. Onhan Jäntti Tukholman yliopiston kansantalouustieteen professori. Onkohan tuore professuuri Helsingin yliopistossa tehnyt varovaiseksi.

Reijo Tossavainen

Oli yllättävää, että virallisesta totuudesta poikkeava näkemys sai Ylessä julkisuutta. Ilmeinen tapaturma.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Euroero - melkoinen sotku siitä varmaan syntyisi.

http://rogerwessman.com/2015/10/09/euroeron-kustan...

Kannattaa lukea myös tekstien linkit.

Hyvin varovaisia ovat taloustieteilijät henkilökohtaisesti ottamaan kantaa euroeron suhteen olisiko ero hyvä, vai paha ?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Voe tokkiisa, savolaenen vaekuttamassa:

Ilmiselvältä vaikuttaa, että pienen ihmisen sekä dosentti-pappi Arto Luukkasen että liikkeenjohdon konsultti Pasi Sillanpään US-blogeissa 16.12. esittämä piilotoive Alexander Stubb'n lomatarpeesta on kuultu, sillä 18.12. hallituksen kaikki miesministerit on määrätty kuntoisuuslomalle vuodenvaihteessa.

Todennäköisesti toivomus oli luettu itäsuomalaisen Luukkasen US-blogista, koska kaikki miespuoliset ministerit, ei yksin alle kaksivuotiaat, määrättiin kerättäväksi joulun jälkeen lomalle.

Savolaisen puhuessa vastuun sanotaankin siirtyvän kuulijalle.

Pentti Perä

erotaan eurosta ja myös eusta saadaan samalla haitaa maahan tunku loppumaan

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Jotta siellä seesteisen meren takana saisit Reijo edes välähdyksen täällä myrskyisessä Suomessa käytävästä nettidebatista, kopion muutaman:

-Jouluaaton pjogjangilaiset tulevat keskustasta ja rakkauden kansanpuolueesta. Edellisen nuorisojärjestön pomoksi on valittu ex-kommunistinen Pohjois-Korea aktiivi ja jälkimmäisen rauta-Calle muuttaa Espoon periferiasta Helsingin keskustaan. Molemmat puhuvat ylisukupolvisista arvoista ja tulevaisuususkosta.

-nuorkeskustan aiempi pomo pääsi ensitöikseen alustamaan Säätytalolle turvallisuusseminaariin rauta-Callen kanssa. Nyt Lapin poika on intissä Pääesikunnassa. Sartre kirjoitti inhosta tarkoittaen tunnetta jota kokee läntisen ihmisen muuttuessa lampaaksi.

-Eilinen pjongjangilainen tuli Reutersin taholta: Tarja Halonen on nimitetty perinteikkään kv-uutistoimiston eettiseen johtokuntaan, joka valvoo ettei toimisto riko omia ohjeitaan.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

En minä väitä, että huono talous on kokonaan yhteisvaluutan syytä. Aluksi euroon liityttäessä ei ollut vaikutusta kurssin ollessa sopiva, ja talous kohtuullisen hyvässä kunnossa 90-luvun lamasta nousun jälkeen.

Vaikutus tuli hiljaa hiipimällä noin 2003-2005 alkaen. Paperin hiipuminen ja osan tuotannosta siirtyminen Ruotsiin, investoinnit sellutehtaisiin tehtiin Euroopan ulkopuolelle ja lakkautettiin omia. Nyt on onneksi käänne tässä tapahtunut. Sahatavaran viennissä hävittiin Ruotsille.

Pahin vaihe oli 2008-2014 kun euron kurssi liikkui 1.40-1,50 dollarin seutuvilla. Nythän euron kurssi on laskenut. Menetettyjä markkinoita on vaikea voittaa takaisin. Lisäksi Suomen viennistä puolet menee euroalueelle, sen kisan Suomi häviää Ruotsille.

Tuottavuus ja kustannuskuri on pidettävä kunnossa kaikissa oloissa. Kelluva valuutta on apuna korjaamassa nopeasti ylikuumenemista.

Toimituksen poiminnat