*

Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Tiestön kunnostamiseen ei tarvita kyttäystä

Kun ministeri Anne Berner julkaisi suunnitelmansa, totesin heti, että nyt ministerillä ei ole enää kosketusta arjen todellisuuteen. Sen ministerikin ymmärsi hetikohta suunnitelman julkistamisen jälkeen. Ja nyt tiedämme, että paluu arkeen on jo tapahtunut.

Todellakin. Ei tämän maan tiestöä ja liikennettä saada kuntoon vippaskonsteilla. Ei kyttäämällä, eikä korkealentoisilla visioilla ja puheilla. Tarvitaan rahaa ja tervettä järkeä.

Arjen todellisuus on ankea. Edellisten hallitusten jäljiltä maamme tiestöllä laskettiin olevan noin 2,5 miljardin euron korjausvelan. Luku on valtava, jos sitä vertaa vuotuiseen tiestön kunnossapitoon ja rakentamiseen käytettyyn määrärahaan.

Ja pahinta oli, että tilanne vain paheni pahenemistaan. Ja sekin ikävä tosiasia valkeni, eli että jos tiestön kunto laiminlyödään, niin aiheutetaan tiestölle kallis peruskorjaustarve: yksi "säästetty" euro aiheuttaisi usean euron vahingon.

Olin edellisessä eduskunnassa sen liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen. Olin myös korjausvelan poistamista miettineen parlamentaarisen eli kaikkien puolueiden edustajista koostuneen työryhmän jäsen. Siis sen, jonka piti ratkaista pahaksi päässyt tilanne.

Työryhmän asetti ministeri Merja Kyllönen. Hänen johdollaan ei päästy juuri alkua pidemmälle. Sitten ministeriksi tuli Henna Virkkunen, jolloin homma ei edennyt senkään vertaa. Vasta sitten kun ministeriksi tuli Paula Risikko, homma alkoi pelittää. Risikko otti homman tosissaan, kuten pitikin.

Pitkällisen vääntämisen jälkeen työryhmä sai aikaiseksi suunnitelman korjausvelan poistamiseksi. Parasta kuitenkin oli, että nykyinen hallitus on huomioinut työryhmän esitykset käytännön tasolla. Liikenneverkon kunnossapitoon ja rakentamiseen lisättiin euroja, vaikka valtion rahatilanne on muutoin äärimmäisen tiukka.

Jahka Bernerin sooloilun jälkeen pöly on kunnolla laskeutunut, pitää kaivaa esille työryhmän esitys ja jatkaa työtä siinä esitetyltä pohjalta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Olit jäsenenä valiokunnassa ja työryhmässä joka ei saanut mitään aikaiseksi? Miten meni, niinku omasta mielestä?

Reijo Tossavainen

Työryhmä sai aikaan esityksen, jota nykyinen hallitus on lähtenyt toteuttamaan. Työ ei siis mennyt hukkaan. Täysin päinvastoin.

Henk.kohtaisesti voin todeta, että yhteistyö silloisen liikenne- ja viestintäministeri Risikon kanssa sujui hyvin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Bernerin "selvityksen" heikkous onkin kyllä parlamentaarisen työryhmän esitysten sivuuttaminen kokonaan, vaikka käytännössä hallitus ottikin askeleen korjausvelan lyhentämisen suuntaan.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Bernerin selvityksen heikkous oli sen idea, jonka mukaan väylästö siirrettäisiin yhtiöittämällä vapaan rahastuksen temmellyskentäksi. Kun se ajatus nyt näyttää tyssääntyvän, hän pyrkii ajamaan samaa ratkaisua yksityistielakia muuttamalla.

Yksityistielakihan koskee nykyisin käytännössä tiehoitokuntien ylläpitämiä pikkuteitä. Bernerin pyrkimys näyttää olevan sen muuttaminen sellaiseksi, että sitä voitaisiin soveltaa pääteillä tapahtuvan liikenteen rahastamiseen. Ja siitä sitten vain teitä myymään ja erilaisia rahastuslaitteita pakkomyymään.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Bernerin ehdotus oli huono ja tarpeeton.
Meillä ei ole korjausvelkaa jos verot mitkä kerätään liikenteestä 7.7 miljardia, käytettäisiin suurempi osa tiehankkeisiin . Nykyään käytetään noin 2 miljardia tiehankkeisiin.
Tarvitaan vaan poliittinen päätös näistä kerätyistä rahoista käytetään enemmän tiehankkeisiin. Meillä on jo rahat jos vaan kohdistetaan oikeaan kohteeseen.

Ei ole järkevää tehdä liikenneverkkoyhtiötä , joka myydään halvalla ja aiheutetaan suuri haitta tienkäyttäjille. ( vrt. Caruna, Digita)

Autoveroa ei ole järkevää poistaa kokonaan vaan sillä on hyvä kerätä verotuloa niiltä jotka pystyvät parhaiten maksaan eli uuden auton ostajilta.

Järjetöntä että ostatetaan laitteet joilla seuraillaan tienkäyttäjiä. meillä on jo polttoainevero ja sen veron ehtyessä. Voidaan kilometri perusteinen vero luoda ja autossa jo valmiina mittari.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Minä kun liikun kesäisin ruotsin puolella asuntoautollani, niin minulle tulee lasku kotiosoitteeseeni mm Sundsvallin uuden sillan ylityksestä. Miten tietävät minun ylittäneen sillan ja miten tietävät minun osoitteeni jne. Saksassa on tiettävästi suunnitteilla jotain tienkäyttömaksuja, joka varmaan tulee toimimaan automaattisesti. Kyttääkö ne, vai miten osaavat pistää laskun tulemaan?

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Luultavasti "rekkari" jäi valvontakameraan? Kai nykyisin on aika helppoa tuo pohjoismaiseen yhteistyöhön perustuva viranomaisten tiedonkulku?

Reijo Tossavainen

Olen matkailuautoillut noin 30 eri maassa. Lähes kaikkialla on maksullisia teitä. Maksu kerätään joko tielle mennessä tai sieltä poistuttaessa.

Norjassa maksoin tiemaksun etukäteen. Reissun jälkeen ylijäänyt maksu palautui tililleni.

Suomessa eduskunnassa ehdotin tiemaksuja ulkomaalaisille rekoille. Se tuomittiin ja sanottiin, että ei ole EU:n hyväksymä tapa. Nyt kuitenkin Saksassa asetetaan tiemaksut ulkomaalaisille.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Ruotsin Sundvallissa kun ylität uuden sillan, niin siellä ei kerätä maksuja, maksu tulee automaattisesti postin välityksellä. Ja ukaasi on, että jos eimaksaua suoriteta eräpäivään mennessä, niin se rupeaa nousemaan melkoisesti ja lopuksi menee perintään. Lasku on pieni, muistaakseni euron kahden luokkaa ja ihmettelen sitä, että miten kannattaa lähettää laskua, jossa postimaksut ovat enemmän kuin itse lasku, mutta ne taivaskanavat hoitaa asiat nykyisin noin. Tuleemieleen, että jos menee pitemmälle reissulle vaikkapa useamman kuukauden, niin kun ei olekaan kotona maksamassa, niin miten tuossa pitäisi menetellä. Kasvottoman laskuttajan kanssa on huono keskustella. Minulle on nyt kahden vuoden aikana tullu Ruotsista nuo laskut kun uusi silta Sundsvallissa valmistui. Voi sen sillan kiertää siitä vanhaa reittiä, joka menee siitä melkein keskustan läpi ja silloin säästyy euron laskulta.

Toimituksen poiminnat