*

Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Perussuomalaisten aatteellinen perusta

Perussuomalaisten aatteellinen perusta

Perussuomalaisten toiminnan perustana ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, työn ja yrittämisen kunnioittaminen sekä henkinen kasvu. Sukupolvet ylittävänä tavoitteenamme on kestävä kehitys kaikilla hyvinvoinnin mittareilla tarkasteltuna: maamme tulee jättää tuleville sukupolville sosiaalisesti, taloudellisesti, sivistyksellisesti ja ekologisesti sekä moraaliselta tasoltaan paremmassa kunnossa kuin se on tänä päivänä.

Perussuomalaiset on kansallismielinen ja kristillissosiaalinen puolue. Emme usko oikeistolaiseen rahavaltaan emmekä vasemmistolaiseen järjestelmävaltaan, vaan ihmiseen.

Kaikkien poliittisten ratkaisujen tulee lähteä ihmisyydestä, johon kuuluu olennaisena osana yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys perustuu yhteisiin arvoihin ja normeihin, joiden pohjalta myös yhteisöllisyyden kehittäminen yhteiskunnaksi ja kansanvallaksi on mahdollista. Demokratia on kansanvaltaa, eikä se ole mahdollista ilman kansaa. Kansa ja ihmisyys perustuvat molemmat pohjimmiltaan yhteisöllisyyteen.

Perussuomalaisten mielestä yhteiskuntarakenteiden tulee mahdollistaa ihmisyyden toteuttaminen eli yhteiskunnan ei tule ensisijaisesti perustua materiaalisille, vaan henkisille arvoille. Materia ei ole itsetarkoitus, vaan edellytys ihmisarvoisen elämän saavuttamiseen. Henkisyys ja totuudentavoittelu ovat keskeinen osa ihmisyyttä. Totuuksia on erilaisia, mistä seuraa, että ihmiskunta luontaisesti jakaantuu eri kulttuureihin. Kulttuurit ovat ihmiskunnan rikkaus. Kestävää hyvinvointia ei kyetä rakentamaan tyhjän päälle. Perussuomalaiset haluavat olla itsenäisten kansallisvaltioiden ja suomalaisen kulttuurin puolestapuhujia.

Perussuomalaiset kannattavat populistista demokratiakäsitystä elitistisen demokratiakäsityksen sijaan. Populistisen demokratiakäsityksen mukaan kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa he ovat asioista samaa mieltä ja jotka kykenevät yhdistämään kansaa erilaisten eturyhmäpyrkimysten paineessa.

Elitistisessä demokratiakäsityksessä taas painotetaan asiantuntijuutta vallanlähteenä kansan sijaan. Koko käsite asiantuntijuus on kuitenkin poliittisessa mielessä ihmisvastainen, koska asiantuntijuutta korostettaessa samalla annetaan ymmärtää, etteivät yksilöt olisi kiinnostuneita muusta kuin materiaalisesta hyvinvoinnistaan. Yksilön henkilökohtainen tarve ja kyky henkiseen kasvuun ja totuudentavoitteluun sekä maailmankuvan ja ihmiskäsityksen muodostamiseen sivuutetaan. Perussuomalaisten mielestä jokainen on oman elämänsä asiantuntija. Ajattelua ei voi ulkoistaa. Osaaminen ja kansanläheisyys eivät ole toistensa vastakohtia, joten päätöksentekojärjestelmän on aina mahdollistettava henkilöiden valikoituminen päättäjiksi kansan syvistä riveistä.

Eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden talouskriisi on vastuuttoman poliittisen johtamisen seurausta. Kyse on ennen kaikkea politiikan kriisistä. Poliittinen eliitti on ruokkinut kansalaisten materiakeskeisiä tarpeita ja saattanut näin koko Euroopan kuilun partaalle. Talouskasvun lisäämisen varjolla poliittinen eliitti on lisäksi kaventanut kansanvaltaisia päätöksentekorakenteita ja näin todellisuudessa syönyt eväitä tulevaisuuden
hyvinvoinnilta.

Kaventamalla kansanvaltaista päätöksentekoa poliittinen eliitti on halunnut edistää omia harvainvaltaisia pyrkimyksiään kohti elitististä ja eriarvoista yhteiskuntaa. Kun kansalaisten kriittisyys ympäri Eurooppaa on kasvanut, on vastaukseksi kriisiin tarjottu lisää kansanvaltaa kaventavia poliittisia rakenteita ja vallankeskittämistä byrokratialle kuten EU:lle.

Populismissa kansalainen pystyy paikantamaan politiikan eri tasoilla valtaa käyttävät tahot ja näin saattamaan äänestäjänä poliittiset päättäjät vastuuseen. Populismin perusajatus on, että kansalaisen tulee voida joko palkita tai rangaista päättäjiä. Epäselvät poliittiset järjestelmät ovat omiaan ruokkimaan harvainvaltaa ja byrokratiaa. Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä epädemokraattisempi se on. Kaikkein pahinta vallankäyttöä on kasvoton valta. Toimivan demokratian edellytys on läpinäkyvä päätöksentekojärjestelmä, jota kansalaisen on helppo seurata.

Populismi ei ole yleismaailmallinen aate, kuten sosialismi ja kapitalismi, vaan se on aina sidonnainen kulttuuriin ja kansanluonteeseen. Jo puolueemme nimi Perussuomalaiset kertoo, että politiikkamme perustuu suomalaiseen kulttuuriin. Perussuomalaiset haluavat puolustaa suomalaisten omaa kansansuvereniteettia, joka merkitsee sitä, että vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman, muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisesti kaikista omista asioistaan.

Kulttuuripiirin korostaminen takaa suojan myös heikoimmille kansalaisille, sillä kansallismielisyyteen kuuluu yksilön ainutkertaisuuden tunnustaminen toisin kuin ylikansallisuutta korostavassa politiikassa, jossa yksilöt käytännössä pakotetaan liikkumaan valtioiden rajojen yli. Ylikansallisessa politiikassa valtiot eivät ole olemassa omia kansalaisiaan varten, vaan vahvimpia, viime kädessä pääomapiirejä, varten. Tällaista
politiikkaa, jossa ”isännät” joutuvat talossaan rengeiksi, me Perussuomalaiset emme hyväksy.

Tältä arvopohjalta Perussuomalaiset hahmottavat ratkaisuja myös eduskuntavaaliohjelmassaan 2011. Perussuomalaisten arvomaailma erottuu selvästi muista puolueista ja siksi myös tarjoamamme poliittiset vaihtoehdot ovat monessa mielessä erilaisia kuin muilla puolueilla. Perussuomalaisten ohjelma on kokonaisuus, joka rakentuu puhtaasti arvoillemme. Emme väitä, että kaikki tarjoamamme ratkaisut olisivat
helppoja toteuttaa, mutta perustamme ratkaisulle ei ole enempää eikä vähempää kuin ihminen. Ratkaisumme ovat siis ihmisenkokoisia – vauvasta vaariin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

Toimituksen poiminnat