Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Lääkäripula on myös tietotekniikan ja byrokratian aiheuttama ongelma

Nykyisellään Suomessa koulutetaan joka 100. ikäluokasta lääkäriksi, mikä on kansainvälisesti korkeaa tasoa. Terveydenhuollon ja lääkärivajeen ongelmien ratkaisemista tulisi miettiä rakenteesta lähtien eikä tarjota ainoaksi ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä.

 

Esimerkkinä voidaan mainita, että Lääkäriliiton arvion mukaan noin 600 lääkärin työpanos kuluu toimimattomien tietojärjestelmien vuoksi ja noin 200 lääkärin vuosityöpanos kuluu tarpeettomien lääkärintodistusten kirjoittamiseen. Nämä yhteensä ovat jo enemmän kuin tämänhetkinen julkisen sektorin lääkärivaje.

 

Lääkärikoulutusta vähennettiin 1990-luvun alun lamavuosina noin 500 opiskelijan tasosta noin 350 opiskelijan tasoon. Tuolloin maassa oli merkittävää lääkärityöttömyyttä. Enimmillään vuonna 1994 Suomessa oli noin 700 pääosin nuorta lääkäriä työttömänä. Työllisyystilanne lähti kuitenkin nopeasti paranemaan ja lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä nostettiin asteittain 1990-lopulla ja viimeisen kerran vuonna 2003, jolloin nykyinen runsaan 600 opiskelijan taso vakiintui. Nämä suuret sisäänottomäärät ovat nyt alkaneet valmistua ja tulla työmarkkinoille. Sen seurauksena julkisen sektorin lääkärivaje on alkanut pienentyä. Vuoden 2008 syksyllä terveyskeskuslääkärien viroista 11 % oli vailla lääkäriä, vuonna 2010 ja 2011 vajaus on ollut enää noin 6 %. Nykyisilläkin koulutusmäärillä työikäisten lääkärien määrä laskelmien mukaan jatkaa kasvuaan kaikkina vuosina.

 

Syynä turhien lääkärintodistusten valtavaan määrään on se, että yhteiskunta ja työnantajat vaativat lääkärintodistuksia mitä ihmeellisimpiin tarkoituksiin, mikä tuntuu lääkärikoulutuksen hukkakäytöltä. Lääkäriliitto on pitkään esittänyt, että esimerkiksi lyhytaikaisia sairaspoissaoloja varten ei tarvittaisi lääkärintodistusta. Henkilö voisi omalla todistuksellaan todistaa olleensa esimerkiksi flunssassa. Ei sen todistamiseen tarvita edes sairaanhoitajaa, jos ei ole mitään hoidollista tarvetta. Ääriesimerkkinä hiljattain oli tapaus, jossa koulukyytiä varten lääkärin piti todistaa, että lapsi pelkää karhua! Jos tällaisiin töihin tarvitaan lääkäri, ei mikään määrä lääkäreitä Suomessa riitä.

 

Asiat on hoidettavissa ilman lakimuutoksia alemman tason ohjeistuksella ja myös Kelan kanssa yhteistyössä.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitin tänään asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin toimenpiteisiin hallitus ja asianomainen ministeriö aikoo ryhtyä, että lääkärintodistusten kirjoittamisohjeistus saatetaan sellaiselle tasolle, että se vapauttaa lääkäriresursseja sairauksien hoitoon ja millaisilla toimenpiteillä terveydenhoidon tietojärjestelmien toimivuutta voidaan parantaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Olavi Lehto

Kyllä Tampereella on ainakin pula lääkäreistä. Osastoille ei riitä omalääkäreitä vaan niitä joudutaan ostopalveluina muualta ostamaan.

On se kumma ettei lääkäriopiskelijoiden määrää voisi nostaa radikaalisti niin hintakin putoaisi. + Saisimme suomenkielisiä lääkäreitä eikä kielipuolia arvaajia

Olavi Lehto

Reijo Tossavainen

Kyllä lääkäreiden koulutusmääriä pitäisi myös nostaa. Silloin kannattaa muistaa, että vaikutukset käytännön elämässä näkyvät vasta pitkän ajan päästä. Nopeampiakin keinoja on ja niitä pitäisi käyttää.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Osa lääkäreistä hukkautuu. Kallis koulutus ei takaa, että sitä käytetään lääkärin tehtäviin.

seppo kirnu

otsikkoon:

Osasyy siinäkin, vaan laiskuus ja flegmaattisuus valtaa kaikkialla alaa.

miksi?

Kalle Virtanen

Se on kyllä ihan totta, että lääkärit joutuvat tekemään kaikkea epäoleellista, mihin ei lääkärin ammattitaitoa tarvita. Nyt Toassavainen on lähtenyt ratkaisemaan ongelmaa oikealta suunnalta.

Jouni Jokela

Pälä-pälä, mutta mitään et voi tehdä,,, Vaikka ongelma on ihan poliitikkojen itsensä aiheuttama. (KELA)

et edes sille että Suomessa on eniten sairaanhoitajia asukasta kohden, eli 14,7/1000 asukasta.

Sairaalayöpymisiä on sitten 4,4 / 1000 asukasta.

Olin juuri tammikuussa vähän Sveitsissä lasaretissa ja enpä siitä viitsi enempää kertoa kun teille tulee vaan paha mieli, mutta Sveitsissä on sairaanhoitajia 10,7 / 1000 asukasta, ja sairaalayöpymisiä 9,3/ 1000 asukasta. Mitään pulaa tai kiirettä ei todellakaan ollut.

http://www.potilasliitto.fi/terveysuutiset_2907200...

Laitetaan luvut laskimeen;
10,7 hoitajaa hoitaa 9,3 sairaalayöpymistä Sveitissä.
9,3/10,7= 0,87

14,7 hoitajaa hoitaa 4,4 sairaalayöpymistä Suomessa.
4,4 / 14,7 = 0,30

0,3/0,87= 0,34 eli Suomessa voisi antaa kenkää 66 % sairaanhoitajista.

Niiden jäljellejäävien palkan voisi sitten vaikka kolminkertaistaa ilman että kulut nousisi. Uskoisin kyllä vähemmänkin riittävän.

Toimituksen poiminnat