Reijo Tossavainen, toisinajattelija Sanoja ja tekoja. Nöyrästi, mutta nöyristelemättä.

Kaikki blogit puheenaiheesta Biodiversiteetti

Tuhoamalla luonnon ihminen tuhoaa itsensä

Nyt on herättävä. Maailman luonnon tila heikentyy ennen näkemätöntä vauhtia. Tänään julkaistun YK:n arvion mukaan joka kahdeksas tunnetuista 8 miljoonasta lajista on uhanalainen. Satojen tuhansien lajien häviämisvauhti jatkuu, jos muutosta ei saada hidastettua. Tutkijoiden arvioiden mukaan vähintään yli kolmannes maapallon luonnosta on tuhoutunut vuoteen 2050 mennessä.

Metsien hakkuukiintiöiden vähentäminen - Väärä ratkaisu oikeaan ongelmaan

Pari vuotta sitten itseään "ympäristöjärjestöiksi" ja "ympäristöpuolueiksi" kutsuvat tahot nostivat hiilinielu-termin aseeksi poliittiseen kamppailuun. Termi on niin yksinkertainen ja kiva, että siitä on vähitellen tullut koko suomalaisen ilmastopolitiikan kulmakivi. Ilmastotavoitteisiin ei kuulemma päästäisi, ellei suomalaisia metsiä mikro-optimoida hiilinielu-museoiksi. Väärin.

Luonnon moninaisuuden suojelu on metsätilallisen käsissä

Suomessa on metsätilallisia 632000 kappaletta, joko perheenä, erillisten verotusyhtymien kautta tai kuolinpesän osakkaina. Suomalaisista siis joka yhdeksäs voi mainita itsensä metsätilallisena.

Metsätilallinen voi tarkastella tänään metsäänsä menemällä pankkitunnuksilla verkkolinkkiin metsaan.fi ja tulostamalla itselleen vaikkapa kartan kunkin metsäpalstan kuvioista (kuva). Verkkopalvelu on metsätilallisen työkalu paitsi talousmetsien hoidon ja hakkuiden kannalta myös luonnon moninaisuuden suojelun kannalta.

Monitieteellisestä ilmastonmuutoksesta

IPCC:n lista eri tavoista sitoa hiiltä ja varastoida hiiltä pitkäaikaisesti on vain maa-alueita koskeva. Merten osalta kasviplanktonit vastaavat puolesta fotosynteesistä ja lisäksi merillä on tämän biologisen pumpun lisäksi fyysinen pumppu ja kemiallinen pumppu, jotka poistavat hiiltä ilmakehästä.

No kaikessa ilmastonmuutosta koskien olen tottunut kuulemaan argumentin, että keskitymme siihen mihin ihminen voi vaikuttaa.

Gaia kuumenee – jäähdyttelemmekö kulutustamme – III

IPCC julkisti tylyn, uhkaavan ja lohduttoman kuvan ympäristöstämme ja ilmastonmuutoksesta ja poliitikkomme vastaavat [1, joka on ryöstäytynyt käsistämme – oman ahneutemme vuoksi. Ilmastoapostolit ovat puhuneet/ kirjoittaneet vuosikausia tästä nyt julkistetusta ilmaston- ja ympäristönmuutosjatkumosta.

 

Varjele ja viljele, myös biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa uuden ajattelun biotalouteen, huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Biotalouden metsää on viljeltävä lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää ja suota on suojeltava jatkossa?

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Kasvavan metsien käytön vaikutukset vesistöihin ja luonnon biodiversiteettiin

LUKE:n tutkimuksen mukaan metsäojituksien kuormittavuus vesistöille on jopa kymmeniä kertoja suurempi kuin on aiemmin arvioitu. Suomen metsäalasta noin 25 prosenttia on ojitettua ja tutkimuksen mukaan avohakkuut sekä metsien käsittely lisäävät entisestään haittoja vesistöille. Näin ollen metsätalouden merkitys vesistöjemme rehevöitymiselle on huomattavasti suurempi kuin on aiemmin luultu.

Lisääntyvät hakkuumäärät pahentavat ongelmia

Ylen artikkelissa kerrotaan:

Onko poliittinen johto valmis suoraan kansalaisvaikuttamiseen?

(Viikon uutinen oli Brexit – Iso-Britannian kansanäänestyksen tulos Euroopan Unionista eroamiselle. Kansa puhui 52 prosentin enemmistövoimalla neuvoa antavan ohjeensa poliittiselle johdolle.

Diversiteetin rajaamista diversiteetin puolustamisessa?

 

Valppauteni herää, kun esiintyy jokin sellainen sivistyssana, jota vanha Nykysuomen sanakirjani (WSOY 1977) sivistyssanaluettelo ei tunne. Toisesta kirjahyllystäni löytyvästä sivistyssanakirjasta (Gummerus 2004) sana diversiteetti löytyy. Sana tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta.

Eräiden vaiheiden jälkeen käsiini osui tiistain 8.12.2015 Helsingin Sanomien artikkeli ”Paha täplärapu sai poikkeusluvan”. Artikkelissa kerrotaan, että EU on määritellyt Suomessa 187 lajia haitallisiksi vieraslajeiksi kasvi- ja eläinkunnassa.

Maabrändi lunastettavana

Energia- ja ilmastopolitiikkamme on ajanut itsensä seinään. Toivon, että ydinvoimahankkeet uskalletaan myös demarien toimesta jättää laskuista ja keskitymme todella kehittämään uusiutuvaa ekosysteemeille vaaratonta energiaa ja energiatehokkuutta.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä