Maahanmuutto http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Fri, 22 Jun 2018 16:36:28 +0300 fi Wir schaffen das! http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das <p>&nbsp;</p><p>Nämä Angela Merkelin sanat tulivat mieleeni, kun katselin Suomen Kuvalehden vast&rsquo;ikään julkaistua artikkelia turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta talouteen. Artikkeli oli otsikoitu &rdquo;Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle &ndash; ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus&rdquo; ja siinä kerrottiin, että vasta julkaistu ranskalainen&nbsp;<a href="http://www2.cnrs.fr/en/3131.htm" target="_blank">makroekonominen analyysi</a>&nbsp;ei tue käsitystä, että turvapaikkajärjestelmä romuttaisi julkisen talouden ja hyvinvointivaltion. Edelleen kerrottiin, että tutkimuksen tekijät analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin &rdquo;Lucas&rdquo; &ndash; kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan &rdquo;1000&rdquo; tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan. &nbsp;</p><p>Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d&#39;Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d&rsquo;Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista &rdquo;Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances &ndash;lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.&nbsp; Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.</p><p>US:n blogipalsta ei ehkä ole oikea paikka keskustella artikkelin yksityiskohdista, mutta ehkä muutama kommentti tutkimuksen sisällöstä silti sallitaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tutkimus on aikasarjamenetelmiin (ns. vektoriautoregressiivisiin (VAR) menetelmiin) perustuva arvio siitä, miten turvapaikan hakijoiden määrä ja siirtolaisuus vaikuttavat julkisiin menoihin, verotuloihin, tulotasoon (BKT per capita) ja työttömyysasteeseen. Tarvinnee tuskin todeta, että artikkelissa julkaistujen tulosten mukaan sekä turvapaikan hakijoiden määrä että siirtolaisuus (maahanmuutto) lisäävät tuloja, kasvattavat verotuloja (enemmän kuin julkisia menoja) ja laskevat työttömyysastetta.</p><p>Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista &rdquo;häntää&rdquo;. Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään &rdquo;meteoriittisade&rdquo; (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen (&rdquo;paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa&rdquo;). &nbsp;</p><p>Aasioista voidaan tietenkin olla eri mieltä, mutta itse en hirveästi innostu tutkimuksesta, joka &rdquo;lyö kiinni&rdquo; vaihtoehtoisen vaikutuskanavan ja tuottaa tuloksen, joka on itse asiassa leivottu tutkimusasetelaan. VAR -malli on ihan hyödyllinen analyysiväline, mutta on aina muistettava, että se on perusluonteeltaan täysin ei-teoreettinen (vähän niin kuin korrelaatioanalyysi). Hyödyllisyys tosin hupenee vähiin, jos malli ei ole lainkaan sopusoinnussa teorian kanssa, niin kuin tässä tapauksessa. &nbsp;</p><p>Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa &rdquo;maksua vastaan&rdquo; hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/" title="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-e...</a></p><p><a href="https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy" title="https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy">https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-...</a></p><p><a href="https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html" title="https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html">https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Nämä Angela Merkelin sanat tulivat mieleeni, kun katselin Suomen Kuvalehden vast’ikään julkaistua artikkelia turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta talouteen. Artikkeli oli otsikoitu ”Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus” ja siinä kerrottiin, että vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei tue käsitystä, että turvapaikkajärjestelmä romuttaisi julkisen talouden ja hyvinvointivaltion. Edelleen kerrottiin, että tutkimuksen tekijät analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.

 

Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin ”Lucas” – kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan ”1000” tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan.  

Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d'Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d’Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista ”Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances –lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.  Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.

US:n blogipalsta ei ehkä ole oikea paikka keskustella artikkelin yksityiskohdista, mutta ehkä muutama kommentti tutkimuksen sisällöstä silti sallitaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tutkimus on aikasarjamenetelmiin (ns. vektoriautoregressiivisiin (VAR) menetelmiin) perustuva arvio siitä, miten turvapaikan hakijoiden määrä ja siirtolaisuus vaikuttavat julkisiin menoihin, verotuloihin, tulotasoon (BKT per capita) ja työttömyysasteeseen. Tarvinnee tuskin todeta, että artikkelissa julkaistujen tulosten mukaan sekä turvapaikan hakijoiden määrä että siirtolaisuus (maahanmuutto) lisäävät tuloja, kasvattavat verotuloja (enemmän kuin julkisia menoja) ja laskevat työttömyysastetta.

Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista ”häntää”. Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään ”meteoriittisade” (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen (”paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa”).  

Aasioista voidaan tietenkin olla eri mieltä, mutta itse en hirveästi innostu tutkimuksesta, joka ”lyö kiinni” vaihtoehtoisen vaikutuskanavan ja tuottaa tuloksen, joka on itse asiassa leivottu tutkimusasetelaan. VAR -malli on ihan hyödyllinen analyysiväline, mutta on aina muistettava, että se on perusluonteeltaan täysin ei-teoreettinen (vähän niin kuin korrelaatioanalyysi). Hyödyllisyys tosin hupenee vähiin, jos malli ei ole lainkaan sopusoinnussa teorian kanssa, niin kuin tässä tapauksessa.  

Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa ”maksua vastaan” hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.

 

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/

https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy

https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html

]]>
18 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das#comments Hyvinvointivaltio Maahanmuutto Verotus Fri, 22 Jun 2018 13:36:28 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das
Turvapaikkoja ilman hallitsematonta rajanylitystä? http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta <p>Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita.&nbsp;</p><p>Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.</p><p>En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.</p><p>Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä.&nbsp;</p><p>Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.</p><p><strong>Elefantti vai Merkel?</strong></p><p>Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa.&nbsp;</p><p>Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun.&nbsp;</p><p>Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona.&nbsp;</p><p>Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.</p><p><strong>Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta</strong></p><p>Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:</p><ol><li>Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.</li><li>Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.</li><li>Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa.&nbsp;</li></ol><p>Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.</p><p>Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.</p><p>Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin.&nbsp;</p><p>Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.</p><p><strong>Suoraan leireiltä</strong></p><p>Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.</p><p>Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa.&nbsp;</p><p>Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.</p><p>Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat.&nbsp;</p><p>Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.</p><p>Kai Mykkänen</p><p>Sisäministeri</p> Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita. 

Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.

En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.

Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä. 

Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.

Elefantti vai Merkel?

Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa. 

Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun. 

Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona. 

Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.

Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:

  1. Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
  2. Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.
  3. Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa. 

Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.

Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.

Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin. 

Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.

Suoraan leireiltä

Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.

Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa. 

Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.

Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat. 

Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.

Kai Mykkänen

Sisäministeri

]]>
115 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta#comments Kotimaa EU Frontex Kiintiöpakolaiset Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Wed, 20 Jun 2018 11:55:38 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta
11 päivän päästä EU saatta lähteä viimeiselle matkalleen http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen <p>Merkelin asema käy yhä <a href="http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005726370.html?ref=rss">tukalammaksi.</a></p><p>Liittokansleri <u>Angela Merkelin </u>ja sisäministeri Horst Seehoferin välinen riita Saksan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta uhkaa johtaa liittohallituksen kaatumiseen ja epävarmuuteen koko Euroopan unionissa.</p><p>Kiista on syvä ja periaatteellinen. Seehofer haluaa Saksalle vapauden tehdä omia kansallisia päätöksiä maahanmuuttopolitiikassa riippumatta EU:n linjauksista. Merkel puolestaan pitää tiukasti kiinni EU:n yhteisistä päätöksistä ja vastuunjaosta. Hän haluaa EU-maiden sopivan yhdessä, keiltä rajat suljetaan ja keille ne pysyvät auki, siinä kun Seehofer haluaa ensisijaisesti ajatella oman kansansa etua.<br /><br />Sisäministeri Saksassa ajaa Perussuomalaisten Suomessa&nbsp;pitkään kannattamaa linjaa ja Merkel haluasi jatkaa EU:n omien sääntöjen vastaista linjaa, jossa ihmisiä voi vaeltaa ristiin rastiin hakemassa turvapaikkoja milloin mistäkin.</p><p>Suomessa jatkuu tuo Merkelin linja, eli Siniset, Keskusta ja Kokoomus odottavat, että mitä se EU nyt sitten sattuu määräämään linjaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun EU maiden vanhat valtapuolueet eivät ole kuunnelleet maahanmuutto ja EU kriittisten äänestäjien ääntä, vaan ovat heitä vähätelleet, ovat nämät vanhat nyt helisemässä. Oma mokansa, kun ei kuuntele järki puhetta..</p><p>&nbsp;</p><p>Merkelin ongelma &ndash; ja koko EU:n &ndash; on se, ettei yhteistä maahanmuuttolinjaa ole. Vastakkain ovat maat, jotka&nbsp;haluavat&nbsp;toimia maailman sosiaalitoimistoina ja ne jotka eivät halua.</p><p>&nbsp;Viimeksi mainittuihin kuuluvat Unkari, Puola, Tshekki ja Slovakia ovat jo saamassa seuraa Italiasta ja Itävallasta, joissa&nbsp;uudistushenkiset puolueet ovat nousseet hallitusvaltaan. Maahanmuutto on keskeinen teema myös syksyn valtiopäivävaaleissa Ruotsissa, jossa&nbsp;maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien nousu uhkaa perinteisiä puolueita.</p><p>Suomessa Persut koki takaiskun ja kannatus romahti Soinin lepsuiluun, vaikka nykyiset Persut olivat ensimmäisenä tätä jo nykyään normaaliksi muodostunutta maahanmuuttolinjaa viemässä hallitukseen, mutta ikäväkseen osalle porukasta tärkeämpää oli ura kivoissa hommissa veronmaksajien rahoilla, kun Suomen etu.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun nämä ongelmat ikään kuin loikkasivat pois edestä Perussuomalaiset voivat taas hyvin, eikä mikään estä puolueen enää toteuttamasta äänestäjiensä etua.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Merkelin asema käy yhä tukalammaksi.

Liittokansleri Angela Merkelin ja sisäministeri Horst Seehoferin välinen riita Saksan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta uhkaa johtaa liittohallituksen kaatumiseen ja epävarmuuteen koko Euroopan unionissa.

Kiista on syvä ja periaatteellinen. Seehofer haluaa Saksalle vapauden tehdä omia kansallisia päätöksiä maahanmuuttopolitiikassa riippumatta EU:n linjauksista. Merkel puolestaan pitää tiukasti kiinni EU:n yhteisistä päätöksistä ja vastuunjaosta. Hän haluaa EU-maiden sopivan yhdessä, keiltä rajat suljetaan ja keille ne pysyvät auki, siinä kun Seehofer haluaa ensisijaisesti ajatella oman kansansa etua.

Sisäministeri Saksassa ajaa Perussuomalaisten Suomessa pitkään kannattamaa linjaa ja Merkel haluasi jatkaa EU:n omien sääntöjen vastaista linjaa, jossa ihmisiä voi vaeltaa ristiin rastiin hakemassa turvapaikkoja milloin mistäkin.

Suomessa jatkuu tuo Merkelin linja, eli Siniset, Keskusta ja Kokoomus odottavat, että mitä se EU nyt sitten sattuu määräämään linjaksi.

 

Kun EU maiden vanhat valtapuolueet eivät ole kuunnelleet maahanmuutto ja EU kriittisten äänestäjien ääntä, vaan ovat heitä vähätelleet, ovat nämät vanhat nyt helisemässä. Oma mokansa, kun ei kuuntele järki puhetta..

 

Merkelin ongelma – ja koko EU:n – on se, ettei yhteistä maahanmuuttolinjaa ole. Vastakkain ovat maat, jotka haluavat toimia maailman sosiaalitoimistoina ja ne jotka eivät halua.

 Viimeksi mainittuihin kuuluvat Unkari, Puola, Tshekki ja Slovakia ovat jo saamassa seuraa Italiasta ja Itävallasta, joissa uudistushenkiset puolueet ovat nousseet hallitusvaltaan. Maahanmuutto on keskeinen teema myös syksyn valtiopäivävaaleissa Ruotsissa, jossa maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien nousu uhkaa perinteisiä puolueita.

Suomessa Persut koki takaiskun ja kannatus romahti Soinin lepsuiluun, vaikka nykyiset Persut olivat ensimmäisenä tätä jo nykyään normaaliksi muodostunutta maahanmuuttolinjaa viemässä hallitukseen, mutta ikäväkseen osalle porukasta tärkeämpää oli ura kivoissa hommissa veronmaksajien rahoilla, kun Suomen etu.

 

Nyt kun nämä ongelmat ikään kuin loikkasivat pois edestä Perussuomalaiset voivat taas hyvin, eikä mikään estä puolueen enää toteuttamasta äänestäjiensä etua.
 

 

 

 

]]>
26 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen#comments EU Maahanmuutto Tue, 19 Jun 2018 19:25:47 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen
Järkevä maahanmuuttopolitiikka osa 3/3: turvapaikan hakeminen http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen <p>Maahanmuuttopolitiikan uudistamista pohtivan blogisarjani&nbsp;<a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta">ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista</a>. Toisessa osassa <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat">kiinnitin huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan</a>. Tässä kolmannessa osassa keskityn maamme ulkomaalaispolitiikan uudistamiseen ja esittelen EU:n yhteisten, lähtöalueiden lähelle perustettavien turvapaikanhakuleirien mallin, josta olen aiemminkin puhunut ja jota EU:ssa kannattavat jo mm. Ranskan, Saksan ja Tanskan johtajat. Kirjoitukseni ilmestyi kokonaisuudessaan&nbsp;<a href="http://toivoajatuspaja.fi/wp-content/uploads/2018/06/2018-Ulkopolitiikka-nyt.pdf" target="_blank">Ajatuspaja Toivon&nbsp;Ulkopolitiikka Nyt&nbsp;-teoksessa</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaan uusi ulkomaalaispolitiikka</p><p>Maamme väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Kestävyysvajeen torjumiseksi Suomi tarvitsee uusia työntekijöitä ja siten maahanmuuttoa, mutta on tärkeää ymmärtää, että maahanmuutto on yhteiskunnalle rikkaus vain kestävästi ja järkevästi toteutettuna. Emme voi ottaa maahamme enempää tulijoita kuin pystymme tosiasiallisesti kotouttamaan, holtittomasta politiikasta näemme parhaillaan varoittavia esimerkkejä naapurimaassamme Ruotsissa. Vastuun kotoutumisesta pitää myös olla maahantulijoilla itsellään. Uuden elämän alkuun tarvitaan luonnollisesti yhteiskunnan apua, mutta kaikessa pitää tähdätä maahanmuuttajien itsensä aktivoimiseen. Se on lopulta kaikkien, erityisesti maahanmuuttajien itsensä, etu.</p><p>Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia. Maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitava kokonaisuutena, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kannetaan kansainvälistä vastuuta kaikkein hädänalaisimmista, mutta samalla katsotaan muuta maahantuloa yhteiskunnallisena kokonaisuutena, jakamatta sitä erillisiin osiin sen perusteella, mikä maahan pyrkijän status on.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakuleirit Afrikasta ja Lähi-idästä tuleville</p><p>Vallitseva käytäntö, jossa maahan jo saapuneet turvapaikkaa hakeneet henkilöt säilötään pahimmillaan jopa puoleksitoista vuodeksi vastaanottokeskuksiin, on monessakin mielessä huono. Kankeaa ja työlästä turvapaikanhakuprosessia ei ole alun perin tarkoitettu vastaamaan massamaiseen maahanpyrkimiseen ja kymmenien tuhansien hakemusten tulva ruuhkauttaa järjestelmän väistämättä. Tällöin perusteettomien hakemusten hylkääminen hidastuu, mutta vielä ikävämmät seuraukset koituvat niille, jotka saavat aikanaan myönteisen päätöksen. Yli vuoden kestävä passivoiva laitosjakso vailla tietoa siitä, saako Suomeen jäädä, ei kannusta yksilöä opiskelemaan vaikeaa kieltä ja rakentamaan uutta alkua uudessa kotimaassa.</p><p>Vastaanottokeskuksien perustaminen merkittävässä määrin Suomeen vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun turvapaikanhakijat ovat lähtöisin alueilta, joiden lähellä heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin ja näin auttaa samalla rahalla huomattavasti useampia ihmisiä.&nbsp;Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisikin järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat jo turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi.&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.</p><p>EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa. Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että maahanmuutto on Suomelle rikkaus. Se liennyttäisi kantaväestön kokemia pelkoja, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on. Ja se, jos mikä, vähentäisi tehokkaasti jihadistisen ideologian vetovoimaa suomalaisten muslimien keskuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p> Maahanmuuttopolitiikan uudistamista pohtivan blogisarjani ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista. Toisessa osassa kiinnitin huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan. Tässä kolmannessa osassa keskityn maamme ulkomaalaispolitiikan uudistamiseen ja esittelen EU:n yhteisten, lähtöalueiden lähelle perustettavien turvapaikanhakuleirien mallin, josta olen aiemminkin puhunut ja jota EU:ssa kannattavat jo mm. Ranskan, Saksan ja Tanskan johtajat. Kirjoitukseni ilmestyi kokonaisuudessaan Ajatuspaja Toivon Ulkopolitiikka Nyt -teoksessa.

 

Kokonaan uusi ulkomaalaispolitiikka

Maamme väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Kestävyysvajeen torjumiseksi Suomi tarvitsee uusia työntekijöitä ja siten maahanmuuttoa, mutta on tärkeää ymmärtää, että maahanmuutto on yhteiskunnalle rikkaus vain kestävästi ja järkevästi toteutettuna. Emme voi ottaa maahamme enempää tulijoita kuin pystymme tosiasiallisesti kotouttamaan, holtittomasta politiikasta näemme parhaillaan varoittavia esimerkkejä naapurimaassamme Ruotsissa. Vastuun kotoutumisesta pitää myös olla maahantulijoilla itsellään. Uuden elämän alkuun tarvitaan luonnollisesti yhteiskunnan apua, mutta kaikessa pitää tähdätä maahanmuuttajien itsensä aktivoimiseen. Se on lopulta kaikkien, erityisesti maahanmuuttajien itsensä, etu.

Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia. Maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitava kokonaisuutena, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kannetaan kansainvälistä vastuuta kaikkein hädänalaisimmista, mutta samalla katsotaan muuta maahantuloa yhteiskunnallisena kokonaisuutena, jakamatta sitä erillisiin osiin sen perusteella, mikä maahan pyrkijän status on. 

 

Turvapaikanhakuleirit Afrikasta ja Lähi-idästä tuleville

Vallitseva käytäntö, jossa maahan jo saapuneet turvapaikkaa hakeneet henkilöt säilötään pahimmillaan jopa puoleksitoista vuodeksi vastaanottokeskuksiin, on monessakin mielessä huono. Kankeaa ja työlästä turvapaikanhakuprosessia ei ole alun perin tarkoitettu vastaamaan massamaiseen maahanpyrkimiseen ja kymmenien tuhansien hakemusten tulva ruuhkauttaa järjestelmän väistämättä. Tällöin perusteettomien hakemusten hylkääminen hidastuu, mutta vielä ikävämmät seuraukset koituvat niille, jotka saavat aikanaan myönteisen päätöksen. Yli vuoden kestävä passivoiva laitosjakso vailla tietoa siitä, saako Suomeen jäädä, ei kannusta yksilöä opiskelemaan vaikeaa kieltä ja rakentamaan uutta alkua uudessa kotimaassa.

Vastaanottokeskuksien perustaminen merkittävässä määrin Suomeen vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun turvapaikanhakijat ovat lähtöisin alueilta, joiden lähellä heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin ja näin auttaa samalla rahalla huomattavasti useampia ihmisiä. Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisikin järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat jo turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi. 

Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.

EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa. Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että maahanmuutto on Suomelle rikkaus. Se liennyttäisi kantaväestön kokemia pelkoja, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on. Ja se, jos mikä, vähentäisi tehokkaasti jihadistisen ideologian vetovoimaa suomalaisten muslimien keskuudessa.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
2 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen#comments Kotimaa Humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuutto Suomen turvapaikanhakijapolitiikka Turvallisuus Ulkomaalaispolitiikka Mon, 11 Jun 2018 06:04:28 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen
Pohjoismainen yhteistyö on myös maahanmuuton osalta järkevää http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa <p>Pohjoismaat ovat Suomelle keskeinen arvoyhteisö ja viiteryhmä. Viime aikoina eri Pohjoismaista tulleista avauksista olen huomannut, että meillä on nyt mahdollisuus rakentaa kunnianhimoista yhteistyötä pohjoismaisen maahanmuuttopolitiikan osalta.</p><p>Mikään puolue tai maa ei voi yksin kääntää koko Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan suuntaa, mutta se on mahdollista ennakkoluulottomalla yhteistyöllä. Pohjoismaiden kannat olivat maahanmuuton suhteen pitkään hajallaan, mutta tämä on muuttumassa nopeasti. Viimeksi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen osoitti visionääristä otetta&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005709139.html">hahmotellessaan EU:lle järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa</a>, jossa turvapaikanhakijat koottaisiin pakolaisleireille johonkin EU:n ulkopuoliseen Euroopan maahan.</p><p><a href="http://sampoterho.fi/?p=3961">Olen itse jo aikaisemmin esittänyt</a>&nbsp;Sinisten puheenjohtajana, että turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä EU-alueen ulkopuolelle. Tämä olisi paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Näin toimimalla vapautuisi huomattavasti resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.</p><p>Lisäksi esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraatit ovat jo&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005554190.html">aikaisemmin ehdottaneet</a>turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Ruotsin Kokoomus&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9885569">vaati taannoin</a>, ettei turvapaikkaa voisi hakea yksittäisestä EU-maasta, vaan esimerkiksi EU:n rajojen ulkopuolisilla pakolaisleireillä.&nbsp;Myös Ruotsin pääministeri (sosiaalidemokraatti)&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005667463.html">Stefan Löfvenkin on todennut</a>, että Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita ja linjaa pitää kiristää. Myös Norjassa maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu viime vuosina tuntuvasti.</p><p>On huomionarvoista, että järkevän maahanmuuttopolitiikan ajamisesta on Pohjolassa tullut niin oikeiston kuin vasemmiston asia. Jos toimimme maahanmuuttopolitiikassa järkevästi ja yhdessä, niin uskon, ettei maahanmuuton tarvitse olla jatkuvan poliittisen konfliktin aihe, vaan ongelmat tälläkin politiikan alalla ovat ratkaistavissa. Muutos parempaan vaatii kuitenkin rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun, yhteistyötä ja käytännön tekoja.</p><p>Siniset tukee voimakkaasti sitä, että pohjoismainen vuoropuhelu ja yhteistyö maahanmuuttopolitiikassa tiivistyvät. Jos emme ole aktiivisia ja ennakkoluulottomia, Suomi saattaa tällä politiikan alalla olla ajautumassa pohjoismaisessa yhteistyössä ulkokehälle. Meidän olisikin otettava rohkeasti oma paikkamme osana pohjoismaista perhettämme ja olla tasavertaisena perheenjäsenenä ajamassa järkevää maahanmuuttopolitiikka koko Eurooppaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohjoismaat ovat Suomelle keskeinen arvoyhteisö ja viiteryhmä. Viime aikoina eri Pohjoismaista tulleista avauksista olen huomannut, että meillä on nyt mahdollisuus rakentaa kunnianhimoista yhteistyötä pohjoismaisen maahanmuuttopolitiikan osalta.

Mikään puolue tai maa ei voi yksin kääntää koko Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan suuntaa, mutta se on mahdollista ennakkoluulottomalla yhteistyöllä. Pohjoismaiden kannat olivat maahanmuuton suhteen pitkään hajallaan, mutta tämä on muuttumassa nopeasti. Viimeksi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen osoitti visionääristä otetta hahmotellessaan EU:lle järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa, jossa turvapaikanhakijat koottaisiin pakolaisleireille johonkin EU:n ulkopuoliseen Euroopan maahan.

Olen itse jo aikaisemmin esittänyt Sinisten puheenjohtajana, että turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä EU-alueen ulkopuolelle. Tämä olisi paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Näin toimimalla vapautuisi huomattavasti resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.

Lisäksi esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraatit ovat jo aikaisemmin ehdottaneetturvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Ruotsin Kokoomus vaati taannoin, ettei turvapaikkaa voisi hakea yksittäisestä EU-maasta, vaan esimerkiksi EU:n rajojen ulkopuolisilla pakolaisleireillä. Myös Ruotsin pääministeri (sosiaalidemokraatti) Stefan Löfvenkin on todennut, että Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita ja linjaa pitää kiristää. Myös Norjassa maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu viime vuosina tuntuvasti.

On huomionarvoista, että järkevän maahanmuuttopolitiikan ajamisesta on Pohjolassa tullut niin oikeiston kuin vasemmiston asia. Jos toimimme maahanmuuttopolitiikassa järkevästi ja yhdessä, niin uskon, ettei maahanmuuton tarvitse olla jatkuvan poliittisen konfliktin aihe, vaan ongelmat tälläkin politiikan alalla ovat ratkaistavissa. Muutos parempaan vaatii kuitenkin rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun, yhteistyötä ja käytännön tekoja.

Siniset tukee voimakkaasti sitä, että pohjoismainen vuoropuhelu ja yhteistyö maahanmuuttopolitiikassa tiivistyvät. Jos emme ole aktiivisia ja ennakkoluulottomia, Suomi saattaa tällä politiikan alalla olla ajautumassa pohjoismaisessa yhteistyössä ulkokehälle. Meidän olisikin otettava rohkeasti oma paikkamme osana pohjoismaista perhettämme ja olla tasavertaisena perheenjäsenenä ajamassa järkevää maahanmuuttopolitiikka koko Eurooppaan.

 

]]>
8 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa#comments Maahanmuutto Fri, 08 Jun 2018 12:56:55 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa
Järkevä maahanmuuttopolitiikka osa 2/3: humanitaarisen maahanmuuton ongelmat http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat <p><a href="http://toivoajatuspaja.fi/wp-content/uploads/2018/06/2018-Ulkopolitiikka-nyt.pdf">Ajatuspaja Toivon&nbsp;Ulkopolitiikka Nyt&nbsp;-teoksessa</a> ilmestyneessä artikkelissani pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Julkaisen sen blogissani kolmessa osassa, <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta">ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista</a>. Tässä toisessa osassa kiinnitän huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa jihadistisen terrorismin muodostama ongelma liittyy korostetusti humanitaariseen maahanmuuttoon, sillä suuri osa maamme muslimeista on taustaltaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Toki jihadistinen propaganda puhuttelee myös joitakin kantasuomalaisia käännynnäisiä, mutta terrorismintorjunnan kohdehenkilöistä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Tämän takia viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on väkivaltaista islamistista ekstremismiä torjuessaan tärkeä ymmärtää paitsi jihadistisen ideologian uskonnolliset ja sosiaaliset perusteet, myös humanitaarisen maahanmuuton kipupisteet.</p><p>Hollantilainen Tilburgin yliopiston professori Paul Scheffer on tutkinut maahanmuuttoa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan ja huomannut, että pohjimmiltaan maahanmuutossa on kyse molemminpuolisesta menetyksen tunteesta. Maahantulijat menettävät tutun ympäristönsä ja elinpiirinsä, kantaväestö puolestaan kokee menettävänsä turvallisuudentunteensa ja romantisoidun maailmankuvansa. Näitä menetyksen tunteita ja jopa suoranaisia pelkoja ei suinkaan liennytetä sillä, että iskulauseenomaisesti hoetaan avointen rajojen ihanuutta ja monikulttuurisuuden rikastuttavaa vaikutusta. Laajalti koettu tunne menetyksestä, joka johtaa usein vieraantuneisuuden tuntemuksiin, on päinvastoin tunnistettava ja hyväksyttävä, jotta siihen voidaan vaikuttaa.&nbsp;</p><p>Scheffer tunnistaa maahanmuuttoon liittyvässä integroitumisprosessissa kolme vaihetta: välttämisen, konfliktin ja sopeutumisen. Maahanmuuttoa ei yleisesti nähdä yhteiskuntaa rikastuttavana ilmiönä juuri menetyksen tunteesta johtuvan välttämisen takia. Kantaväestö pelkää maahantulijoiden muuttavan perustavalla tavalla tuttua ja turvallista yhteisöä, minkä takia heitä vältellään. Maahanmuuttajat puolestaan suojelevat uudessa yhteiskunnassa mustasukkaisesti mukanaan tuomaansa omaa kulttuuriaan ja yhteisöllisyyttään ja pyrkivät siksi eristäytymään kantaväestöstä. Jossakin vaiheessa ajatus maahanmuuttajien maassa oleskelun tilapäisyydestä kuitenkin vaihtuu käsitykseen siitä, että uusi olotila onkin pysyvä. Yleensä tämä tapahtuu Schefferin mukaan silloin, kun ensimmäisen polven maahanmuuttajien lapset menevät uudessa kotimaassaan kouluun ja eristäytymisen vaihe alkaa väistämättä päättyä. Tämä johtaa kahtalaiseen konfliktiin, toisaalta maahanmuuttajayhteisöjen sisällä, jossa kantaväestön tapoihin koulussa tutustuneen nuorison koetaan hylänneen yhteisön arvokkaat perinteet, ja toisaalta kantaväestön kanssa, jonka maahanmuutto väkisin pakottaa määrittämään uudestaan mitä oikeastaan tarkoittaa olla tuon maan kansalainen.</p><p>Tässä Scheffer näkeekin piilevän maahanmuuton todellisen yhteiskuntaa rikastuttavan vaikutuksen. Muuttuvassa maailmassa on hyvin tärkeää jatkuvasti pohtia sitä, minkälaista on meidän yhteisöllisyytemme. Eli mitä käytännössä oikeastaan tarkoittaa olla suomalainen, siis Suomen kansalainen. Sen vuoksi konfliktivaihe ei ole kokonaan huono asia, ellei se muutu väkivaltaiseksi. Ensimmäisen sukupolven välttelyn ja toisen sukupolven konfliktin kautta päästään vihdoin sopeutumisvaiheeseen, jolloin myös ongelmat vähenevät. Ajatus monikulttuurisuudesta ei Schefferin mukaan toimi, sillä se ei ota riittävästi huomioon koettuja menetyksen tunteita. Se on lähinnä ensimmäisen sukupolven välttämisvaiheeseen kuuluva idea ja estää molemminpuolista sopeutumista.</p><p>Monikulttuurisuutta tärkeämpää olisi pyrkiä luomaan mahdollisimman ajoissa yhteinen normatiivinen pohja, jonka sekä maahanmuuttajien että kantaväestön enemmistö kokisi omakseen. Selvää on, että kielitaidon merkitys on olennainen, mutta samalla tarvitaan myös kaikille yhteisiä sosiaalisia normeja, jotka ulottuisivat paljon syvemmälle kuin pelkällä lainsäädännöllä päästään. Yhteisten normien noudattaminen luo paljon voimakkaamman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen kuin pelkkä lakien noudattaminen.</p><p>Jihadistisen ideologian vetovoiman vähentämisessä olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että erityisesti nuoret maahanmuuttajataustaiset suomalaismuslimit voisivat luoda itselleen identiteetin, joka olisi samalla täysin suomalainen ja täysin islamilainen. Tämä vaatii paljon sekä kantaväestöltä että muslimiyhteisöiltä, erityisesti parhaillaan käynnissä olevan toisen sukupolven konfliktivaiheen ja osin siitä johtuvan yhteiskunnallisen polarisaation aikana. Mutta kuten Scheffer osoittaa, väkivallatonta konfliktia ei pidä pelätä, sillä se on avain sopeutumisvaiheeseen. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, erityisesti maamme ulkomaalaispolitiikassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatuspaja Toivon Ulkopolitiikka Nyt -teoksessa ilmestyneessä artikkelissani pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Julkaisen sen blogissani kolmessa osassa, ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista. Tässä toisessa osassa kiinnitän huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan.

 

Suomessa jihadistisen terrorismin muodostama ongelma liittyy korostetusti humanitaariseen maahanmuuttoon, sillä suuri osa maamme muslimeista on taustaltaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Toki jihadistinen propaganda puhuttelee myös joitakin kantasuomalaisia käännynnäisiä, mutta terrorismintorjunnan kohdehenkilöistä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Tämän takia viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on väkivaltaista islamistista ekstremismiä torjuessaan tärkeä ymmärtää paitsi jihadistisen ideologian uskonnolliset ja sosiaaliset perusteet, myös humanitaarisen maahanmuuton kipupisteet.

Hollantilainen Tilburgin yliopiston professori Paul Scheffer on tutkinut maahanmuuttoa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan ja huomannut, että pohjimmiltaan maahanmuutossa on kyse molemminpuolisesta menetyksen tunteesta. Maahantulijat menettävät tutun ympäristönsä ja elinpiirinsä, kantaväestö puolestaan kokee menettävänsä turvallisuudentunteensa ja romantisoidun maailmankuvansa. Näitä menetyksen tunteita ja jopa suoranaisia pelkoja ei suinkaan liennytetä sillä, että iskulauseenomaisesti hoetaan avointen rajojen ihanuutta ja monikulttuurisuuden rikastuttavaa vaikutusta. Laajalti koettu tunne menetyksestä, joka johtaa usein vieraantuneisuuden tuntemuksiin, on päinvastoin tunnistettava ja hyväksyttävä, jotta siihen voidaan vaikuttaa. 

Scheffer tunnistaa maahanmuuttoon liittyvässä integroitumisprosessissa kolme vaihetta: välttämisen, konfliktin ja sopeutumisen. Maahanmuuttoa ei yleisesti nähdä yhteiskuntaa rikastuttavana ilmiönä juuri menetyksen tunteesta johtuvan välttämisen takia. Kantaväestö pelkää maahantulijoiden muuttavan perustavalla tavalla tuttua ja turvallista yhteisöä, minkä takia heitä vältellään. Maahanmuuttajat puolestaan suojelevat uudessa yhteiskunnassa mustasukkaisesti mukanaan tuomaansa omaa kulttuuriaan ja yhteisöllisyyttään ja pyrkivät siksi eristäytymään kantaväestöstä. Jossakin vaiheessa ajatus maahanmuuttajien maassa oleskelun tilapäisyydestä kuitenkin vaihtuu käsitykseen siitä, että uusi olotila onkin pysyvä. Yleensä tämä tapahtuu Schefferin mukaan silloin, kun ensimmäisen polven maahanmuuttajien lapset menevät uudessa kotimaassaan kouluun ja eristäytymisen vaihe alkaa väistämättä päättyä. Tämä johtaa kahtalaiseen konfliktiin, toisaalta maahanmuuttajayhteisöjen sisällä, jossa kantaväestön tapoihin koulussa tutustuneen nuorison koetaan hylänneen yhteisön arvokkaat perinteet, ja toisaalta kantaväestön kanssa, jonka maahanmuutto väkisin pakottaa määrittämään uudestaan mitä oikeastaan tarkoittaa olla tuon maan kansalainen.

Tässä Scheffer näkeekin piilevän maahanmuuton todellisen yhteiskuntaa rikastuttavan vaikutuksen. Muuttuvassa maailmassa on hyvin tärkeää jatkuvasti pohtia sitä, minkälaista on meidän yhteisöllisyytemme. Eli mitä käytännössä oikeastaan tarkoittaa olla suomalainen, siis Suomen kansalainen. Sen vuoksi konfliktivaihe ei ole kokonaan huono asia, ellei se muutu väkivaltaiseksi. Ensimmäisen sukupolven välttelyn ja toisen sukupolven konfliktin kautta päästään vihdoin sopeutumisvaiheeseen, jolloin myös ongelmat vähenevät. Ajatus monikulttuurisuudesta ei Schefferin mukaan toimi, sillä se ei ota riittävästi huomioon koettuja menetyksen tunteita. Se on lähinnä ensimmäisen sukupolven välttämisvaiheeseen kuuluva idea ja estää molemminpuolista sopeutumista.

Monikulttuurisuutta tärkeämpää olisi pyrkiä luomaan mahdollisimman ajoissa yhteinen normatiivinen pohja, jonka sekä maahanmuuttajien että kantaväestön enemmistö kokisi omakseen. Selvää on, että kielitaidon merkitys on olennainen, mutta samalla tarvitaan myös kaikille yhteisiä sosiaalisia normeja, jotka ulottuisivat paljon syvemmälle kuin pelkällä lainsäädännöllä päästään. Yhteisten normien noudattaminen luo paljon voimakkaamman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen kuin pelkkä lakien noudattaminen.

Jihadistisen ideologian vetovoiman vähentämisessä olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että erityisesti nuoret maahanmuuttajataustaiset suomalaismuslimit voisivat luoda itselleen identiteetin, joka olisi samalla täysin suomalainen ja täysin islamilainen. Tämä vaatii paljon sekä kantaväestöltä että muslimiyhteisöiltä, erityisesti parhaillaan käynnissä olevan toisen sukupolven konfliktivaiheen ja osin siitä johtuvan yhteiskunnallisen polarisaation aikana. Mutta kuten Scheffer osoittaa, väkivallatonta konfliktia ei pidä pelätä, sillä se on avain sopeutumisvaiheeseen. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, erityisesti maamme ulkomaalaispolitiikassa. 

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
2 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat#comments Humanitaarinen maahanmuutto Kotoutuminen Maahanmuutto Monikulttuurisuus Turvallisuus Fri, 08 Jun 2018 07:24:39 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat
EU:tason keskitysleirit http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256527-eutason-keskitysleirit <p>Suomikin sai osansa 2015 syksyllä, kun tuli suuria määriä nuoria miehiä rajalle, kun kuulivat, että täällä saa kaikkea ja ei maksa mitään, eikä tarvitse tehdä mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Käytännön ihmisenä, olisin ratkaissut asian oikaisemalla heti tuon virheellisen käsityksen näiltä tulijoilta ja suositellut jatkamaan matkaa, koska todennäköisesti ei ole tuota paratiisia tarjolla täällä, kun asiat tutkitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Samalla tieto olisi kulkenut merten yli muutamassa minuutissa serkkujen älypuhelimiin, että huhu olikin väärää tietoa.</p><p>Täällä Suomessa kuitenkin sanottiin kansalle, että kun Syyriassa Usa koittaa syöstä Assadia vallasta aseistamalla lukuisia pieniä terroristiryhmiä sitä kaatamaan, niin meidän on nyt joku pakko ottaa kaikki Irakista ja Afganista ja Somaliasta&nbsp;tänne asumaan, jos ovat tarpeeksi rikkaita tänne matkustamaan tuhansien kilometrien päästä. Passin kanssa tai ilman.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on mennyt kohta 3 vuotta ja asialle ei ole tehty mitään. Ei yhtään mitään. Pääministeri odottaa kuulemma EU:tason ratkaisua. Siis tilanteessa,&nbsp;jossa tuohon ratkaisuun tarvitaan yksimielinen päätös jäsenmailta.</p><p>Mitä veikkaatte koska tuo päätös tulee? Sitä ei tule koskaan!</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-10244112?origin=rss">UUTINEN LEIREISTÄ </a></p><p>&nbsp;</p><p>Nämä keskitysleirit, joita nyt tarjotaan ratkaisuksi ei tule menemään läpi. Mikä on se EU:n ulkopuolinen maa, joka sen suostuisi ottamaan ja mihin hintaan? Ja muutenkin tuo ratkaisu ei kuullosta olevan tätä päivää.</p><p>Laastari ei ole ratkaisu. Haavat pitää ommella ja haavoja ovat tässä tapauksessa ulkorajat!</p><p>Ainoa oikea EU:tason ratkaisu on suositella, että kukin jäsenmaa toimii asiassa kuten parhaimmaksi näkee ja euroakaan ei jäsenmaksuilla kerätyistä euroista käytetä tähän, vaan kukin jäsenmaa käyttää sen, minkä kokee sopivaksi ja ottaa pakolaisia sen määrän, jonka pystyy kotouttamaan.</p><p>Ainoa mihin EU rahaa tässä asiassa on järkevää käyttää on EU:n ulkorajojen vahvistaminen.</p><p>Nyt kun on saatu pää auki neuvotteluissa Usan kanssa kauppasopimuksista, niin voidaan vihjaista sinnepäin, että tästä lähtien kaikki pakolaiset, jotka lähtevät Usan pommeja pakoon EU:alueelle, lennätetään suoraan Usaan. Sama pätee muihin pommittajiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun tehdään omat ratkaisut ihan täällä Suomessa ja muissa EU-&nbsp;jäsenmaissa, niin ne ratkaisut tulevat nopeasti ja niitä on helppo korjata jos eivät ole toimivia.</p><p>Jos odotetaan toimimattoman ja yhteistyökyvyttömän EU:n ratkaisua, se ratkaisun tulo voi kestää ikuisuuden ja jos se tulee, sitä on äärimmäisen vaikea korjata ongelmia löydettäessä, sekä se voi olla jo syntyessään toimimaton, kun neuvotteluiden aikana jo on voinut maailma ympärillä muuttua, eikä alkuperäinen suunnitelma enää palvele käyttötarkoitusta.</p><p>&nbsp;</p><p>EU on hidas ja kankea ja se tekee suurta hallaa jäsenmailleen. On olemassa muitakin tapoja tehdä yhteistyötä ja käydä kauppaa ja liikkua vapaasti kun nykymallinen EU joka on täysi susi ja uhkaa jäsenmaidensa hyvinvointia, sekä turvallisuutta.</p><p>Eduskuntavaalit on kohta. Jos tulevassa hallituksessa on KOK, SDP ja VIHR, niin mihinkähän suuntaan asiat menee? Ainoa hyvä puoli, että KEPU ei siellä olisi, ei paljoa tuossa tilanteessa lohduttaisi, kun KOK ja VIHR tekevät lehmän kaupat, eli KOK myy Suomen veroparatiisifirmalle, kunhan suostuu, että VIHR saa kaupasta saamilla rahoilla lennättää kaikki ihmiset maailmalta tänne asumaan.&nbsp; SDP suostuu jos sovitaan, että kaikki tulijat liittyy liittoon ja muuttaan heidän vuokrakämppiin asumaan...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomikin sai osansa 2015 syksyllä, kun tuli suuria määriä nuoria miehiä rajalle, kun kuulivat, että täällä saa kaikkea ja ei maksa mitään, eikä tarvitse tehdä mitään.

 

Käytännön ihmisenä, olisin ratkaissut asian oikaisemalla heti tuon virheellisen käsityksen näiltä tulijoilta ja suositellut jatkamaan matkaa, koska todennäköisesti ei ole tuota paratiisia tarjolla täällä, kun asiat tutkitaan.

 

Samalla tieto olisi kulkenut merten yli muutamassa minuutissa serkkujen älypuhelimiin, että huhu olikin väärää tietoa.

Täällä Suomessa kuitenkin sanottiin kansalle, että kun Syyriassa Usa koittaa syöstä Assadia vallasta aseistamalla lukuisia pieniä terroristiryhmiä sitä kaatamaan, niin meidän on nyt joku pakko ottaa kaikki Irakista ja Afganista ja Somaliasta tänne asumaan, jos ovat tarpeeksi rikkaita tänne matkustamaan tuhansien kilometrien päästä. Passin kanssa tai ilman.

 

Nyt on mennyt kohta 3 vuotta ja asialle ei ole tehty mitään. Ei yhtään mitään. Pääministeri odottaa kuulemma EU:tason ratkaisua. Siis tilanteessa, jossa tuohon ratkaisuun tarvitaan yksimielinen päätös jäsenmailta.

Mitä veikkaatte koska tuo päätös tulee? Sitä ei tule koskaan!

 

UUTINEN LEIREISTÄ

 

Nämä keskitysleirit, joita nyt tarjotaan ratkaisuksi ei tule menemään läpi. Mikä on se EU:n ulkopuolinen maa, joka sen suostuisi ottamaan ja mihin hintaan? Ja muutenkin tuo ratkaisu ei kuullosta olevan tätä päivää.

Laastari ei ole ratkaisu. Haavat pitää ommella ja haavoja ovat tässä tapauksessa ulkorajat!

Ainoa oikea EU:tason ratkaisu on suositella, että kukin jäsenmaa toimii asiassa kuten parhaimmaksi näkee ja euroakaan ei jäsenmaksuilla kerätyistä euroista käytetä tähän, vaan kukin jäsenmaa käyttää sen, minkä kokee sopivaksi ja ottaa pakolaisia sen määrän, jonka pystyy kotouttamaan.

Ainoa mihin EU rahaa tässä asiassa on järkevää käyttää on EU:n ulkorajojen vahvistaminen.

Nyt kun on saatu pää auki neuvotteluissa Usan kanssa kauppasopimuksista, niin voidaan vihjaista sinnepäin, että tästä lähtien kaikki pakolaiset, jotka lähtevät Usan pommeja pakoon EU:alueelle, lennätetään suoraan Usaan. Sama pätee muihin pommittajiin.

 

Kun tehdään omat ratkaisut ihan täällä Suomessa ja muissa EU- jäsenmaissa, niin ne ratkaisut tulevat nopeasti ja niitä on helppo korjata jos eivät ole toimivia.

Jos odotetaan toimimattoman ja yhteistyökyvyttömän EU:n ratkaisua, se ratkaisun tulo voi kestää ikuisuuden ja jos se tulee, sitä on äärimmäisen vaikea korjata ongelmia löydettäessä, sekä se voi olla jo syntyessään toimimaton, kun neuvotteluiden aikana jo on voinut maailma ympärillä muuttua, eikä alkuperäinen suunnitelma enää palvele käyttötarkoitusta.

 

EU on hidas ja kankea ja se tekee suurta hallaa jäsenmailleen. On olemassa muitakin tapoja tehdä yhteistyötä ja käydä kauppaa ja liikkua vapaasti kun nykymallinen EU joka on täysi susi ja uhkaa jäsenmaidensa hyvinvointia, sekä turvallisuutta.

Eduskuntavaalit on kohta. Jos tulevassa hallituksessa on KOK, SDP ja VIHR, niin mihinkähän suuntaan asiat menee? Ainoa hyvä puoli, että KEPU ei siellä olisi, ei paljoa tuossa tilanteessa lohduttaisi, kun KOK ja VIHR tekevät lehmän kaupat, eli KOK myy Suomen veroparatiisifirmalle, kunhan suostuu, että VIHR saa kaupasta saamilla rahoilla lennättää kaikki ihmiset maailmalta tänne asumaan.  SDP suostuu jos sovitaan, että kaikki tulijat liittyy liittoon ja muuttaan heidän vuokrakämppiin asumaan...

 

 

 

 

 

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256527-eutason-keskitysleirit#comments EU Maahanmuutto Fri, 08 Jun 2018 04:37:38 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256527-eutason-keskitysleirit
Järkevä maahanmuuttopolitiikka osa 1/3: jihadismin torjunta http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta <p>Kirjoitin ajatuspaja Toivon keskiviikkona 6.6.2018 julkaistuun&nbsp;<a href="https://toivoajatuspaja.fi/wp-content/uploads/2018/06/2018-Ulkopolitiikka-nyt.pdf">Ulkopolitiikka Nyt&nbsp;</a>-teokseen luvun, jossa pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Koska artikkeli on melko pitkä, julkaisen sen blogissani kolmessa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelen jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista.</p> <p><br /><br />Suomessa yhteiskunnallista keskustelua jihadistisesta terrorismista ovat pitkään dominoineet kaksi äänekästä, mutta lukumäärältään melko marginaalista ääripäätä. Toisaalla hyvää tarkoittavat, mutta usein valitettavan sinisilmäiset tahot torjuvat rasistista ajattelua niin pontevasti, että he pyrkivät valkopesemään ja erottamaan islamin uskomusjärjestelmänä kokonaan jihadistisesta väkivallasta. Toisaalla puolestaan islamofobinen ääripää pyrkii demonisoimaan terrorismilla koko uskonnon ja kaikki muslimit. Tällainen kärkevä vastakkainasettelu ei luonnollisesti edesauta kiihkottoman ja analyyttisen keskusteluilmapiirin syntymistä, kun oikeastaan kukaan kumpaankaan ääripäähän kuulumaton ns. tolkun ihminen ei halua leimatuksi joutumisen pelossa osallistua lainkaan islamia tai edes islamista inspiroitunutta terrorismia koskevaan keskusteluun. Onneksi tämä voimakkaasti polarisoitunut ilmapiiri näyttää pikku hiljaa kehittyvän parempaan suuntaan.</p> <p>Islam uskontona liittyy aivan olennaisesti jihadistiseen ideologiaan, eikä tämän seikan pitäisi enää olla kenellekään epäselvä. Jihadistit itse pyrkivät aktiivisesti oikeuttamaan toimintansa islamilaisiin lähteisiin, Koraaniin ja hadith-kokoelmiin tallennettuun profeetta Muhammadin elämään perustuen ja noita lähteitä sopivan valikoivasti lukemalla tällainen oikeutus kieltämättä onkin helppo löytää. Monet jihadistisiin terrorijärjestöihin liittyneistä tai ylipäätään globaalia jihad-liikettä sympatisoivista henkilöistä kokevat edustavansa islamia aidoimmillaan ja puolustavansa kaikkia muslimeita. Pelkkä muslimius ei toki yksinään riitä selittämään väkivaltaista radikalisoitumista islamistiseen ekstremismiin, muutenhan maailmassa olisi 1,6 miljardia terroristia, mutta uskonnollisuus on eräs tärkeimmistä yksilön radikalisoitumista motivoivista tekijöistä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Merkityksellisyys ja johonkin kuuluminen&nbsp;</p> <p>Jihadistinen ideologia tarjoaa siitä kiinnostuneille yksilöille vastaukset kahteen universaaliin tarpeeseen: merkityksellisyyteen ja johonkin kuulumiseen. Monet terroristijärjestöihin liittyneet nuoret muslimit ovat ennen radikalisoitumistaan eläneet hyvinkin maallistunutta elämää, johon on kuulunut mm. päihteiden käyttöä ja pikkurikoksia. Myös kahnaukset auktoriteettien, vanhempien, opettajien ja poliisin, kanssa ovat yleisiä. Yksilö voi tällöin kokea elämänsä täysin merkityksettömäksi ja oman olemassaolonsa hyödyttömäksi. Tavallista on myös se, etteivät radikalisoitumassa olevat nuoret koe kuuluvansa oikein mihinkään arvokkaaseen yhteisöön, sillä muut muslimit voivat syyttää heitä liiallisesta integroitumisesta ja samaistumisesta kantaväestöön, jonka edustajat puolestaan näyttäytyvät torjuvina ja syrjivinä.&nbsp;</p> <p>Syrjintää ja jopa suoranaista rasismia elämässään kokeneen muslimin kohdalla jihadistisen propagandan tarjoama sisältö voi tuntua hyvin voimaannuttavalta. Liittyessään taisteluun Allahin tielle nuori muslimi saa kuulua mujahid-soturien arvokkaaseen ja eksklusiiviseen joukkoon ja tutustua lukuisiin samanmielisiin veljiin ja sisariin. Henkilöstä, joka aiemmin tunsi itsensä&nbsp;<em>nobody</em>ksi, tulee mitä suurimmassa määrin&nbsp;<em>somebody</em>. On tärkeä myös huomata, että useimmilla ei ole perustason tietämystä syvempää ymmärrystä islaminuskosta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näiden henkilöiden uskonnollisuuden kokemus olisi syvä ja voimakas.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kovat ja pehmeät vastatoimet</p> <p>Jihadistisen ideologian ja siitä johtuvan silmittömän väkivallan nujertamiseksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Ensiksi tarvitaan viranomaisten voimakkaita toimia. Terroristit tukijoineen on tunnistettava ja pidätettävä tai karkotettava maasta. Tässä uuden tiedustelulainsäädännön viranomaisille antamat työkalut ovat erityisen korostuneessa asemassa. Toiseksi pitää käyttää myös pehmeää linjaa. Viranomaisten pitää pystyä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa luomaan jihadisteille uskottavia ulospääsystrategioita: ihmiselle, joka ei halua enää jatkaa jihadistina ja haluaa irtautua väkivaltaisesta ideologiasta, pitää luoda tosiasiallinen mahdollisuus lähteä. Parannuksen tehneiden ex-jihadistien rehabilitoiminen takaisin suomalaisen yhteiskuntaan on ensiarvoisen tärkeää myös radikalisoitumisen ehkäisemisessä. Monet jihadistisesta ideologiasta kiinnostuneet muslimit elävät omassa kuplassaan, eivätkä halua kuunnella kantasuomalaisten auktoriteettien varoituksia. Entisten jihadistien kertomana sanoma jihadistisen propagandan valheellisuudesta menee perille huomattavasti helpommin.</p> <p>Tärkeää on myös kitkeä jihadistinen ideologia muslimiyhteisöissä. Siinä ei onnistuta ilman muslimiyhteisöjen voimakasta tukea. Yhteisöjen ja erityisesti niiden johtajien on tehtävä käytännön arjessa selväksi, ettei ääri-islamistisella väkivallalla ole paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Pääosin näin tapahtuukin, mutta tarvittaessa arveluttavien yhteisöjen tai yksilöiden toimiin pitää suomalaisten muslimien uskaltaa puuttua myös yhteistyössä viranomaisten kanssa, ilman pelkoa leimaamisesta sen paremmin kantaväestön kuin muslimiyhteisöjen jäsenten taholta.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Atte Kaleva</p> <p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin ajatuspaja Toivon keskiviikkona 6.6.2018 julkaistuun Ulkopolitiikka Nyt -teokseen luvun, jossa pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Koska artikkeli on melko pitkä, julkaisen sen blogissani kolmessa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelen jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista.



Suomessa yhteiskunnallista keskustelua jihadistisesta terrorismista ovat pitkään dominoineet kaksi äänekästä, mutta lukumäärältään melko marginaalista ääripäätä. Toisaalla hyvää tarkoittavat, mutta usein valitettavan sinisilmäiset tahot torjuvat rasistista ajattelua niin pontevasti, että he pyrkivät valkopesemään ja erottamaan islamin uskomusjärjestelmänä kokonaan jihadistisesta väkivallasta. Toisaalla puolestaan islamofobinen ääripää pyrkii demonisoimaan terrorismilla koko uskonnon ja kaikki muslimit. Tällainen kärkevä vastakkainasettelu ei luonnollisesti edesauta kiihkottoman ja analyyttisen keskusteluilmapiirin syntymistä, kun oikeastaan kukaan kumpaankaan ääripäähän kuulumaton ns. tolkun ihminen ei halua leimatuksi joutumisen pelossa osallistua lainkaan islamia tai edes islamista inspiroitunutta terrorismia koskevaan keskusteluun. Onneksi tämä voimakkaasti polarisoitunut ilmapiiri näyttää pikku hiljaa kehittyvän parempaan suuntaan.

Islam uskontona liittyy aivan olennaisesti jihadistiseen ideologiaan, eikä tämän seikan pitäisi enää olla kenellekään epäselvä. Jihadistit itse pyrkivät aktiivisesti oikeuttamaan toimintansa islamilaisiin lähteisiin, Koraaniin ja hadith-kokoelmiin tallennettuun profeetta Muhammadin elämään perustuen ja noita lähteitä sopivan valikoivasti lukemalla tällainen oikeutus kieltämättä onkin helppo löytää. Monet jihadistisiin terrorijärjestöihin liittyneistä tai ylipäätään globaalia jihad-liikettä sympatisoivista henkilöistä kokevat edustavansa islamia aidoimmillaan ja puolustavansa kaikkia muslimeita. Pelkkä muslimius ei toki yksinään riitä selittämään väkivaltaista radikalisoitumista islamistiseen ekstremismiin, muutenhan maailmassa olisi 1,6 miljardia terroristia, mutta uskonnollisuus on eräs tärkeimmistä yksilön radikalisoitumista motivoivista tekijöistä.

 

Merkityksellisyys ja johonkin kuuluminen 

Jihadistinen ideologia tarjoaa siitä kiinnostuneille yksilöille vastaukset kahteen universaaliin tarpeeseen: merkityksellisyyteen ja johonkin kuulumiseen. Monet terroristijärjestöihin liittyneet nuoret muslimit ovat ennen radikalisoitumistaan eläneet hyvinkin maallistunutta elämää, johon on kuulunut mm. päihteiden käyttöä ja pikkurikoksia. Myös kahnaukset auktoriteettien, vanhempien, opettajien ja poliisin, kanssa ovat yleisiä. Yksilö voi tällöin kokea elämänsä täysin merkityksettömäksi ja oman olemassaolonsa hyödyttömäksi. Tavallista on myös se, etteivät radikalisoitumassa olevat nuoret koe kuuluvansa oikein mihinkään arvokkaaseen yhteisöön, sillä muut muslimit voivat syyttää heitä liiallisesta integroitumisesta ja samaistumisesta kantaväestöön, jonka edustajat puolestaan näyttäytyvät torjuvina ja syrjivinä. 

Syrjintää ja jopa suoranaista rasismia elämässään kokeneen muslimin kohdalla jihadistisen propagandan tarjoama sisältö voi tuntua hyvin voimaannuttavalta. Liittyessään taisteluun Allahin tielle nuori muslimi saa kuulua mujahid-soturien arvokkaaseen ja eksklusiiviseen joukkoon ja tutustua lukuisiin samanmielisiin veljiin ja sisariin. Henkilöstä, joka aiemmin tunsi itsensä nobodyksi, tulee mitä suurimmassa määrin somebody. On tärkeä myös huomata, että useimmilla ei ole perustason tietämystä syvempää ymmärrystä islaminuskosta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näiden henkilöiden uskonnollisuuden kokemus olisi syvä ja voimakas.

 

Kovat ja pehmeät vastatoimet

Jihadistisen ideologian ja siitä johtuvan silmittömän väkivallan nujertamiseksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Ensiksi tarvitaan viranomaisten voimakkaita toimia. Terroristit tukijoineen on tunnistettava ja pidätettävä tai karkotettava maasta. Tässä uuden tiedustelulainsäädännön viranomaisille antamat työkalut ovat erityisen korostuneessa asemassa. Toiseksi pitää käyttää myös pehmeää linjaa. Viranomaisten pitää pystyä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa luomaan jihadisteille uskottavia ulospääsystrategioita: ihmiselle, joka ei halua enää jatkaa jihadistina ja haluaa irtautua väkivaltaisesta ideologiasta, pitää luoda tosiasiallinen mahdollisuus lähteä. Parannuksen tehneiden ex-jihadistien rehabilitoiminen takaisin suomalaisen yhteiskuntaan on ensiarvoisen tärkeää myös radikalisoitumisen ehkäisemisessä. Monet jihadistisesta ideologiasta kiinnostuneet muslimit elävät omassa kuplassaan, eivätkä halua kuunnella kantasuomalaisten auktoriteettien varoituksia. Entisten jihadistien kertomana sanoma jihadistisen propagandan valheellisuudesta menee perille huomattavasti helpommin.

Tärkeää on myös kitkeä jihadistinen ideologia muslimiyhteisöissä. Siinä ei onnistuta ilman muslimiyhteisöjen voimakasta tukea. Yhteisöjen ja erityisesti niiden johtajien on tehtävä käytännön arjessa selväksi, ettei ääri-islamistisella väkivallalla ole paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Pääosin näin tapahtuukin, mutta tarvittaessa arveluttavien yhteisöjen tai yksilöiden toimiin pitää suomalaisten muslimien uskaltaa puuttua myös yhteistyössä viranomaisten kanssa, ilman pelkoa leimaamisesta sen paremmin kantaväestön kuin muslimiyhteisöjen jäsenten taholta. 

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

 

]]>
2 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta#comments Humanitaarinen maahanmuutto Jihadismi Maahanmuutto Suomen turvapaikanhakijapolitiikka Turvallisuus Thu, 07 Jun 2018 09:50:07 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta
Rasistinen media ei estä opposition nousua Euroopassa http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256468-rasistinen-media-ei-esta-opposition-nousua-euroopassa Euroopassa on suuri murrosvaihe. Ruotsissa, Italiassa, Unkarissa ja monissa muissa maissa valtaa saa yhä enemmän uudet puolueet. Media leimaa nämä vihamielisiksi ihmisvihaajiksi, populisteiksi (mikä se edes on) ja maahanmuuttovastaisiksi. Melko rasistista yleistämistä, mutta sehän on sallittua jos se kohdistuu ns. populisteihin. Mediaa ei kiinnosta syyt tai seuraukset tapahtumiin. Syy lienee nykyisten hallitusten huono politiikka ja seuraus haastavan ja korjaavan politiikan nousu. Valinnan tekevät äänestäjät. Persuja on kritisoitu kun joutuivat oppositioon ja ei voi vaikuttaa. Potaskaa. Joillekin on asia tärkeämpi kuin oma titteli käyntikortissa. Toisin kun esim. Sinisille. Oppositiosta voi vaikuttaa. Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttopolitiikkaan esim vaikuttaa jopa ihan muiden maiden kun Suomen oppositioiden politiikka. Sipilä on antanut monissa asioissa kuten maahanmuutto, päätösvallan täysin Eu:lle välittämättä mitä Suomessa halutaan. Eu:n politiikan tähän asiaan määrää yhä enemmän suomen perussuomalaisten kaltaiset käytännön puolueet. Hei siinä se tuli mitä olen hakenut. Populismi on sana joka kaipaa päivitystä. Ehdotan tilalle sanaa käytännön. Esim. Käytännön puolueet nousevat jne. Eli puolueet jotka vain haluavat korjata asiat käytännöllisesti toisin kuin lobbareiden vetämät eliittipuolueet, jotka lähinnä keksivät uusia hienoja sanoja joilla harhauttaa kansalle leikkauksia läpi. Näitä sanoja on esim. Rakenneuudistus, joka on palveluiden leikkaus tai kilpailukykysopimus joka on palkkojen leikkaus näin käytännön puolueen kertomana. Nykyiset puoluee ovat pakotettuja muuttamaan politiikkaa haastavien puolueiden suuntaan sitä mukaan kun haastajien suosio gallupeissa nousee. Se jos jokin on vaikuttamista.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 27 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256468-rasistinen-media-ei-esta-opposition-nousua-euroopassa#comments EU Maahanmuutto Rasismi Thu, 07 Jun 2018 05:38:40 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256468-rasistinen-media-ei-esta-opposition-nousua-euroopassa Rasistinen media ei estä opposition nousua Euroopassa http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256467-rasistinen-media-ei-esta-opposition-nousua-euroopassa Euroopassa on suuri murrosvaihe. Ruotsissa, Italiassa, Unkarissa ja monissa muissa maissa valtaa saa yhä enemmän uudet puolueet. Media leimaa nämä vihamielisiksi ihmisvihaajiksi, populisteiksi (mikä se edes on) ja maahanmuuttovastaisiksi. Melko rasistista yleistämistä, mutta sehän on sallittua jos se kohdistuu ns. populisteihin. Mediaa ei kiinnosta syyt tai seuraukset tapahtumiin. Syy lienee nykyisten hallitusten huono politiikka ja seuraus haastavan ja korjaavan politiikan nousu. Valinnan tekevät äänestäjät. Persuja on kritisoitu kun joutuivat oppositioon ja ei voi vaikuttaa. Potaskaa. Joillekin on asia tärkeämpi kuin oma titteli käyntikortissa. Toisin kun esim. Sinisille. Oppositiosta voi vaikuttaa. Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttopolitiikkaan esim vaikuttaa jopa ihan muiden maiden kun Suomen oppositioiden politiikka. Sipilä on antanut monissa asioissa kuten maahanmuutto, päätösvallan täysin Eu:lle välittämättä mitä Suomessa halutaan. Eu:n politiikan tähän asiaan määrää yhä enemmän suomen perussuomalaisten kaltaiset käytännön puolueet. Hei siinä se tuli mitä olen hakenut. Populismi on sana joka kaipaa päivitystä. Ehdotan tilalle sanaa käytännön. Esim. Käytänmön puolueet nousee jne. Eli puolueet jotka vain haluavat korjata asiat käytännöllisesti toisin kuin lobbareiden vetämät eliittipuolueet, jotka lähinnä keksii uusia hienoja sanoja joilla harhauttaa kansalle leikkauksia läpi. Näitä sanoja on esim. Rakenneuudistu joka on palveluiden leikkaus tai kilpailukykysopimus joka on palkkojen leikkaus näin käytännön puolueen kertomana.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256467-rasistinen-media-ei-esta-opposition-nousua-euroopassa#comments EU Maahanmuutto Rasismi Thu, 07 Jun 2018 05:38:39 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256467-rasistinen-media-ei-esta-opposition-nousua-euroopassa EU yrittää hiljentää kriittisen nuorison http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison <p>Me perussuomalaiset nuoret osallistuimme ainoana suomalaisena poliittisena nuorisojärjestönä Euroopan unionin joka toinen vuosi järjestämään nuorisotapahtumaan Strasbourgissa. Tavoitteenamme oli päästä käymään monipuolista keskustelua puhuttavimmista ilmiöistä Euroopassa: brexitistä, terrorismista, sananvapaudesta ja maahanmuutosta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että tapahtuma on lähinnä nuorten kesäfestari, jossa on tarkoitus nyökytellä muiden EU-myönteisille mielipiteille, eikä käydä varsinaista vuoropuhelua tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Kriittisille äänille lähinnä buuattiin, ivailtiin tai jätettiin antamatta puheenvuoroja.</p> <p>Ensimmäinen aktiviteetti johon osallistuin, oli maataloutta koskeva paneeli. Puhujina kaksi maatalousyrittäjää ja kaksi tutkijaa. Yleisöstä tuli lähinnä vihreitä kysymyksiä liittyen vasikoiden vierottamiseen ja kasvisperäisten proteiinien kehittämiseen. Pidin sitten oman puheenvuoron, jossa kysyin panelisteilta ratkaisuja suomalaisten maidontuottajien ahdinkoon, kun tuottajahintoja lasketaan jatkuvasti, johtuen muun muassa siitä, että EU:n alueella tuotetaan liikaa maitoa. Belgialainen maitotilallinen sanoi naureskellen, että Suomihan on myös Eurooppaa, ja että on aivan sama, minkä maalaista maitoa juomme. Tuli siis selväksi, että suomalaiset maitotilat saavat rauhassa kuihtua pois, koska panelistin sanoin &quot;sisämarkkinat nyt vain toimivat niin&quot;. Euroopan unionissa kansallisella edulla ei ole siis minkäänlaista merkitystä.</p> <p>Terrorismikeskustelu täysistuntosalissa puolestaan oli täysi fiasko. Puoli tuntia arvokkaasta ajasta käytettiin typerään moderniin tanssiesitykseen. Panelisteista lähes jokainen oli muslimi, joista jokainen kielsi islamin itsessään liittyvän mitenkään mihinkään. Yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä tai ratkaisuesityksiä. Eräs ranskalainen puhui rajojen sulkemisesta ja siitä, ettei EU ole kyennyt suojelemaan eurooppalaisia terrorismilta, jonka jälkeen kriittisiä puheenvuoroja ei sitten kuulunutkaan ja paneelin juontaja sekä panelistit soimasivat kriittisiä näkemyksiä niillä tutuilla argumenteilla kuten &quot;rajavalvonta tai rajojen sulkeminen on naiivi, mustavalkoinen ajattelutapa&quot; tai &quot;ei saa aiheuttaa vastakkainasettelua&quot;.</p> <p>Itse pyysin puheenvuoroa lähes koko paneelin ajan, mutta sitä en valitettavasti saanut. Olisin halunnut sanoa, ettei EU todellakaan toimi kuten se voisi toimia, kun rajojen annetaan vuotaa kuin seula, eikä eurooppalaisten turvallisuus tunnu kiinnostavan pätkääkään. Miksi EU on ylipäänsä olemassa, jos tarkoituksena ei ole taata hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta nimenomaan eurooppalaisille?&nbsp;</p> <p>Eniten puheenvuoroja annettiin terrorismikeskustelussa itse muslimeille, joista eräs afganistanilainen valisti muslimien arvojen olevan samat kuin eurooppalaisten. Miten ihmeessä tällaisia valheita kukaan kehtaa edes sanoa ääneen? On aivan selvää, tutkimustenkin mukaan, että islaminuskoiset ajattelevat monista asioista aivan eri tavoin kuin me eurooppalaiset. Vai mistä syystä musliminaiset kiedotaan huntuihin, tai eläimiä rituaaliteurastetaan uskon vuoksi? Tai miksi iso osa Euroopassakin asuvista muslimeista hyväksyy poliittisen väkivallan? Tällaiset arvot eivät ole todellakaan yhtäläisiä eurooppalaisten arvojen kanssa.</p> <p>Ehkä keskustelun naurettavimman puheenvuoron piti eräs nainen, joka kertoi ratkaisuksi sen, että eurooppalaisten tulee tehdä muslimien olot kotoisiksi ja olla heitä kohtaan ystävällisiä - tämä estää hänen mielestään terrorismin. Terrorismia ei todellakaan ehkäistä pään silittelyllä. On varsin kumma, että edelleen uskotaan tuollaisten keinojen lopettavan islamilaisen terrorismin. Vielä kummempaa on, ettei nähdä islamin uskon ja terrorismin välillä yhteyttä. Tuleeko mieleen muita uskontoja tai ryhmiä, joiden sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan osa, joka näkee väkivallan ratkaisuna, ja on valmis iskuja tekemään - ja vielä isompi osa, joka näkee sen oikeutettuna? Terrorismia ja arvojen yhteentörmäystä estetään parhaiten siten, että eurooppalaiset pitäisivät omia arvojaan ja oikeuksiaan tärkeinä, eikä rajojen yli annettaisi ihmisten marssia Eurooppaan kertomaan meille, miten meidän pitäisi elää ja olla. Euroopassa ei pitäisi esimerkiksi yhdenkään turvapaikanhakijan antaa liikkua vapaasti.&nbsp;</p> <p>Tapahtuman Facebook-sivulle ilmestyikin nopeasti useampia päivityksiä, joissa kritisoitiin tapahtuman ilmapiiriä ja sitä, ettei kriittisille puheenvuoroille annettu tilaa. Jopa aiemmin EU:ta kannattaneet olivat alkaneet tapahtuman aikana tulla toisiin ajatuksiin, koska sananvapautta ei tuntunut olevan, ja hyväksyttävät näkemykset olivat lähinnä federalistista EU:n ihannointia ilman kykyä käydä vuoropuhelua EU-kriittisten ihmisten kanssa. Kriittisten äänten sulkeminen ulos keskustelusta aiheuttaa siis aivan päinvastaisen reaktion kuin EU haluaisi. Tämä sama pätee myös joidenkin puolueiden haluun sulkea Perussuomalaiset ulos päätöksenteosta tai vaikkapa tulevista hallituskokoonpanoista: kun tarpeeksi lujasti yritetään jotain ryhmää tai mielipiteitä hiljentää tai sulkea pois, ihmiset kääntyvätkin syrjittyjen puolelle.</p> <p>Nähdäkseni on tärkeää, että kriittisesti ajattelevat jaksavat tuoda mielipiteitään julki myös sellaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat lähtökohtaisesti täynnä vaikkapa EU-myönteisiä ihmisiä. Ei anneta ihmisten sulkea meitä ulos päätöksenteosta, vaan jatketaan sinnikkäästi yhdessä taistelua turvallisemman Euroopan ja Suomen puolesta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me perussuomalaiset nuoret osallistuimme ainoana suomalaisena poliittisena nuorisojärjestönä Euroopan unionin joka toinen vuosi järjestämään nuorisotapahtumaan Strasbourgissa. Tavoitteenamme oli päästä käymään monipuolista keskustelua puhuttavimmista ilmiöistä Euroopassa: brexitistä, terrorismista, sananvapaudesta ja maahanmuutosta. Varsin nopeasti kävi ilmi, että tapahtuma on lähinnä nuorten kesäfestari, jossa on tarkoitus nyökytellä muiden EU-myönteisille mielipiteille, eikä käydä varsinaista vuoropuhelua tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Kriittisille äänille lähinnä buuattiin, ivailtiin tai jätettiin antamatta puheenvuoroja.

Ensimmäinen aktiviteetti johon osallistuin, oli maataloutta koskeva paneeli. Puhujina kaksi maatalousyrittäjää ja kaksi tutkijaa. Yleisöstä tuli lähinnä vihreitä kysymyksiä liittyen vasikoiden vierottamiseen ja kasvisperäisten proteiinien kehittämiseen. Pidin sitten oman puheenvuoron, jossa kysyin panelisteilta ratkaisuja suomalaisten maidontuottajien ahdinkoon, kun tuottajahintoja lasketaan jatkuvasti, johtuen muun muassa siitä, että EU:n alueella tuotetaan liikaa maitoa. Belgialainen maitotilallinen sanoi naureskellen, että Suomihan on myös Eurooppaa, ja että on aivan sama, minkä maalaista maitoa juomme. Tuli siis selväksi, että suomalaiset maitotilat saavat rauhassa kuihtua pois, koska panelistin sanoin "sisämarkkinat nyt vain toimivat niin". Euroopan unionissa kansallisella edulla ei ole siis minkäänlaista merkitystä.

Terrorismikeskustelu täysistuntosalissa puolestaan oli täysi fiasko. Puoli tuntia arvokkaasta ajasta käytettiin typerään moderniin tanssiesitykseen. Panelisteista lähes jokainen oli muslimi, joista jokainen kielsi islamin itsessään liittyvän mitenkään mihinkään. Yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä tai ratkaisuesityksiä. Eräs ranskalainen puhui rajojen sulkemisesta ja siitä, ettei EU ole kyennyt suojelemaan eurooppalaisia terrorismilta, jonka jälkeen kriittisiä puheenvuoroja ei sitten kuulunutkaan ja paneelin juontaja sekä panelistit soimasivat kriittisiä näkemyksiä niillä tutuilla argumenteilla kuten "rajavalvonta tai rajojen sulkeminen on naiivi, mustavalkoinen ajattelutapa" tai "ei saa aiheuttaa vastakkainasettelua".

Itse pyysin puheenvuoroa lähes koko paneelin ajan, mutta sitä en valitettavasti saanut. Olisin halunnut sanoa, ettei EU todellakaan toimi kuten se voisi toimia, kun rajojen annetaan vuotaa kuin seula, eikä eurooppalaisten turvallisuus tunnu kiinnostavan pätkääkään. Miksi EU on ylipäänsä olemassa, jos tarkoituksena ei ole taata hyvinvointia ja turvallista tulevaisuutta nimenomaan eurooppalaisille? 

Eniten puheenvuoroja annettiin terrorismikeskustelussa itse muslimeille, joista eräs afganistanilainen valisti muslimien arvojen olevan samat kuin eurooppalaisten. Miten ihmeessä tällaisia valheita kukaan kehtaa edes sanoa ääneen? On aivan selvää, tutkimustenkin mukaan, että islaminuskoiset ajattelevat monista asioista aivan eri tavoin kuin me eurooppalaiset. Vai mistä syystä musliminaiset kiedotaan huntuihin, tai eläimiä rituaaliteurastetaan uskon vuoksi? Tai miksi iso osa Euroopassakin asuvista muslimeista hyväksyy poliittisen väkivallan? Tällaiset arvot eivät ole todellakaan yhtäläisiä eurooppalaisten arvojen kanssa.

Ehkä keskustelun naurettavimman puheenvuoron piti eräs nainen, joka kertoi ratkaisuksi sen, että eurooppalaisten tulee tehdä muslimien olot kotoisiksi ja olla heitä kohtaan ystävällisiä - tämä estää hänen mielestään terrorismin. Terrorismia ei todellakaan ehkäistä pään silittelyllä. On varsin kumma, että edelleen uskotaan tuollaisten keinojen lopettavan islamilaisen terrorismin. Vielä kummempaa on, ettei nähdä islamin uskon ja terrorismin välillä yhteyttä. Tuleeko mieleen muita uskontoja tai ryhmiä, joiden sisällä on aina ollut ja tulee aina olemaan osa, joka näkee väkivallan ratkaisuna, ja on valmis iskuja tekemään - ja vielä isompi osa, joka näkee sen oikeutettuna? Terrorismia ja arvojen yhteentörmäystä estetään parhaiten siten, että eurooppalaiset pitäisivät omia arvojaan ja oikeuksiaan tärkeinä, eikä rajojen yli annettaisi ihmisten marssia Eurooppaan kertomaan meille, miten meidän pitäisi elää ja olla. Euroopassa ei pitäisi esimerkiksi yhdenkään turvapaikanhakijan antaa liikkua vapaasti. 

Tapahtuman Facebook-sivulle ilmestyikin nopeasti useampia päivityksiä, joissa kritisoitiin tapahtuman ilmapiiriä ja sitä, ettei kriittisille puheenvuoroille annettu tilaa. Jopa aiemmin EU:ta kannattaneet olivat alkaneet tapahtuman aikana tulla toisiin ajatuksiin, koska sananvapautta ei tuntunut olevan, ja hyväksyttävät näkemykset olivat lähinnä federalistista EU:n ihannointia ilman kykyä käydä vuoropuhelua EU-kriittisten ihmisten kanssa. Kriittisten äänten sulkeminen ulos keskustelusta aiheuttaa siis aivan päinvastaisen reaktion kuin EU haluaisi. Tämä sama pätee myös joidenkin puolueiden haluun sulkea Perussuomalaiset ulos päätöksenteosta tai vaikkapa tulevista hallituskokoonpanoista: kun tarpeeksi lujasti yritetään jotain ryhmää tai mielipiteitä hiljentää tai sulkea pois, ihmiset kääntyvätkin syrjittyjen puolelle.

Nähdäkseni on tärkeää, että kriittisesti ajattelevat jaksavat tuoda mielipiteitään julki myös sellaisissa tilaisuuksissa, jotka ovat lähtökohtaisesti täynnä vaikkapa EU-myönteisiä ihmisiä. Ei anneta ihmisten sulkea meitä ulos päätöksenteosta, vaan jatketaan sinnikkäästi yhdessä taistelua turvallisemman Euroopan ja Suomen puolesta.

]]>
35 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison#comments Euroopan unioni Islam Maahanmuutto Terrorismi Mon, 04 Jun 2018 08:14:41 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256328-eu-yrittaa-hiljentaa-kriittisen-nuorison
Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjissa on suuria eroja http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256085-eurooppalaisten-oikeistohallitusten-arvopohjissa-on-suuria-eroja <p>Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjien välillä näyttää olevan suuria eroavaisuuksia. Suomen kannalta erityinen ongelma on maamme hallituksen saamattomuus ja oma-aloitteisuuden puute kansallisesti tärkeissä kysymyksissä.<br /><br />Moni muu eurooppalainen oikeistohallitus puolustaa vahvasti oman maansa kansallisia etuja. Sipilän hallitus sitä vastoin näyttää pelkäävän ottaa Suomen näkemyksiä esille neuvottelutilanteissa. Suomi on esimerkiksi toteuttanut EU:n sisäisiä turvapaikanhakijoiden siirtoja jopa yli oman laskennallisen osuutensa, vaikka hallitusohjelman mukaan niihin ei pitänyt sitoutua lainkaan. Myös EU:n rahoituskehysneuvotteluissa on annettu periksi jo etukäteen.<br /><br />Erityisen kummallisia ovat pääministeri Sipilän tuoreet puheet Suomen maahanmuuttolinjausten tiukkuudesta. Sipilä esitti näkemyksensä viime viikolla Pohjoismaiden pääministerien tapaamisen yhteydessä.<br /><br />Sipilän arviot Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kireydestä näyttäytyvät varsin oudossa valossa, kun vertailuun otetaan esimerkiksi Itävallan oikeistohallituksen harjoittama politiikka. Itävallassa maahanmuuttajille maksettavien sosiaalietuuksien taso sidotaan saksan kielen osaamiseen. Lisäksi maassa muun muassa nopeutetaan rikoksiin syyllistyneiden palautuksia ja tiukennetaan kansalaisuuden saamisen ehtoja pidentämällä kansalaisuushakemuksen jättämistä edeltävä asumisaikavaatimus kymmeneen vuoteen.<br /><br />Perussuomalaiset ovat tehneet monia vastaavanlaisia lakialoitteita Suomessa, mutta valitettavasti aihe ei kiinnosta Sipilän hallitusta. Ilmeisesti vasta Brysselistä annettavat määräykset tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa saisivat hallituksen tarttumaan toimeen. Sipilän hallitukselta puuttuukin täysin oma-aloitteisuus tällä politiikan osa-alueella, kun sitä monella muulla saralla on ollut jo liikaakin.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjien välillä näyttää olevan suuria eroavaisuuksia. Suomen kannalta erityinen ongelma on maamme hallituksen saamattomuus ja oma-aloitteisuuden puute kansallisesti tärkeissä kysymyksissä.

Moni muu eurooppalainen oikeistohallitus puolustaa vahvasti oman maansa kansallisia etuja. Sipilän hallitus sitä vastoin näyttää pelkäävän ottaa Suomen näkemyksiä esille neuvottelutilanteissa. Suomi on esimerkiksi toteuttanut EU:n sisäisiä turvapaikanhakijoiden siirtoja jopa yli oman laskennallisen osuutensa, vaikka hallitusohjelman mukaan niihin ei pitänyt sitoutua lainkaan. Myös EU:n rahoituskehysneuvotteluissa on annettu periksi jo etukäteen.

Erityisen kummallisia ovat pääministeri Sipilän tuoreet puheet Suomen maahanmuuttolinjausten tiukkuudesta. Sipilä esitti näkemyksensä viime viikolla Pohjoismaiden pääministerien tapaamisen yhteydessä.

Sipilän arviot Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kireydestä näyttäytyvät varsin oudossa valossa, kun vertailuun otetaan esimerkiksi Itävallan oikeistohallituksen harjoittama politiikka. Itävallassa maahanmuuttajille maksettavien sosiaalietuuksien taso sidotaan saksan kielen osaamiseen. Lisäksi maassa muun muassa nopeutetaan rikoksiin syyllistyneiden palautuksia ja tiukennetaan kansalaisuuden saamisen ehtoja pidentämällä kansalaisuushakemuksen jättämistä edeltävä asumisaikavaatimus kymmeneen vuoteen.

Perussuomalaiset ovat tehneet monia vastaavanlaisia lakialoitteita Suomessa, mutta valitettavasti aihe ei kiinnosta Sipilän hallitusta. Ilmeisesti vasta Brysselistä annettavat määräykset tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa saisivat hallituksen tarttumaan toimeen. Sipilän hallitukselta puuttuukin täysin oma-aloitteisuus tällä politiikan osa-alueella, kun sitä monella muulla saralla on ollut jo liikaakin.
 

]]>
3 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256085-eurooppalaisten-oikeistohallitusten-arvopohjissa-on-suuria-eroja#comments EU Maahanmuutto Pääministeri Sipilän hallitus Wed, 30 May 2018 10:39:39 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256085-eurooppalaisten-oikeistohallitusten-arvopohjissa-on-suuria-eroja
SDP:n "salainen muistio" maahanmuuttopolitiikasta - faktat tiskiin! http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256047-sdpn-salainen-muistio-maahanmuuttopolitiikasta-faktat-tiskiin <p>Perussuomalaisten äänenkannattaja, nettilehti Suomen Uutiset on julkaissut skandaalinkäryisen<a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-salainen-muistio-paljastaa-demarit-paasevat-hallitukseen-maahanpyrkijoille-koittaa-kissanpaivat-jopa-rikolliset-saavat-jaada-suomeen/"> jutun</a> SDP:n &quot;salaisista maahanmuuttolinjauksista&quot;. Artikkeli perustuu SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa pohtivan työryhmän sähköpostilistalta vuodettuun viestiin, jonka sisältö esitetään &quot;muistiona&quot; jonka pohjalta SDP asettaa tavoitteensa eduskuntavaaleihin.</p><p>Perussuomalaiset ilmeisesti panikoivat heikkoa, Vasemmistoliiton tasolle uuvahtanutta kannatustaan, sillä niin heikolla pohjalla kyseinen hölynpöly on. Ensinnäkin faktat:</p><p>1) Kyseessä on kahden henkilön, <strong>Marianne Laxénin </strong>ja <strong>Peter Saramon </strong>laatima esitys työryhmälle, ei siis edes virallinen pohjaesitys työryhmän kannaksi, saati työryhmän virallinen kanta. Suomen Uutisetkin myöntää tämän. Molemmat tunnetaan SDP:n sisällä maahanmuuttoon tavallista myönteisemmin suhtautuvina. Saramo ja Laxén ovat muutenkin värikkäitä persoonia, joiden kannanotot eivät vastaa demareissa valtavirtaa sen enempää idänpolitiikan kuin EU-kantojenkaan suhteen.</p><p>2) Mikään työryhmässä oleva esitys ei edes hyväksytyksi tultuaan ole &quot;SDP:n kanta&quot;, vaan puolueen kannan muodostavat puoluehallitus ja -valtuusto puoluekokouksen asettamissa raameissa.</p><p>3) Muistiossa esitetyt ajatukset oleskelulupahakemusten käsittelyaikojen lyhentämisestä, työperäisen maahanmuuton pelisääntöjen muuttamisesta, yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkapolitiikasta ja oikeuskäsittelyiden vähentämisestä maastapoistojen yhteydessä olisivat kaikki keinoja, joilla vähennettäisiin ihmisten oleskelua Suomessa ns. harmaassa tilassa, jossa heillä ei ole toisaalta oleskelulupaa eikä tietoa tulevaisuudestaan, mutta ei toisaalta tietoa siitäkään, joutuvatko he poistumaan maasta. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka vähentäisi maasta toiseen siirtymistä kesken turvapaikkaprosessin ja ylipäätään spontaanien hakemusten määrää.</p><p>4) Työkykyisille henkilöille parempi mahdollisuus saada työperäinen oleskelulupa Suomessa vähentäisi perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi Kainuussa olisi työpaikkoja auki, mutta ei tekijöitä niihin. Samanlaisia tilanteita on muuallakin.</p><p>5) Uudistusten hintaa ei tässä vaiheessa voikaan tietää. Esitykset ovat niin yleistasoisia, että tarkkaa kustannusarviota on vaikea laatia. Toki vaikutusarviointi ja asiallinen valmistelu ovat asioita, joissa tulevan hallituksen täytyy skarpata nykyisen hallituksen karmeaan alennustilaan ajaman lainvalmistelun jälkeen.</p><p>Minä, kuten suurin osa muistakin demareiden jäsenistä, kannattajista ja äänestäjistä kannatamme rikoksiin syyllistyneiden ulkomaan kansalaisten poistamista maasta. Poikkeuksen muodostaa vain tilanne, jossa poisto aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Eli mikäli rikos on lievä tai mitätön, mutta palautus aiheuttaisi henkilölle vaaran kidutuksesta tai kuolemasta,&nbsp; tai vastaavasti henkilö on pääasiallisesti kotoutunut hyvin Suomeen ja sitten hairahtuu kerran (tötöilee liikenteessä, ajautuu tappeluun, sählää verojen kanssa), niin olisi kohtuutonta karkottaa häntä.</p><p>Uskoisin, että tämä linja heijastuu myös SDP:n lopullisesta maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta eduskuntavaaleja varten. Toivottavasti Perussuomalaisetkin tarjoaa ennen vaaleja konkreettisen poliittisen ohjelman siitä, miten Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muutettaisiin ja miten Suomesta jo oleskeluluvan saaneiden kotoutumista käytännössä edistettäisiin. Sitten päästäisiin trollailun sijaan keskustelemaan asiasta.</p> Perussuomalaisten äänenkannattaja, nettilehti Suomen Uutiset on julkaissut skandaalinkäryisen jutun SDP:n "salaisista maahanmuuttolinjauksista". Artikkeli perustuu SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa pohtivan työryhmän sähköpostilistalta vuodettuun viestiin, jonka sisältö esitetään "muistiona" jonka pohjalta SDP asettaa tavoitteensa eduskuntavaaleihin.

Perussuomalaiset ilmeisesti panikoivat heikkoa, Vasemmistoliiton tasolle uuvahtanutta kannatustaan, sillä niin heikolla pohjalla kyseinen hölynpöly on. Ensinnäkin faktat:

1) Kyseessä on kahden henkilön, Marianne Laxénin ja Peter Saramon laatima esitys työryhmälle, ei siis edes virallinen pohjaesitys työryhmän kannaksi, saati työryhmän virallinen kanta. Suomen Uutisetkin myöntää tämän. Molemmat tunnetaan SDP:n sisällä maahanmuuttoon tavallista myönteisemmin suhtautuvina. Saramo ja Laxén ovat muutenkin värikkäitä persoonia, joiden kannanotot eivät vastaa demareissa valtavirtaa sen enempää idänpolitiikan kuin EU-kantojenkaan suhteen.

2) Mikään työryhmässä oleva esitys ei edes hyväksytyksi tultuaan ole "SDP:n kanta", vaan puolueen kannan muodostavat puoluehallitus ja -valtuusto puoluekokouksen asettamissa raameissa.

3) Muistiossa esitetyt ajatukset oleskelulupahakemusten käsittelyaikojen lyhentämisestä, työperäisen maahanmuuton pelisääntöjen muuttamisesta, yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkapolitiikasta ja oikeuskäsittelyiden vähentämisestä maastapoistojen yhteydessä olisivat kaikki keinoja, joilla vähennettäisiin ihmisten oleskelua Suomessa ns. harmaassa tilassa, jossa heillä ei ole toisaalta oleskelulupaa eikä tietoa tulevaisuudestaan, mutta ei toisaalta tietoa siitäkään, joutuvatko he poistumaan maasta. Yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka vähentäisi maasta toiseen siirtymistä kesken turvapaikkaprosessin ja ylipäätään spontaanien hakemusten määrää.

4) Työkykyisille henkilöille parempi mahdollisuus saada työperäinen oleskelulupa Suomessa vähentäisi perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi Kainuussa olisi työpaikkoja auki, mutta ei tekijöitä niihin. Samanlaisia tilanteita on muuallakin.

5) Uudistusten hintaa ei tässä vaiheessa voikaan tietää. Esitykset ovat niin yleistasoisia, että tarkkaa kustannusarviota on vaikea laatia. Toki vaikutusarviointi ja asiallinen valmistelu ovat asioita, joissa tulevan hallituksen täytyy skarpata nykyisen hallituksen karmeaan alennustilaan ajaman lainvalmistelun jälkeen.

Minä, kuten suurin osa muistakin demareiden jäsenistä, kannattajista ja äänestäjistä kannatamme rikoksiin syyllistyneiden ulkomaan kansalaisten poistamista maasta. Poikkeuksen muodostaa vain tilanne, jossa poisto aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Eli mikäli rikos on lievä tai mitätön, mutta palautus aiheuttaisi henkilölle vaaran kidutuksesta tai kuolemasta,  tai vastaavasti henkilö on pääasiallisesti kotoutunut hyvin Suomeen ja sitten hairahtuu kerran (tötöilee liikenteessä, ajautuu tappeluun, sählää verojen kanssa), niin olisi kohtuutonta karkottaa häntä.

Uskoisin, että tämä linja heijastuu myös SDP:n lopullisesta maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta eduskuntavaaleja varten. Toivottavasti Perussuomalaisetkin tarjoaa ennen vaaleja konkreettisen poliittisen ohjelman siitä, miten Suomen maahanmuuttopolitiikkaa muutettaisiin ja miten Suomesta jo oleskeluluvan saaneiden kotoutumista käytännössä edistettäisiin. Sitten päästäisiin trollailun sijaan keskustelemaan asiasta.

]]>
24 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256047-sdpn-salainen-muistio-maahanmuuttopolitiikasta-faktat-tiskiin#comments Kotimaa Maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Perussuomalaiset SDP Tue, 29 May 2018 14:17:18 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256047-sdpn-salainen-muistio-maahanmuuttopolitiikasta-faktat-tiskiin
Kansalaisuuden ehtoja on tiukennettava http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255735-kansalaisuuden-ehtoja-on-tiukennettava <p>Eduskunnassa keskusteltiin tänään edustaja Ville Tavion laatimasta ja monien perussuomalaisten, mukaan lukien itseni, allekirjoittamasta lakialoitteesta nostaa Suomen kansalaisuuteen vaadittava asumisaika 10 vuoteen. Vain perussuomalaiset käyttivät puheenvuoroja asiasta. Pidin seuraavan (blogimuotoon kevyesti toimitetun) puheenvuoron tästä kannatettavasta esityksestä;</p><p>Heti alkuun haluan tehdä selväksi, mitä Suomen kansalaisuus on ja mitä se ei ole. Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole ulkomaalaiselle perusoikeus, se ei ole ulkomaalaiselle ihmisoikeus, vaan Suomen kansalaisuuden saaminen on ulkomaalaiselle etuoikeus. Tässä avoimien rajojen maailmassa me emme voi olla naiiveja. Suomen kansalaisuus olisi etuisuus, suoranainen lottovoitto miljardeille ihmisille maailmassa.</p><p>Näin on siksi, että Suomi on objektiivisilla mittareilla arvioiden eräs maailman parhaista maista elää. Kun joku saa Suomen kansalaisuuden, hän samalla saa kaikki oikeudet lukuun ottamatta kelpoisuutta tasavallan presidentin tehtävään, joka on syntyperäisellä kansalaisella, joka on vuosikymmenten ajan, ehkä koko ikänsä tehnyt työtä ja maksanut veroa Suomeen. Hän saa myös oikeuden äänestää ja olla ehdolla kaikissa yleisissä vaaleissa, oikeuden sosiaaliturvaan, jota sitäkin jotkut haluavat nykyään antaa myös laittomasti maassa oleville.</p><p>Kansalaisuutta ei voida tällä hetkellä peruuttaa mistään syystä, ei edes kaksoiskansalaisten osalta, vaikka sellaista ollaankin harkittu. Kansalaisuuden myöntäminen on siis äärimmäisen voimakas oikeustoimi, jolla on suuret vaikutukset ja velvoitteet maamme kannalta. Siksi siihen täytyykin suhtautua vakavasti ja aivan erityisesti nykyistä vakavammin.</p><p>Näillä perusteilla kaikki esitykset kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamiseksi ovat tervetulleita. Minimitaso, jolle mielestäni pitää päästä, on se, että kansalaisuutta ei saisi meillä vertailumaita eli Pohjois-Eurooppaa ja Pohjoismaita helpommin. Sellaiseen vetovoimatekijään meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Niinpä tämä lakiesitys kymmenen vuoden asumisvaatimuksesta ratkaisisi yhden osan tätä ongelmaa ja on itsestäänselvästi kannatettava.</p><p>Tämä on hyvä alku, ja paljon muuta tarvitaan lisää. Haluaisin mukaan vaatimuksia kielitaidosta, työpaikasta ja muusta integraatiosta, että niitä päivitettäisiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Ei voi olla hyväksyttävää, että Suomen kansalainen ei tulisi Suomessa toimeen ilman jatkuvaa auttamista, kotouttamista ja tulkkaamista. Tällaiselle henkilölle ei tule kansalaisuutta myöntää.</p><p>Kyseenalaistan myös nykyisen käytännön kaksoiskansalaisuudesta. Ei pitäisi myöntää kaksoiskansalaisuutta ilman erillistä pätevää perustetta. Se, joka haluaa sitoutua Suomeen ottamalla Suomen kansalaisuuden, ei mielestäni tarvitse lähtökohtaisesti toisen maan kansalaisuutta.</p><p>Onhan nähty käytännön ongelmat vaikkapa lojaliteettivelvollisuuden suhteen, jotka ovat johtaneet pohdintaan jopa kaksoiskansalaisten virkakielloista. En voi ymmärtää, mikä peruste tällaisen järjestelmän ylläpidolle voi olla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa keskusteltiin tänään edustaja Ville Tavion laatimasta ja monien perussuomalaisten, mukaan lukien itseni, allekirjoittamasta lakialoitteesta nostaa Suomen kansalaisuuteen vaadittava asumisaika 10 vuoteen. Vain perussuomalaiset käyttivät puheenvuoroja asiasta. Pidin seuraavan (blogimuotoon kevyesti toimitetun) puheenvuoron tästä kannatettavasta esityksestä;

Heti alkuun haluan tehdä selväksi, mitä Suomen kansalaisuus on ja mitä se ei ole. Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole ulkomaalaiselle perusoikeus, se ei ole ulkomaalaiselle ihmisoikeus, vaan Suomen kansalaisuuden saaminen on ulkomaalaiselle etuoikeus. Tässä avoimien rajojen maailmassa me emme voi olla naiiveja. Suomen kansalaisuus olisi etuisuus, suoranainen lottovoitto miljardeille ihmisille maailmassa.

Näin on siksi, että Suomi on objektiivisilla mittareilla arvioiden eräs maailman parhaista maista elää. Kun joku saa Suomen kansalaisuuden, hän samalla saa kaikki oikeudet lukuun ottamatta kelpoisuutta tasavallan presidentin tehtävään, joka on syntyperäisellä kansalaisella, joka on vuosikymmenten ajan, ehkä koko ikänsä tehnyt työtä ja maksanut veroa Suomeen. Hän saa myös oikeuden äänestää ja olla ehdolla kaikissa yleisissä vaaleissa, oikeuden sosiaaliturvaan, jota sitäkin jotkut haluavat nykyään antaa myös laittomasti maassa oleville.

Kansalaisuutta ei voida tällä hetkellä peruuttaa mistään syystä, ei edes kaksoiskansalaisten osalta, vaikka sellaista ollaankin harkittu. Kansalaisuuden myöntäminen on siis äärimmäisen voimakas oikeustoimi, jolla on suuret vaikutukset ja velvoitteet maamme kannalta. Siksi siihen täytyykin suhtautua vakavasti ja aivan erityisesti nykyistä vakavammin.

Näillä perusteilla kaikki esitykset kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamiseksi ovat tervetulleita. Minimitaso, jolle mielestäni pitää päästä, on se, että kansalaisuutta ei saisi meillä vertailumaita eli Pohjois-Eurooppaa ja Pohjoismaita helpommin. Sellaiseen vetovoimatekijään meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Niinpä tämä lakiesitys kymmenen vuoden asumisvaatimuksesta ratkaisisi yhden osan tätä ongelmaa ja on itsestäänselvästi kannatettava.

Tämä on hyvä alku, ja paljon muuta tarvitaan lisää. Haluaisin mukaan vaatimuksia kielitaidosta, työpaikasta ja muusta integraatiosta, että niitä päivitettäisiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Ei voi olla hyväksyttävää, että Suomen kansalainen ei tulisi Suomessa toimeen ilman jatkuvaa auttamista, kotouttamista ja tulkkaamista. Tällaiselle henkilölle ei tule kansalaisuutta myöntää.

Kyseenalaistan myös nykyisen käytännön kaksoiskansalaisuudesta. Ei pitäisi myöntää kaksoiskansalaisuutta ilman erillistä pätevää perustetta. Se, joka haluaa sitoutua Suomeen ottamalla Suomen kansalaisuuden, ei mielestäni tarvitse lähtökohtaisesti toisen maan kansalaisuutta.

Onhan nähty käytännön ongelmat vaikkapa lojaliteettivelvollisuuden suhteen, jotka ovat johtaneet pohdintaan jopa kaksoiskansalaisten virkakielloista. En voi ymmärtää, mikä peruste tällaisen järjestelmän ylläpidolle voi olla.

]]>
41 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255735-kansalaisuuden-ehtoja-on-tiukennettava#comments Kaksoiskansalaisuus Kansalaisuus Maahanmuutto Wed, 23 May 2018 16:58:59 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255735-kansalaisuuden-ehtoja-on-tiukennettava
Hallitus lisäämässä EU jäsenmaksuja http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255580-hallitus-lisaamassa-eu-jasenmaksuja <p>Lisää rahaa EU:lle ja vähemmän tukia takaisinpäin. <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201805162200948387_pi.shtml">Näin ovat Orpon mukaan sopineet&nbsp;</a></p><p>&rdquo;Orpon näkemyksen mukaan hallitus on jo nuijinut linjanvedot läpi.<br />&ndash; Me olemme yhdessä ministerivaliokunnassa linjanneet, että Suomi on valmis maksamaan enemmän. &rdquo;</p><p>On kyllä harvinaisen erikoista touhua luvata avoin shekki jo etukäteen.</p><p>Sampo patsastelee harvase päivä telkkarissa väittäen vastustavansa lisämaksuja, mutta totuus on aivan muuta, mutta mitä nyt muuta tämän luokan kääntötakeilta voi odottaa.</p><p>EU vastaisilta äänestäjillään saamallaan ministerin pallilla nyt tarjoavat lisää rahaa EU:lle vaikkei ole edes pyydetty vielä. Eikö näillä Sinisillä ole minkäänlaista moraalia.</p><p>Orpo jauhaa tyypillistä populistipölinäänsä puhumalla, että raha menee maahanmuuttoon ja turvallisuuteen ja siksi kannattavaa touhua.</p><p>Kun yhä useampi jäsenmaa on täysin vastaan yhtäkään euronkaan lisärahaa turvapaikkaongelmiin, niin minkälaisen yksimielisen päätöksen EU tasolla Orpo meinaa olevan odotettavissa tulevalla 7 vuotiskaudella?</p><p>Jos Orpolla on tarve lisätä rahaa&nbsp;pakolaisongelmiin, niin rakentas sinne rajalle säilöönottotilat, jossa jokainen tph on valvotusti niin kauan, kun henkilöllisyys on varma ja selviää onko mitään asiaa Suomeen.</p><p>Tämä tieto saavuttaisi minuutissa nuorten miesten Iphonet Irakissa, jossa suunnittelevat Suomen hedelmällisten palvelujen vastikkeetonta poimimista ja saattaisi se mieli muuttua, kun tietäisi että on suljetussa tilassa kunnes saa potkun perseeseen, mikäli ei kykene todistamaan hätäänsä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mediassa kirjoitellaan aina, että saadaan EU-rahaa siihen ja siihen hankkeeseen. Me ei todellakaan saada yhtään mitään, vaan me ostetaan sieltä omaa rahaamme takaisin ja äärimmäisen huonolla vaihtosuhteella. Maksamme keskimäärin pari euro jokaisesta takaisin ostetusta tukieurosta ja tätä kutsutaan saamiseksi?</p><p>Ainoa, mitä me EU:sta saadaan on lasku ja muiden itse aiheuttammat ongelmat ympäri maailman. Sairasta touhua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lisää rahaa EU:lle ja vähemmän tukia takaisinpäin. Näin ovat Orpon mukaan sopineet 

”Orpon näkemyksen mukaan hallitus on jo nuijinut linjanvedot läpi.
– Me olemme yhdessä ministerivaliokunnassa linjanneet, että Suomi on valmis maksamaan enemmän. ”

On kyllä harvinaisen erikoista touhua luvata avoin shekki jo etukäteen.

Sampo patsastelee harvase päivä telkkarissa väittäen vastustavansa lisämaksuja, mutta totuus on aivan muuta, mutta mitä nyt muuta tämän luokan kääntötakeilta voi odottaa.

EU vastaisilta äänestäjillään saamallaan ministerin pallilla nyt tarjoavat lisää rahaa EU:lle vaikkei ole edes pyydetty vielä. Eikö näillä Sinisillä ole minkäänlaista moraalia.

Orpo jauhaa tyypillistä populistipölinäänsä puhumalla, että raha menee maahanmuuttoon ja turvallisuuteen ja siksi kannattavaa touhua.

Kun yhä useampi jäsenmaa on täysin vastaan yhtäkään euronkaan lisärahaa turvapaikkaongelmiin, niin minkälaisen yksimielisen päätöksen EU tasolla Orpo meinaa olevan odotettavissa tulevalla 7 vuotiskaudella?

Jos Orpolla on tarve lisätä rahaa pakolaisongelmiin, niin rakentas sinne rajalle säilöönottotilat, jossa jokainen tph on valvotusti niin kauan, kun henkilöllisyys on varma ja selviää onko mitään asiaa Suomeen.

Tämä tieto saavuttaisi minuutissa nuorten miesten Iphonet Irakissa, jossa suunnittelevat Suomen hedelmällisten palvelujen vastikkeetonta poimimista ja saattaisi se mieli muuttua, kun tietäisi että on suljetussa tilassa kunnes saa potkun perseeseen, mikäli ei kykene todistamaan hätäänsä.

 

Mediassa kirjoitellaan aina, että saadaan EU-rahaa siihen ja siihen hankkeeseen. Me ei todellakaan saada yhtään mitään, vaan me ostetaan sieltä omaa rahaamme takaisin ja äärimmäisen huonolla vaihtosuhteella. Maksamme keskimäärin pari euro jokaisesta takaisin ostetusta tukieurosta ja tätä kutsutaan saamiseksi?

Ainoa, mitä me EU:sta saadaan on lasku ja muiden itse aiheuttammat ongelmat ympäri maailman. Sairasta touhua.

]]>
6 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255580-hallitus-lisaamassa-eu-jasenmaksuja#comments EU EU-jäsenmaksu Maahanmuutto Sun, 20 May 2018 16:50:13 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255580-hallitus-lisaamassa-eu-jasenmaksuja