Some http://peterostman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/137133/all Sun, 21 Jan 2018 21:27:08 +0200 fi Perussuomalaiset hyödyntävät sosiaalista mediaa http://leenarosendahloshanhijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249528-perussuomalaiset-hyodyntavat-sosiaalista-mediaa <p><a href="https://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/kolumnit/item/169541-persut-ottivat-somen-ilmaherruuden-missa-muut-luuraavat">Persut ottivat somen ilmaherruuden</a>&nbsp;kirjoitti Karjalaisen toimittaja Jyrki Utriainen kolumnissaan 20.1.2018. Minäkin olen nähnyt Facebookissa ja verkkolehdissä Laura Huhtasaaren mainoksia. Lisäksi hänestä kirjoitetaan koko ajan uutisia. Viimeisin on tämä plagiointigate.</p><p>&quot;Herää ihmetys, miksi muut puolueet eivät reagoi vaan antavat ilmaherruuden suosiolla persuille. Missä on vihreiden, kokoomuksen, demareiden mediataktiikka somessa ja verkossa?</p><p>Sitä samaa Yhdysvalloissa ovat miettineet vuoden verran Hillary Clinton ja demokraatit. Missä oli meidän mediataktiikkamme?</p><p>Viimeiset gallupit eivät persuille suurta menestystä presidentinvaalissa ennusta. Puuttuuko palapelistä siis karismaattinen johtaja vai onko pienelle yllätykselle vielä sijaa?&quot; kirjoittaa Jyrki Utriainen.</p><p>Youtubessakin pyörii lähinnä nationalistien Youtube-striimejä, joilla on tuhansia seuraajia. Näitä on Tuonen joutsen, Monokulttuuri, Jallu60-Totuuskomissio ja Rajat kiinni!Marco de Wittin lähetykset. Vihreiden blogisti Veikka Lahtinen tekee jonkinlaisia ääniblogeja myös. Ja Kokoomuksen ääniblokisti <a href="https://www.youtube.com/user/TereSammallahti">Tere Sammallahti</a> on myös suosittu.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://2.bp.blogspot.com/-7-2NK9xMqbs/WmThTJaRlhI/AAAAAAAAT9Q/R7QFKNWY8GA4CMniNaksDI0u9uS3U906ACLcBGAs/s1600/teresammallahti.png"><img height="134" src="https://2.bp.blogspot.com/-7-2NK9xMqbs/WmThTJaRlhI/AAAAAAAAT9Q/R7QFKNWY8GA4CMniNaksDI0u9uS3U906ACLcBGAs/s320/teresammallahti.png" width="320" /></a></p><p>Tere Sammallahti Kokoomus</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://1.bp.blogspot.com/-xqPbLcg3ix4/WmThKWutDuI/AAAAAAAAT9M/sB87hyV_OU0ktkNtbhWWaWmvinPDWVOZQCLcBGAs/s1600/tuonen%2Bjoutsen.png"><img height="146" src="https://1.bp.blogspot.com/-xqPbLcg3ix4/WmThKWutDuI/AAAAAAAAT9M/sB87hyV_OU0ktkNtbhWWaWmvinPDWVOZQCLcBGAs/s320/tuonen%2Bjoutsen.png" width="320" /></a></p><p>Tuonen joutsen Tiina Wiik ja Junes Lokka nationalistit</p><p><a href="https://www.youtube.com/channel/UClW_vwfTeIbPQDnvCVxdfNw/videos">Tuonen joutsen</a>en viimeisimmästä Youtube-striimistä Somen ilmojenherruus sain minäkin ajatuksen vielä blogata tästä asiasta. He vertasivat myös Laura Huhtasaaren ja Pekka Haaviston uudenvuoden puheiden suosiota toisiinsa. Ja siinä missä Laura Huhtasaarella on 59005 katsojakertaa niin Pekka Haavistolla on uudenvuodenpuheessaan 6611 katsojakertaa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://2.bp.blogspot.com/-CzFXq9M4W1I/WmTjsxBZy3I/AAAAAAAAT9g/RPQ6aHZb4EgV_tUvicvQJcxLq0XuwH7XQCLcBGAs/s1600/huhtasaari.png"><img height="132" src="https://2.bp.blogspot.com/-CzFXq9M4W1I/WmTjsxBZy3I/AAAAAAAAT9g/RPQ6aHZb4EgV_tUvicvQJcxLq0XuwH7XQCLcBGAs/s320/huhtasaari.png" width="320" /></a></p><p>Laura Huhtasaari</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://2.bp.blogspot.com/-qwwMLlAKamA/WmTlVymv7qI/AAAAAAAAT9w/v7OCUYLg1NcNsQdlAnDxea3KeYK18EakACLcBGAs/s1600/haavisto.png"><img height="141" src="https://2.bp.blogspot.com/-qwwMLlAKamA/WmTlVymv7qI/AAAAAAAAT9w/v7OCUYLg1NcNsQdlAnDxea3KeYK18EakACLcBGAs/s320/haavisto.png" width="320" /></a></p><p>Pekka Haavisto</p><p>Onhan tämä aika erikoista, että muut puolueet eivät saa ääntään kuuluviin Youtubessa. Lauran viimeisimmällä mainoksellakin ilm. 16.1. on 41386 katsojakertaa ja se on #5 Trendaavimmissa videoissa Youtubessa. Putouksen Tanhupallo-video voittaa sen saaden 61 110 katsojakertaa ja on nousussa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://3.bp.blogspot.com/-sNsfna1oNAY/WmTnWLhGA9I/AAAAAAAAT-A/MDpvTrjbbDI-ELgyivLxQWSp02n6eaOfwCLcBGAs/s1600/laura.png"><img height="137" src="https://3.bp.blogspot.com/-sNsfna1oNAY/WmTnWLhGA9I/AAAAAAAAT-A/MDpvTrjbbDI-ELgyivLxQWSp02n6eaOfwCLcBGAs/s320/laura.png" width="320" /></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Persut ottivat somen ilmaherruuden kirjoitti Karjalaisen toimittaja Jyrki Utriainen kolumnissaan 20.1.2018. Minäkin olen nähnyt Facebookissa ja verkkolehdissä Laura Huhtasaaren mainoksia. Lisäksi hänestä kirjoitetaan koko ajan uutisia. Viimeisin on tämä plagiointigate.

"Herää ihmetys, miksi muut puolueet eivät reagoi vaan antavat ilmaherruuden suosiolla persuille. Missä on vihreiden, kokoomuksen, demareiden mediataktiikka somessa ja verkossa?

Sitä samaa Yhdysvalloissa ovat miettineet vuoden verran Hillary Clinton ja demokraatit. Missä oli meidän mediataktiikkamme?

Viimeiset gallupit eivät persuille suurta menestystä presidentinvaalissa ennusta. Puuttuuko palapelistä siis karismaattinen johtaja vai onko pienelle yllätykselle vielä sijaa?" kirjoittaa Jyrki Utriainen.

Youtubessakin pyörii lähinnä nationalistien Youtube-striimejä, joilla on tuhansia seuraajia. Näitä on Tuonen joutsen, Monokulttuuri, Jallu60-Totuuskomissio ja Rajat kiinni!Marco de Wittin lähetykset. Vihreiden blogisti Veikka Lahtinen tekee jonkinlaisia ääniblogeja myös. Ja Kokoomuksen ääniblokisti Tere Sammallahti on myös suosittu.

 

Tere Sammallahti Kokoomus

 

 

Tuonen joutsen Tiina Wiik ja Junes Lokka nationalistit

Tuonen joutsenen viimeisimmästä Youtube-striimistä Somen ilmojenherruus sain minäkin ajatuksen vielä blogata tästä asiasta. He vertasivat myös Laura Huhtasaaren ja Pekka Haaviston uudenvuoden puheiden suosiota toisiinsa. Ja siinä missä Laura Huhtasaarella on 59005 katsojakertaa niin Pekka Haavistolla on uudenvuodenpuheessaan 6611 katsojakertaa.

 

Laura Huhtasaari

 

 

Pekka Haavisto

Onhan tämä aika erikoista, että muut puolueet eivät saa ääntään kuuluviin Youtubessa. Lauran viimeisimmällä mainoksellakin ilm. 16.1. on 41386 katsojakertaa ja se on #5 Trendaavimmissa videoissa Youtubessa. Putouksen Tanhupallo-video voittaa sen saaden 61 110 katsojakertaa ja on nousussa.

 

 

 

]]>
6 http://leenarosendahloshanhijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249528-perussuomalaiset-hyodyntavat-sosiaalista-mediaa#comments Presidentinvaalit 2018 Some Sun, 21 Jan 2018 19:27:08 +0000 Leena Rosendahl Os Hanhijärvi http://leenarosendahloshanhijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249528-perussuomalaiset-hyodyntavat-sosiaalista-mediaa
Ei mitään rääpyä! http://eerosippola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248972-ei-mitaan-raapya <p><strong>Pohojalaanen sanoo ny, notta jo on Laajasalon jahtaaminen menny räävittömäksi!</strong></p><p><strong>Myrsky viinilasissa.</strong></p><p>Media taputtaa ja ilakoi, kun kirkkokansa käy toistensa kimppuun. Eroa kirkosta-porukka nauttii ja usuttaa väkeä mukaansa. Somekansa on päästänyt vihapuheensa valloilleen. Piru on irti.</p><p>***</p><p>Kuulostaa karmealta, käsittämättömän kovalta Korhosen kumppaneineen käynnistämältä kostokierrokselta.</p><p>Kamalaa, kun kristityksi ilmoittautunut, kirkon omaan väkeen kuuluva pieni porukka päästää pirun irti ja alkaa julkisuuden kautta savustaa uutta piispaa ulos virastaan.</p><p>Tämän päivän media -Suomen Kuvalehteä myöden, puhumattakaan iltapäivä- ja muista sensaatio-/roskalehdistä - taputtaa riemuiten käsiään, kun saa ryöpyttää kirkkoa ja kirkkokansaa.</p><p>Otsikot laaditaan tarkoituksella raflaaviksi, epätarkoiksi ja harhaanjohtaviksi. Esimerkiksi valtakunnan päälehti 11.1.2018 otsikoi isosti - vain muutama viikko sitten piispaksi vihityn - piispana tekemistä virheistä.</p><p>Kun nykypäivänä lehden lukijalle riittää pelkkä otsikko, johtopäätökset ovat nopeat ja varmat: &quot;Onpa siinä meillä hulttio ja&nbsp; juoppo piispana! Parissa viikossa ehtii tuhlata suuret määrät yhteisiä varojamme ja kolehtirahoja. Tommostako on kirkon touhu? Nyt nopeasti eroilmoitusta tekemään!&quot;</p><p>***</p><p>Mikä ihmisiä riivaa? Ketä tämä järjetön pahansuopaisuus hyödyttää?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohojalaanen sanoo ny, notta jo on Laajasalon jahtaaminen menny räävittömäksi!

Myrsky viinilasissa.

Media taputtaa ja ilakoi, kun kirkkokansa käy toistensa kimppuun. Eroa kirkosta-porukka nauttii ja usuttaa väkeä mukaansa. Somekansa on päästänyt vihapuheensa valloilleen. Piru on irti.

***

Kuulostaa karmealta, käsittämättömän kovalta Korhosen kumppaneineen käynnistämältä kostokierrokselta.

Kamalaa, kun kristityksi ilmoittautunut, kirkon omaan väkeen kuuluva pieni porukka päästää pirun irti ja alkaa julkisuuden kautta savustaa uutta piispaa ulos virastaan.

Tämän päivän media -Suomen Kuvalehteä myöden, puhumattakaan iltapäivä- ja muista sensaatio-/roskalehdistä - taputtaa riemuiten käsiään, kun saa ryöpyttää kirkkoa ja kirkkokansaa.

Otsikot laaditaan tarkoituksella raflaaviksi, epätarkoiksi ja harhaanjohtaviksi. Esimerkiksi valtakunnan päälehti 11.1.2018 otsikoi isosti - vain muutama viikko sitten piispaksi vihityn - piispana tekemistä virheistä.

Kun nykypäivänä lehden lukijalle riittää pelkkä otsikko, johtopäätökset ovat nopeat ja varmat: "Onpa siinä meillä hulttio ja  juoppo piispana! Parissa viikossa ehtii tuhlata suuret määrät yhteisiä varojamme ja kolehtirahoja. Tommostako on kirkon touhu? Nyt nopeasti eroilmoitusta tekemään!"

***

Mikä ihmisiä riivaa? Ketä tämä järjetön pahansuopaisuus hyödyttää?

 

]]>
8 http://eerosippola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248972-ei-mitaan-raapya#comments Johanna Korhonen Media Some Teemu Laajasalo Thu, 11 Jan 2018 10:58:51 +0000 Eero Sippola http://eerosippola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248972-ei-mitaan-raapya
Digi- ja somenatiivien tulevaisuus? http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248396-digi-ja-somenatiivien-tulevaisuus <p>Tietokirjailija ja kolumnisti Petteri Järvinen totesi kerran, että ihmisiä ohjeistetaan tietoturvan kanssa niin tarkkaan, että näitä ohjeita on käytännössä vaikea, jos ei mahdoton noudattaa. Siispä ihmiset rupeavat fuskaamaan. Joka meistä ei ole fuskannut, heittäköön sen ensimmäisen kiven.</p><p>Samaa fuskausta tapahtuu somemaailmassa. On esitetty dokumentteja ja artikkeleita siitä, mitä riskejä sosiaalisen median käytössä on. Yksi viimeisimmistä oli YLE Areenasta löytyvä <a href="https://areena.yle.fi/1-4253311">dokumentti Facebookin tavasta</a> kerätä tietoa käyttäjistään ja sen mukaan esimerkiksi kohdentaa mainoksia. Luulen että käytännössä kaikki somekäyttäjät ovat havainneet sen, että myös Googlen haku rupeaa kohdentamaan mainoksia sen mukaan, missä olen käynyt ja mitä nettisivuja selaillut, erityisesti Facebookia. Kun esimerkiksi kävin lähellä olevassa pitseriassa, en tiedä olinko ilahtunut tiedosta, että kännykkäni omin nokkineen pyysi minua jo kirjoittamaan arvostelua ko. paikasta.</p><p>Sanotaan, että minkä kerran nettiin laittaa, se jää sinne ikuisesti. Siitä huolimatta, onhan tavattoman houkuttavaa ja koukuttavaakin vaikka tietysti käytännöllisen näppärääkin jakaa tuttaville ja ystäville valokuvia lapsista tai muista yhteisöäsi koskettavista tapahtumista. En ole varma, millä mielellä pojanpoikani on siitä, että näkee lapsuuskuvansa netissä 20 vuoden päästä. Vaikka jakaisin sen Facebookissa mahdollisimman kireillä julkisuusasetuksilla, niin mikään ei kai takaa sitä, mikä kuvan jakelu tulee olemaan viime kädessä.</p><p>Identiteettivarkauksista tms. puhumattakaan. Periaatteessa nyt kai on jo mahdollista aiheuttaa melkoista haittaa kelle tahansa meistä, jos joku vihamielinen taho jostain syystä haluaisi vahingollista virheellistä tietoa levittää. Takeena on kai vain se, että tällainen tavallinen pulliainen ei ole tarpeeksi kiinnostava tai hyödyllinen sellaisen toiminnan kohteeksi. Mitä enemmän nettiin jälkiä jätämme, tällaisen teon mahdollisuus, pelkästään kiusanteon mielessä ei ainakaan tule vaikeutumaan.</p><p>Siitä huolimatta on armeija konsultteja ja ihmisiä ainakin julkisissa organisaatioissa, joiden tehtävä on kannustaa ja auttaa ihmisiä julkaisemaan netissä ja somessa? Siitäkään huolimatta, että toiminnan hyötyjä, esim. Facebook ja Twitter, organisaation toiminnalle ei ole missään perusteellisessa tutkimuksessa todettu. Vaikka olisikin, niin epäilen että perustelut ovat silti vielä uskomusten taholla.</p><p>Onhan tuo ihan selvää. Jos joku olisi lukenut läpi ne yli 10000 twiittiä ja sen perään blogini, niin varsin tyhmäkin saisi jonkinlaisen kuvan persoonastani. Puhumattakaan että siihen pystyisi joku algoritmi. Käytin vasta twiitintuhoajaa, mutta se ei pystynyt pureutumaan 3000 ensimmäiseen twiittiini, kai koska ne ovat niin kaukaiselta ajalta. Oma asiansa on se, että katosivatko nuo viestit lopullisesti &ndash; voihan se olla että ne hävisivät vain profiilini laskurista.</p><p>Että kaikista varoittelusta huolimatta käytännössä kaikki meistä somettajista käyttäytyvät riskirajoilla tai niiden sisällä. Ehkä tarvitaan muutama tosi paha vahinko, että asia ruvetaan ottamaan vakavasti. Josko sittenkään pystytään muuta tekemään, kuin päätös somen sulkemisesta omalta kohdalta. Sehän on nähty, että kansainvälisiä palveluja on käytännössä hyvin vaikea jos ei mahdoton saada vastuuseen tekemisistään.</p><p>Oman näkökulmansa julkaisi <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005506693.html">kirjailija Hannu Raittila kolumnissaan</a>, jonka mukaan nykyisetkin diginatiivit saattavat pudota kelkasta ikääntymisensä myötä, siis kun uudet palvelut tehdään aina uusille nuoremmille ikäluokille. Miten sitten someen kertyneelle identiteettilastille kävisi, jos digipalvelujen kehittäjät eivät olisi enää varttuneemmista vuosikymmeniä somettaneista kiinnostuneita, esimerkiksi Raittilan esiin nostaman ihmisoikeuden kannalta? Nythän ne seniorit jotka eivät opi taikka halua oppia digipalveluihin, on käytännössä unohdettu.</p><p>Riskejä on, mutta myös mahdollisuuksiakin, tietty. Kyllähän uudet palvelut on tehtävä aina sellaisiksi, että niitä valtaosa osaa käyttää. Mutta toisaalta some ja kaupallinen kulttuuri näyttää olevan aina kiinnostunut nuorista, koska nämä ovat potentiaalisia kohteita kulutuskäyttäytymisen muokkaamiseen. Ei taida olla näköpiirissä, että tämä lähes neuroottinen nuoruuden palvonta digi- ja mediamaailmassa olisi hiipumassa.</p><p>Siispä sometellen nyt vielä toistaiseksi, riskien merkkejä tarkkaillen. Voi olla, että me nykyajan diginatiivit jäämme pelkiksi statisteiksi, jos ei <a href="https://www.hs.fi/nyt/art-2000002842958.html">diginatiaisiksi</a>.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tietokirjailija ja kolumnisti Petteri Järvinen totesi kerran, että ihmisiä ohjeistetaan tietoturvan kanssa niin tarkkaan, että näitä ohjeita on käytännössä vaikea, jos ei mahdoton noudattaa. Siispä ihmiset rupeavat fuskaamaan. Joka meistä ei ole fuskannut, heittäköön sen ensimmäisen kiven.

Samaa fuskausta tapahtuu somemaailmassa. On esitetty dokumentteja ja artikkeleita siitä, mitä riskejä sosiaalisen median käytössä on. Yksi viimeisimmistä oli YLE Areenasta löytyvä dokumentti Facebookin tavasta kerätä tietoa käyttäjistään ja sen mukaan esimerkiksi kohdentaa mainoksia. Luulen että käytännössä kaikki somekäyttäjät ovat havainneet sen, että myös Googlen haku rupeaa kohdentamaan mainoksia sen mukaan, missä olen käynyt ja mitä nettisivuja selaillut, erityisesti Facebookia. Kun esimerkiksi kävin lähellä olevassa pitseriassa, en tiedä olinko ilahtunut tiedosta, että kännykkäni omin nokkineen pyysi minua jo kirjoittamaan arvostelua ko. paikasta.

Sanotaan, että minkä kerran nettiin laittaa, se jää sinne ikuisesti. Siitä huolimatta, onhan tavattoman houkuttavaa ja koukuttavaakin vaikka tietysti käytännöllisen näppärääkin jakaa tuttaville ja ystäville valokuvia lapsista tai muista yhteisöäsi koskettavista tapahtumista. En ole varma, millä mielellä pojanpoikani on siitä, että näkee lapsuuskuvansa netissä 20 vuoden päästä. Vaikka jakaisin sen Facebookissa mahdollisimman kireillä julkisuusasetuksilla, niin mikään ei kai takaa sitä, mikä kuvan jakelu tulee olemaan viime kädessä.

Identiteettivarkauksista tms. puhumattakaan. Periaatteessa nyt kai on jo mahdollista aiheuttaa melkoista haittaa kelle tahansa meistä, jos joku vihamielinen taho jostain syystä haluaisi vahingollista virheellistä tietoa levittää. Takeena on kai vain se, että tällainen tavallinen pulliainen ei ole tarpeeksi kiinnostava tai hyödyllinen sellaisen toiminnan kohteeksi. Mitä enemmän nettiin jälkiä jätämme, tällaisen teon mahdollisuus, pelkästään kiusanteon mielessä ei ainakaan tule vaikeutumaan.

Siitä huolimatta on armeija konsultteja ja ihmisiä ainakin julkisissa organisaatioissa, joiden tehtävä on kannustaa ja auttaa ihmisiä julkaisemaan netissä ja somessa? Siitäkään huolimatta, että toiminnan hyötyjä, esim. Facebook ja Twitter, organisaation toiminnalle ei ole missään perusteellisessa tutkimuksessa todettu. Vaikka olisikin, niin epäilen että perustelut ovat silti vielä uskomusten taholla.

Onhan tuo ihan selvää. Jos joku olisi lukenut läpi ne yli 10000 twiittiä ja sen perään blogini, niin varsin tyhmäkin saisi jonkinlaisen kuvan persoonastani. Puhumattakaan että siihen pystyisi joku algoritmi. Käytin vasta twiitintuhoajaa, mutta se ei pystynyt pureutumaan 3000 ensimmäiseen twiittiini, kai koska ne ovat niin kaukaiselta ajalta. Oma asiansa on se, että katosivatko nuo viestit lopullisesti – voihan se olla että ne hävisivät vain profiilini laskurista.

Että kaikista varoittelusta huolimatta käytännössä kaikki meistä somettajista käyttäytyvät riskirajoilla tai niiden sisällä. Ehkä tarvitaan muutama tosi paha vahinko, että asia ruvetaan ottamaan vakavasti. Josko sittenkään pystytään muuta tekemään, kuin päätös somen sulkemisesta omalta kohdalta. Sehän on nähty, että kansainvälisiä palveluja on käytännössä hyvin vaikea jos ei mahdoton saada vastuuseen tekemisistään.

Oman näkökulmansa julkaisi kirjailija Hannu Raittila kolumnissaan, jonka mukaan nykyisetkin diginatiivit saattavat pudota kelkasta ikääntymisensä myötä, siis kun uudet palvelut tehdään aina uusille nuoremmille ikäluokille. Miten sitten someen kertyneelle identiteettilastille kävisi, jos digipalvelujen kehittäjät eivät olisi enää varttuneemmista vuosikymmeniä somettaneista kiinnostuneita, esimerkiksi Raittilan esiin nostaman ihmisoikeuden kannalta? Nythän ne seniorit jotka eivät opi taikka halua oppia digipalveluihin, on käytännössä unohdettu.

Riskejä on, mutta myös mahdollisuuksiakin, tietty. Kyllähän uudet palvelut on tehtävä aina sellaisiksi, että niitä valtaosa osaa käyttää. Mutta toisaalta some ja kaupallinen kulttuuri näyttää olevan aina kiinnostunut nuorista, koska nämä ovat potentiaalisia kohteita kulutuskäyttäytymisen muokkaamiseen. Ei taida olla näköpiirissä, että tämä lähes neuroottinen nuoruuden palvonta digi- ja mediamaailmassa olisi hiipumassa.

Siispä sometellen nyt vielä toistaiseksi, riskien merkkejä tarkkaillen. Voi olla, että me nykyajan diginatiivit jäämme pelkiksi statisteiksi, jos ei diginatiaisiksi

]]>
1 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248396-digi-ja-somenatiivien-tulevaisuus#comments Digitalisaatio Identiteettivarkaudet netissä Some Sun, 31 Dec 2017 09:56:55 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248396-digi-ja-somenatiivien-tulevaisuus
Somen sisältöä voisi rajoittaa etiketillä http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247238-somen-sisaltoa-voisi-rajoittaa-etiketilla <p>Mielipidekirjoitukset HS:n painetussa lehdessä ovat jo vuosikymmeniä olleet omalla nimellä. Nimimerkin käyttöön tulee olla perusteltu syy (arkaluonteinen asia tms).</p><p>Sama saisi päteä kommentteihin Hesarin nettiversiossa. Uudessa Suomessa kirjoitetaan nimellä.</p><p>Mitä muuta nimimerkillä kirjoittaminen palvelee kuin lähinnä vastuuttomampaa suunsoittoa, mutta ei niinkään vastuullista, harkittua ja rakentavaa keskustelua.</p><p>Jos katsoo twitteriä, nimimerkillä kirjoitetut tilit ja suoranaiset parodiatilit eivät edistä mitään kovin tavoiteltavaa, vaan ovat katkeruuden tai ilkkumisen purkamista. Se on jopa pelottavaa lukea niitä (nimimerkki ja joku lievästi sanottuna erikoinen kuva henkilön kuvana).</p><p>Miltä tuntuisi keskustella torilla ja joku haluaa liittyä keskusteluun, mutta naamioituneena? Emme näe hänen naamaansa, muut kyllä ovat paljastaneet henkilöllisyytensä.</p><p>Sellaista nimimerkillä harjoitettavaa suunsoittoa ja jopa valheellista touhua voi arvioida tämän valossa: mitä lehden lukijat sanoisivat, jos sellainen henkilö ilman omaa nimeä olisi kolumnistina? Eiköhän tulisi lukijapalautetta, että voitteko vaihtaa kolumnistia tai jopa,että lopetan tilauksen.</p><p>Twitterissä joku loukkaantui poliisin kirjoituksesta ja kirjoitti: täytyypä perustaa muutama poliisiparodiatili kostoksi.</p><p>Twitteriä, Facebookia ym mediaa tulisi koskea vaatimus:</p><p>-kirjoitettava omalla nimellä ja pitää olla henkilöllisyys todennettu rekisteröityessä. Miksi muunlainen tilanne tulisi olla? Siksikö, että olisi helppo syljeksiä sinne mielijohteitaan? Ei tarvitse olla niin instant kaiken, etteikö vähän vaivaa nähdä henkilöllisyyden todentamisessa.</p><p>Ei nimimerkillä kirjoittaminen tee suomalaisista ainakaan viisaampia.</p><p>Ei kai niin ujoja olla, että pitää piiloutua nimimerkin taakse. Tuskin, eiköhän syyt ole muut. On niin helppo olla omasta mielestä oikeassa, kun nimellä kirjoittamisen sosiaalinen kontrolli puuttuu.</p><p>Eli näin voidaan laittaa kuriin nettikiusaaminen, ala-arvoinen kielenkäyttö, valeuutiset ja kyber-vaikuttaminen vaaleihin. Voi tulla enemmän työtä, mutta toisaalta voi kysyä, että jos mielipiteitä on monta sataa (esim Iltasanomat), kuka niitä edes lukee kaikkia, juuri muuta kuin etsii omansa.</p><p><a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005453832.html">https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005453832.html</a></p> Mielipidekirjoitukset HS:n painetussa lehdessä ovat jo vuosikymmeniä olleet omalla nimellä. Nimimerkin käyttöön tulee olla perusteltu syy (arkaluonteinen asia tms).

Sama saisi päteä kommentteihin Hesarin nettiversiossa. Uudessa Suomessa kirjoitetaan nimellä.

Mitä muuta nimimerkillä kirjoittaminen palvelee kuin lähinnä vastuuttomampaa suunsoittoa, mutta ei niinkään vastuullista, harkittua ja rakentavaa keskustelua.

Jos katsoo twitteriä, nimimerkillä kirjoitetut tilit ja suoranaiset parodiatilit eivät edistä mitään kovin tavoiteltavaa, vaan ovat katkeruuden tai ilkkumisen purkamista. Se on jopa pelottavaa lukea niitä (nimimerkki ja joku lievästi sanottuna erikoinen kuva henkilön kuvana).

Miltä tuntuisi keskustella torilla ja joku haluaa liittyä keskusteluun, mutta naamioituneena? Emme näe hänen naamaansa, muut kyllä ovat paljastaneet henkilöllisyytensä.

Sellaista nimimerkillä harjoitettavaa suunsoittoa ja jopa valheellista touhua voi arvioida tämän valossa: mitä lehden lukijat sanoisivat, jos sellainen henkilö ilman omaa nimeä olisi kolumnistina? Eiköhän tulisi lukijapalautetta, että voitteko vaihtaa kolumnistia tai jopa,että lopetan tilauksen.

Twitterissä joku loukkaantui poliisin kirjoituksesta ja kirjoitti: täytyypä perustaa muutama poliisiparodiatili kostoksi.

Twitteriä, Facebookia ym mediaa tulisi koskea vaatimus:

-kirjoitettava omalla nimellä ja pitää olla henkilöllisyys todennettu rekisteröityessä. Miksi muunlainen tilanne tulisi olla? Siksikö, että olisi helppo syljeksiä sinne mielijohteitaan? Ei tarvitse olla niin instant kaiken, etteikö vähän vaivaa nähdä henkilöllisyyden todentamisessa.

Ei nimimerkillä kirjoittaminen tee suomalaisista ainakaan viisaampia.

Ei kai niin ujoja olla, että pitää piiloutua nimimerkin taakse. Tuskin, eiköhän syyt ole muut. On niin helppo olla omasta mielestä oikeassa, kun nimellä kirjoittamisen sosiaalinen kontrolli puuttuu.

Eli näin voidaan laittaa kuriin nettikiusaaminen, ala-arvoinen kielenkäyttö, valeuutiset ja kyber-vaikuttaminen vaaleihin. Voi tulla enemmän työtä, mutta toisaalta voi kysyä, että jos mielipiteitä on monta sataa (esim Iltasanomat), kuka niitä edes lukee kaikkia, juuri muuta kuin etsii omansa.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005453832.html

]]>
33 http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247238-somen-sisaltoa-voisi-rajoittaa-etiketilla#comments Kotimaa Some Wed, 06 Dec 2017 20:38:07 +0000 Esko Nurminen http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247238-somen-sisaltoa-voisi-rajoittaa-etiketilla
Maaseutu, city ja some http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245772-maaseutu-city-ja-some <p>Sosiaalisessa mediassa voi kommentointi lähteä lapasesta joskus rauhallisellakin ihmisellä.&nbsp; Keskustelunaiheen ei tarvitse aina olla edes kovin tunteita nostattava, vaan tulikivenkatkuinen debatti voi syntyä myös aiheesta joka ei kosketa keskustelijoita kävin läheltä.&nbsp; &nbsp;&nbsp;Kerrottakoon muuten, että kerran myös minun facebook-kommenttieni vuoksi vastakeskustelija on ottanut puhelimitse yhteyttä esimieheeni. Tämä tapahtui jo pari kuukautta ennen tapaus Ukkolaa.&nbsp; Tästä tapauksesta kuitenkin lisää toiste.</p><p>Vihreät ovat joutuneet viime päivinä ottamaan kantaa maaseudun ja kaupunkien välisiin suhteisiin ihan puoluejohtaja Aaltoa ja presidenttiehdokas Haavistoa myöten. Helsinkiläisen kunnanvaltuutetun sanailussa maaseudun olemuksesta ei ole juurikaan puolustelemista, mutta lieventävänä asianhaarana huomioitava että sitä on pahoiteltu ja pyydelty anteeksi.&nbsp;</p><p>Politiikan varsinaiset vihapuhe-konkarithan eivät juurikaan anteeksi pyytele,&nbsp; vaan katsovat minkä tahansa ruokottomuuksien kuuluvan sananvapauteensa.</p><p>Pekka Haavisto kirjoitti blogissaan aivan oikein, että kaikki vihapuhe on tuomittavaa. Hän kirjoitti myös, &nbsp;että tarvitaan enemmän yhteydenpitoa: &nbsp;dialogia kaupungin ja maaseudun välillä.</p><p>Tästä&nbsp; on helppo olla samaa mieltä, ja allekirjoittaneella nousee mieleen myös kysymys maaseudun ja kaupungin rajanvedosta.&nbsp; Mikä lasketaan maaseuduksi ja mikä kaupungiksi, minkä kokoinen kunta kuuluu maaseutuun, minkä kokoista voi kutsua kaupungiksi? &nbsp;Olen itse syntyisin Kaakkois-Suomesta, alueelta jota kutsutaan myös Etelä-Karjalaksi.&nbsp;Tunnustaudun juuriltani landepaukuksi, ja ironisesti joskus lisään että mikään ei ole urbaanimpi kuin entinen maalaispoika.</p><p>&nbsp;Lapsuuteni kotikaupunki Imatra oli suurimmillaan 37&nbsp;000 asukkaan kaupunki, nykyinen asukasluku wikipedian mukaan on 27&nbsp;357. Imatra siis kutistuu kuin pyy soten edellä, aivan kuten moni muukin maakunta.</p><p>Monet kunnat kärsivät muuttotappiosta ja väestön ikääntymisestä: nuoret ja työikäiset lähtevät isompiin kaupunkeihin työpaikkojen, koulujen ja palvelujen perässä.&nbsp; Tämä kehitys ei tietenkään ole vain&nbsp;hyvä asia. Samalla pääkaupunkiseutu kasvaa. Niin sanottua muuttovoittoa&nbsp; tulee Espooseen yli 3000 asukasta vuodessa,&nbsp; Helsinkiin yli 7000.&nbsp;&nbsp; Väestökasvuennusteiden mukaan on mahdollista tai jopa odotettavaa, että vuonna 2026 Kehä 3:n sisällä asuu yli 1,3 miljoonaa ihmistä.</p><p>Helsingin seudulle muuttoliikennettä tulee toki myös ulkomailta,&nbsp; joten kyse ei onneksi ole siitä että koko Suomen asujaimisto olisi pikkuhiljaa valumassa pk-seudulle, ja jättämässä maakuntiin vain vanhukset.</p><p>Olisikin tärkeää pitää koko Suomi elinvoimaisena, ja samalla toki pitää huolta että meillä riittää myös mahdollisimman koskematonta luontoa ja puhdasta ilmaa. &nbsp;Suuri maa,&nbsp; mutta suhteellisen pieni kansa. Pinta-alaltaan Italiaa isommalla alueella elelee vain 6 miljoonaa ihmistä.</p><p>Maakuntauudistusta ja maakuntavaaleja odotellessa onkin paikallaan käydä dialogia kaupunkien ja maaseudun välillä. Tosin maakuntauudistus ehtii vielä kaatuakin, ja muutamakin vaikutusvaltainen hahmo haluaisi jo haudata koko uudistuksen.</p><p>Vihreiden gallup-lukemistakin piti jotain kai sanoa. Suosio näyttää kääntyneen pieneen laskuun viime aikojen gallupeissa, ja toimittajille on tullut tietysti mieleen analysoida syitä tähän.&nbsp; Puheenjohtaja on tietysti joutunut suurennuslasin alle, ja pohdittu onko hän kenties tehnyt jotain väärin, tai jättänyt tekemättä jotain oikein.&nbsp;&nbsp;&nbsp; Mikään kriisi tuskin on kyseesä, vaan pieni laskusuhdanne gallupeissa oli odotettavissa jo siitäkin syystä, ettei huikea nousu voi jatkua loputtomiin.&nbsp; Ennen kevään 2019 Eduskuntavaaleja ehtii tulla vielä monta gallupia, ja monta käännettä jokaisella puolueella.&nbsp;&nbsp;&nbsp; Politiikka saa ollakin jännittävää.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopuksi erikoinen pikku&nbsp; tapaus.&nbsp;&nbsp; Jostain sattuman oikusta näin&nbsp; uutisen &nbsp;Fatima Diarran sammakosta ensimmäisenä jossakin ns. vaihtoehtomediassa,&nbsp; jonka facebook heitti&nbsp; näkyviini.&nbsp; Koska kyseessä oli ns. valemediana kunnostautunut&nbsp; julkaisu, en heti uskonut koko uutista vaan pidin sitä vääristeltynä&nbsp; mustamaalauksena.&nbsp; Uskoin uutisen vasta luettuani siitä valtamediasta.</p><p>Kas, opetus lienee se, että valemedioiden&nbsp; ulosanti on aiheuttanut sen, ettei mitään niiden &rdquo;uutisia&rdquo; heti aluksi usko totuudeksi, vaan arvelee kyseessä olevan ns. &rdquo;vaihtoehtoisten faktojen&rdquo; tai valeuutisen.&nbsp; Kun joukkoon sitten sattumalta eksyy joku paikkansapitävä juttukin, tulee mieleen vanha tarina pojasta, joka huusi piloillaan että susi tulee.&nbsp; Sitten kerran kun &nbsp;tuli oikeasti, kukaan ei uskonut.</p><p>Sen pituinen se. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalisessa mediassa voi kommentointi lähteä lapasesta joskus rauhallisellakin ihmisellä.  Keskustelunaiheen ei tarvitse aina olla edes kovin tunteita nostattava, vaan tulikivenkatkuinen debatti voi syntyä myös aiheesta joka ei kosketa keskustelijoita kävin läheltä.    Kerrottakoon muuten, että kerran myös minun facebook-kommenttieni vuoksi vastakeskustelija on ottanut puhelimitse yhteyttä esimieheeni. Tämä tapahtui jo pari kuukautta ennen tapaus Ukkolaa.  Tästä tapauksesta kuitenkin lisää toiste.

Vihreät ovat joutuneet viime päivinä ottamaan kantaa maaseudun ja kaupunkien välisiin suhteisiin ihan puoluejohtaja Aaltoa ja presidenttiehdokas Haavistoa myöten. Helsinkiläisen kunnanvaltuutetun sanailussa maaseudun olemuksesta ei ole juurikaan puolustelemista, mutta lieventävänä asianhaarana huomioitava että sitä on pahoiteltu ja pyydelty anteeksi. 

Politiikan varsinaiset vihapuhe-konkarithan eivät juurikaan anteeksi pyytele,  vaan katsovat minkä tahansa ruokottomuuksien kuuluvan sananvapauteensa.

Pekka Haavisto kirjoitti blogissaan aivan oikein, että kaikki vihapuhe on tuomittavaa. Hän kirjoitti myös,  että tarvitaan enemmän yhteydenpitoa:  dialogia kaupungin ja maaseudun välillä.

Tästä  on helppo olla samaa mieltä, ja allekirjoittaneella nousee mieleen myös kysymys maaseudun ja kaupungin rajanvedosta.  Mikä lasketaan maaseuduksi ja mikä kaupungiksi, minkä kokoinen kunta kuuluu maaseutuun, minkä kokoista voi kutsua kaupungiksi?  Olen itse syntyisin Kaakkois-Suomesta, alueelta jota kutsutaan myös Etelä-Karjalaksi. Tunnustaudun juuriltani landepaukuksi, ja ironisesti joskus lisään että mikään ei ole urbaanimpi kuin entinen maalaispoika.

 Lapsuuteni kotikaupunki Imatra oli suurimmillaan 37 000 asukkaan kaupunki, nykyinen asukasluku wikipedian mukaan on 27 357. Imatra siis kutistuu kuin pyy soten edellä, aivan kuten moni muukin maakunta.

Monet kunnat kärsivät muuttotappiosta ja väestön ikääntymisestä: nuoret ja työikäiset lähtevät isompiin kaupunkeihin työpaikkojen, koulujen ja palvelujen perässä.  Tämä kehitys ei tietenkään ole vain hyvä asia. Samalla pääkaupunkiseutu kasvaa. Niin sanottua muuttovoittoa  tulee Espooseen yli 3000 asukasta vuodessa,  Helsinkiin yli 7000.   Väestökasvuennusteiden mukaan on mahdollista tai jopa odotettavaa, että vuonna 2026 Kehä 3:n sisällä asuu yli 1,3 miljoonaa ihmistä.

Helsingin seudulle muuttoliikennettä tulee toki myös ulkomailta,  joten kyse ei onneksi ole siitä että koko Suomen asujaimisto olisi pikkuhiljaa valumassa pk-seudulle, ja jättämässä maakuntiin vain vanhukset.

Olisikin tärkeää pitää koko Suomi elinvoimaisena, ja samalla toki pitää huolta että meillä riittää myös mahdollisimman koskematonta luontoa ja puhdasta ilmaa.  Suuri maa,  mutta suhteellisen pieni kansa. Pinta-alaltaan Italiaa isommalla alueella elelee vain 6 miljoonaa ihmistä.

Maakuntauudistusta ja maakuntavaaleja odotellessa onkin paikallaan käydä dialogia kaupunkien ja maaseudun välillä. Tosin maakuntauudistus ehtii vielä kaatuakin, ja muutamakin vaikutusvaltainen hahmo haluaisi jo haudata koko uudistuksen.

Vihreiden gallup-lukemistakin piti jotain kai sanoa. Suosio näyttää kääntyneen pieneen laskuun viime aikojen gallupeissa, ja toimittajille on tullut tietysti mieleen analysoida syitä tähän.  Puheenjohtaja on tietysti joutunut suurennuslasin alle, ja pohdittu onko hän kenties tehnyt jotain väärin, tai jättänyt tekemättä jotain oikein.    Mikään kriisi tuskin on kyseesä, vaan pieni laskusuhdanne gallupeissa oli odotettavissa jo siitäkin syystä, ettei huikea nousu voi jatkua loputtomiin.  Ennen kevään 2019 Eduskuntavaaleja ehtii tulla vielä monta gallupia, ja monta käännettä jokaisella puolueella.    Politiikka saa ollakin jännittävää.

 

Lopuksi erikoinen pikku  tapaus.   Jostain sattuman oikusta näin  uutisen  Fatima Diarran sammakosta ensimmäisenä jossakin ns. vaihtoehtomediassa,  jonka facebook heitti  näkyviini.  Koska kyseessä oli ns. valemediana kunnostautunut  julkaisu, en heti uskonut koko uutista vaan pidin sitä vääristeltynä  mustamaalauksena.  Uskoin uutisen vasta luettuani siitä valtamediasta.

Kas, opetus lienee se, että valemedioiden  ulosanti on aiheuttanut sen, ettei mitään niiden ”uutisia” heti aluksi usko totuudeksi, vaan arvelee kyseessä olevan ns. ”vaihtoehtoisten faktojen” tai valeuutisen.  Kun joukkoon sitten sattumalta eksyy joku paikkansapitävä juttukin, tulee mieleen vanha tarina pojasta, joka huusi piloillaan että susi tulee.  Sitten kerran kun  tuli oikeasti, kukaan ei uskonut.

Sen pituinen se.    

]]>
0 http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245772-maaseutu-city-ja-some#comments City-vihreät Kaupungistuminen Maakuntauudistus Maaseutu Some Wed, 08 Nov 2017 14:42:55 +0000 Toni Tuomanen http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245772-maaseutu-city-ja-some
#Metoo #Notyoutoo? http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244661-metoo-notyoutoo <p>Koko kuluneen viikon naisten (ja joidenkin miesten) somefeedit ovat täyttyneet #metoo-päivityksistä. Kyseessä on maailmanlaajuinen, järkyttävän suosion saanut kampanja, jolla haastetaan tekemään seksuaalisesta häirinnästä, ahdistelusta ja väkivallasta näkyvää. Tavoitteena on kaikessa yksinkertaisuudessaan osoittaa ongelman laajuus ja pyrkiä tälla lailla vaientamaan ilmiön laajuuden ja vakavuuden kieltävien tahojen vähättely.&nbsp;</p><p>Ja nimenomaan järkyttävää kampanjan saama suosio onkin. Eräskin tuttava kertoi, että oli törmännyt noihin sanoihin käytännössä joka ikisen naispuolisen Facebook-kaverinsa kohdalla. <em>Joka ikisen.&nbsp;</em></p><p>Moni oli myös tarkentanut päivityksiään omakohtaisin kokemuksin. Yksi toistuva teema oli se, että kirjoittaja oli alkanut miettimään että &rdquo;no eihän tämä nyt mitään ole...&rdquo; ja että &rdquo;eihän tämä mitenkään epänormaalia ole?&rdquo;. Eräskin sivuutti osakseen jatkuvasti saamansa kohtelun <em>odotettavissa olevana normihuoritteluna</em>. Juuri tämä kertoo siitä, kuinka vääristyneeksi maailman on jo annettu kehittyä. Kyllä, se on nimenomaan väärin! Ja epänormaalia!</p><p>Ilmiö on minulle tuttu rasismin näkyvimmästä ilmenemismuodosta: ihonväriin perustuvasta häirinnästä. Ihan niinkuin se on varmasti ihan joka ikiselle tässä maassa kasvavalle ja valtaväestön värityksestä poikkeavalle yksilölle. Monilla siitä, liki päivittäisestä ahdistelusta, on tullut niin arkipäivää, että sille on tullut jo käytännössä sokeaksi ja kuuroksi. Siihenkin turtuu niin, että siitä tulee jo &rdquo;normaalia&rdquo;. Ja taas päädytään saman kysymyksen äärelle: eihän tämän näin pitäisi mennä?&nbsp;</p><p>Ja kun yrität puhua aiheesta (oli kyseessä kumpi tahansa häirintä) saat osaksesi joko silmien pyörittelyä tai kommentteja siitä, kuinka &rdquo;haluat vain uhriutua.&rdquo; Mitähän hemmettiä kukaan sillä voittaisi? On vaikea keksiä absurdimpaa argumenttia kuin se, kun valkoinen selittää vakavissaan, että koska hän ei ole kokenut Suomessa rasismia, ei sitä ole (voinut kokea kukaan muukaan)&rdquo;&nbsp;</p><p>Minulla on sitäpaitsi fiilis siitä, että niin näiden molempien ilmiöiden takana kuin niitä vaientamassa ja väheksymässä on <em>ihan sama ihmisryhmä</em>. Kuinka monta kertaa olemmekaan saaneet kuulla, &rdquo;ettei Suomessa ole mitään seksuaalista häirintää ja ahdistelua ollut ennenkuin ne maahanmuuttajat alkoivat saapua tänne?&rdquo; Kyllä sitä on. Vilkaiskaa vaikka omien naispuolisten tuttavienne Facebook-tilejä. Samaa karua tarinaa kertoivat myös parin vuoden takaisen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9888154"><u>#lääppijä-kampanjan kymmenet tuhannet viestit</u></a>. Sitä on ollut aina. Se ei vain sinua kiinnostanut.</p><p>Asialla ovat olleet niin ventovieraat kuin tuttavat, työnantajat ja kollegat, aikuiset ja nuoret, selvinpäin olevat ja känniääliöt. Ihan tavalliset miehet. Ehkä jopa sinä itse? Ehkä jopa sitä tajuamatta? Ahdistelijoita on nimittäin vähintäänkin yhtä paljon kuin ahdistelun uhreja. Eli <em>ihan älyttömästi.</em></p><p>Varhaisimmat kokemukset noiden naisten Facebook-päivityksissä ovat peräisin jo lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta ja seuraavat mukana näköjään koko loppuiän. Ja <em>taas</em> valitettavan moni kertoo tottuneensa niihin niin, että &rdquo;ei niitä enää edes tule ajatelleeksi. &rdquo;&nbsp;</p><p><u><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58776-nuorten-seksuaalinen-hairinta-todella-yleista-joka-neljas-kasiluokkalainen-tytto-saanu">Joitain vuosia sitten julkaistu Väestöliiton selvitys</a></u> kertoi jopa joka neljännen kasiluokkalaisen kokeneen jonkinasteista seksuaaliseksi laskettavaa häirintää. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ahdistelua kokevat pojat ja miehet, joiden kohdalla asiaan littyy vielä ihan erityinen stigmansa ja häpeänsä. Ihan turhaan tosin tässäkin. Asiaa ympäröivällä hiljaisuudella ylläpidetään vain väärintekijöiden rauhaa jatkaa puuhiaan.&nbsp;</p><p>Ongelma on siis todellinen ja hälyttävä. Miksi tietyillä tahoilla on sitten niin suuri tarve yrittää lakaista asiaa maton alle? &rdquo;Kännissä ja läpällä?&rdquo; &rdquo;Pojat on poikia?&rdquo; &rdquo;Mitäs sitten pukeuduit noin ellet halunnut sitä huomiota?&rdquo; Lukekaapa huviksenne asiasta omilla kasvoilla puhuneen muusikko Paula Vesalan <a href="https://www.facebook.com/HerraEskolin/photos/a.310782676006902.1073741830.258692791215891/388249788260190/?type=3"><u>asiasta osakseen saamat kommentit</u></a>. &rdquo;Sitä saat mitä tilaat.&rdquo;</p><p>Ei, pojista ei kasva tuollaisia miehiä, ellei heidän anneta kasvaa sellaisiksi. Ei, ongelma ei ainakaan katoa, jos sitä esiintuovia yritetään hyssytellä hiljaiseksi. Ei, kenellekään ei tehdä palvelusta sillä, että vääryyttä kokeneita itseään syyllistetään ja tekijöiden annetaan vain jatkaa hommiaan.&nbsp;</p><p>Haluammeko me todella elää maailmassa, jossa tällaiset asiat ovat normaaleja? Jossa äitimme, sisaremme, tyttäremme ja ystävämme saavat jo varhaisvuosistaan tottua siihen, että heidän vartalonsa on kaikkien muiden omaisuutta; joka ikisen vapaasti kommentoitavissa ja kähmittävissä? Vastaus <em>ei</em> voi olla se, että uhreja vaaditaan &rdquo;kasvattamaan paksumpi nahka&rdquo; ja &rdquo;olemaan loukkaantumatta niin helposti&rdquo;. Vastauksen <em>on</em> oltava se, että näille typeryksille tehdään selväksi että näin ei toimi kuin täysi ääliö. Eikä se maailma siitä itsestään mihinkään muutu. Meidän itsemme on oltava se muutos.&nbsp;</p><p>Onnistunut vuorovaikutus vaatii tilanteessa kuin tilanteessa toisten ihmisten sosiaalista lukutaitoa. Ei mitä tahansa voi möläyttää missä tahansa. Eivät kaikki teot ole sallittuja ja ymmärrettäviä. Ja kyllä, kyllä se vähän opettelua vaatii. Valitettavan usea Elämäm koululainen vain tuntuu jääneen tässä luokalle.&nbsp;</p><p>Joskus lähestymisyritykset eivät tuota toivottua tulosta. Joskus sitä saa pakit. Niin käy meille kaikille. Ei se silti anna oikeutta huuteluun, huoritteluun tai haukkumiseeen. Eikä se, että koet toisen ihmisen puoleensavetävänä anna sinulle oikeutta koskea häneen ilman hänen lupaansa ja selkeästi ilmaistua toivomusta siitä. Se, että sinulla on tarpeita, ei tarkoita sitä, että sinulla on oikeus odottaa kenen tahansa tyydyttävän ne vain koska sinä sitä haluat. Ei selvinpäin eikä kännissä.&nbsp;</p><p>Jos et osaa käyttäytyä aikuisen ihmisen lailla, pysy poissa ihmisten ilmoilta. Jos et osaa kantaa vastuuta teoistasi alkoholin vaikutuksen alaisena, pysy erossa viinasta. Kyseessä on opittu ongelma, josta voi oppia poiskin, kuten <a href="http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210344-olin-joskus-laappija-siita-voi-kasvaa-yli"><u>tämän blogin kirjoittaja tietää</u></a>.&nbsp;</p><p>Oli kyseessä sitten rasistinen tai seksuaalinen häirintä, on ratkaisu yksinkertaisuudessaan niin helppo, että on ihan älytöntä, etteivät ihmiset siihen muka kykene. Asetu toisen ihmisen asemaan. Mieti, haluaisitko itse osaksesi kohtelua, jota koet oikeudeksesi oksentaa muiden niskaan?&nbsp;</p><p>Teillä kaikilla on ihan varmasti naispuolisia läheisiä, ehkä jopa tyttäriä? Onko tämä sellaista, mitä <em>sinä</em> toivoisit heidän joutuvan kokemaan läpi koko elämänsä? Miltä <em>sinusta</em> tuntuisi heidän kertoessaan kokemuksistaan? Käskisitkö <em>sinä</em> häntä silloin ryhdistäytymään vai haluaisitko opettaa niille idiooteille käyttäytymistapoja ihan omin käsin?&nbsp;</p><p>Olen itse poika, veli, aviomies ja isä. Minä tiedän, mikä minun vastaukseni tuohon on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koko kuluneen viikon naisten (ja joidenkin miesten) somefeedit ovat täyttyneet #metoo-päivityksistä. Kyseessä on maailmanlaajuinen, järkyttävän suosion saanut kampanja, jolla haastetaan tekemään seksuaalisesta häirinnästä, ahdistelusta ja väkivallasta näkyvää. Tavoitteena on kaikessa yksinkertaisuudessaan osoittaa ongelman laajuus ja pyrkiä tälla lailla vaientamaan ilmiön laajuuden ja vakavuuden kieltävien tahojen vähättely. 

Ja nimenomaan järkyttävää kampanjan saama suosio onkin. Eräskin tuttava kertoi, että oli törmännyt noihin sanoihin käytännössä joka ikisen naispuolisen Facebook-kaverinsa kohdalla. Joka ikisen. 

Moni oli myös tarkentanut päivityksiään omakohtaisin kokemuksin. Yksi toistuva teema oli se, että kirjoittaja oli alkanut miettimään että ”no eihän tämä nyt mitään ole...” ja että ”eihän tämä mitenkään epänormaalia ole?”. Eräskin sivuutti osakseen jatkuvasti saamansa kohtelun odotettavissa olevana normihuoritteluna. Juuri tämä kertoo siitä, kuinka vääristyneeksi maailman on jo annettu kehittyä. Kyllä, se on nimenomaan väärin! Ja epänormaalia!

Ilmiö on minulle tuttu rasismin näkyvimmästä ilmenemismuodosta: ihonväriin perustuvasta häirinnästä. Ihan niinkuin se on varmasti ihan joka ikiselle tässä maassa kasvavalle ja valtaväestön värityksestä poikkeavalle yksilölle. Monilla siitä, liki päivittäisestä ahdistelusta, on tullut niin arkipäivää, että sille on tullut jo käytännössä sokeaksi ja kuuroksi. Siihenkin turtuu niin, että siitä tulee jo ”normaalia”. Ja taas päädytään saman kysymyksen äärelle: eihän tämän näin pitäisi mennä? 

Ja kun yrität puhua aiheesta (oli kyseessä kumpi tahansa häirintä) saat osaksesi joko silmien pyörittelyä tai kommentteja siitä, kuinka ”haluat vain uhriutua.” Mitähän hemmettiä kukaan sillä voittaisi? On vaikea keksiä absurdimpaa argumenttia kuin se, kun valkoinen selittää vakavissaan, että koska hän ei ole kokenut Suomessa rasismia, ei sitä ole (voinut kokea kukaan muukaan)” 

Minulla on sitäpaitsi fiilis siitä, että niin näiden molempien ilmiöiden takana kuin niitä vaientamassa ja väheksymässä on ihan sama ihmisryhmä. Kuinka monta kertaa olemmekaan saaneet kuulla, ”ettei Suomessa ole mitään seksuaalista häirintää ja ahdistelua ollut ennenkuin ne maahanmuuttajat alkoivat saapua tänne?” Kyllä sitä on. Vilkaiskaa vaikka omien naispuolisten tuttavienne Facebook-tilejä. Samaa karua tarinaa kertoivat myös parin vuoden takaisen #lääppijä-kampanjan kymmenet tuhannet viestit. Sitä on ollut aina. Se ei vain sinua kiinnostanut.

Asialla ovat olleet niin ventovieraat kuin tuttavat, työnantajat ja kollegat, aikuiset ja nuoret, selvinpäin olevat ja känniääliöt. Ihan tavalliset miehet. Ehkä jopa sinä itse? Ehkä jopa sitä tajuamatta? Ahdistelijoita on nimittäin vähintäänkin yhtä paljon kuin ahdistelun uhreja. Eli ihan älyttömästi.

Varhaisimmat kokemukset noiden naisten Facebook-päivityksissä ovat peräisin jo lapsuudesta ja varhaisnuoruudesta ja seuraavat mukana näköjään koko loppuiän. Ja taas valitettavan moni kertoo tottuneensa niihin niin, että ”ei niitä enää edes tule ajatelleeksi. ” 

Joitain vuosia sitten julkaistu Väestöliiton selvitys kertoi jopa joka neljännen kasiluokkalaisen kokeneen jonkinasteista seksuaaliseksi laskettavaa häirintää. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ahdistelua kokevat pojat ja miehet, joiden kohdalla asiaan littyy vielä ihan erityinen stigmansa ja häpeänsä. Ihan turhaan tosin tässäkin. Asiaa ympäröivällä hiljaisuudella ylläpidetään vain väärintekijöiden rauhaa jatkaa puuhiaan. 

Ongelma on siis todellinen ja hälyttävä. Miksi tietyillä tahoilla on sitten niin suuri tarve yrittää lakaista asiaa maton alle? ”Kännissä ja läpällä?” ”Pojat on poikia?” ”Mitäs sitten pukeuduit noin ellet halunnut sitä huomiota?” Lukekaapa huviksenne asiasta omilla kasvoilla puhuneen muusikko Paula Vesalan asiasta osakseen saamat kommentit. ”Sitä saat mitä tilaat.”

Ei, pojista ei kasva tuollaisia miehiä, ellei heidän anneta kasvaa sellaisiksi. Ei, ongelma ei ainakaan katoa, jos sitä esiintuovia yritetään hyssytellä hiljaiseksi. Ei, kenellekään ei tehdä palvelusta sillä, että vääryyttä kokeneita itseään syyllistetään ja tekijöiden annetaan vain jatkaa hommiaan. 

Haluammeko me todella elää maailmassa, jossa tällaiset asiat ovat normaaleja? Jossa äitimme, sisaremme, tyttäremme ja ystävämme saavat jo varhaisvuosistaan tottua siihen, että heidän vartalonsa on kaikkien muiden omaisuutta; joka ikisen vapaasti kommentoitavissa ja kähmittävissä? Vastaus ei voi olla se, että uhreja vaaditaan ”kasvattamaan paksumpi nahka” ja ”olemaan loukkaantumatta niin helposti”. Vastauksen on oltava se, että näille typeryksille tehdään selväksi että näin ei toimi kuin täysi ääliö. Eikä se maailma siitä itsestään mihinkään muutu. Meidän itsemme on oltava se muutos. 

Onnistunut vuorovaikutus vaatii tilanteessa kuin tilanteessa toisten ihmisten sosiaalista lukutaitoa. Ei mitä tahansa voi möläyttää missä tahansa. Eivät kaikki teot ole sallittuja ja ymmärrettäviä. Ja kyllä, kyllä se vähän opettelua vaatii. Valitettavan usea Elämäm koululainen vain tuntuu jääneen tässä luokalle. 

Joskus lähestymisyritykset eivät tuota toivottua tulosta. Joskus sitä saa pakit. Niin käy meille kaikille. Ei se silti anna oikeutta huuteluun, huoritteluun tai haukkumiseeen. Eikä se, että koet toisen ihmisen puoleensavetävänä anna sinulle oikeutta koskea häneen ilman hänen lupaansa ja selkeästi ilmaistua toivomusta siitä. Se, että sinulla on tarpeita, ei tarkoita sitä, että sinulla on oikeus odottaa kenen tahansa tyydyttävän ne vain koska sinä sitä haluat. Ei selvinpäin eikä kännissä. 

Jos et osaa käyttäytyä aikuisen ihmisen lailla, pysy poissa ihmisten ilmoilta. Jos et osaa kantaa vastuuta teoistasi alkoholin vaikutuksen alaisena, pysy erossa viinasta. Kyseessä on opittu ongelma, josta voi oppia poiskin, kuten tämän blogin kirjoittaja tietää

Oli kyseessä sitten rasistinen tai seksuaalinen häirintä, on ratkaisu yksinkertaisuudessaan niin helppo, että on ihan älytöntä, etteivät ihmiset siihen muka kykene. Asetu toisen ihmisen asemaan. Mieti, haluaisitko itse osaksesi kohtelua, jota koet oikeudeksesi oksentaa muiden niskaan? 

Teillä kaikilla on ihan varmasti naispuolisia läheisiä, ehkä jopa tyttäriä? Onko tämä sellaista, mitä sinä toivoisit heidän joutuvan kokemaan läpi koko elämänsä? Miltä sinusta tuntuisi heidän kertoessaan kokemuksistaan? Käskisitkö sinä häntä silloin ryhdistäytymään vai haluaisitko opettaa niille idiooteille käyttäytymistapoja ihan omin käsin? 

Olen itse poika, veli, aviomies ja isä. Minä tiedän, mikä minun vastaukseni tuohon on.

]]>
27 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244661-metoo-notyoutoo#comments Ahdistelu metoo Rasismi Seksuaalinen häirintä Some Wed, 18 Oct 2017 16:00:55 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244661-metoo-notyoutoo
Somesensuuri ja sananvapaus http://jessicavahtera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244137-somesensuuri-ja-sananvapaus <p>Eilen Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila sain bannit Facebookilta päivitettyään, että hänen mielestään miehet ovat miehiä ja naiset naisia. Tämä on hyvin yksittäinen esimerkki; onhan sosiaalisen median mielivaltaista sensuuria jatkettu jo jonkin aikaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Oli asiasta itsestään mitä mieltä hyvänsä, puheen ja keskusteluiden rajoittaminen näin mittavalla alustalla kuten Facebook, on vahva merkki siitä, mihin keskustelukulttuurimme on menossa. Vaikka Facebook on yksityinen palveluntarjoaja, jolla on oikeus vaikuttaa sisältöönsä ja käyttäjiinsä, siihen pyritään vaikuttamaan jopa EU:n tasolta maalaamalla kaikki eri mieltä olevat mielipiteet vihapuheeksi.</p><p>Lakiuudistuksessa on kyse siitä, että&nbsp;sosiaalisen median yhtiöiden on pystyttävä ennaltaehkäisemään ja estämään vihapuhetta sekä rauhoittamaan vihaan lietsomista.&nbsp;</p><p>Facebook sanoi viestissään, että poistaa hyökkäävät julkaisut, jotka kohdistuvat ihmisiin rodun, etnisyyden, kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen tai vamman perusteella.</p><p>Suomen perustuslaissa tuossa rotlassa on myös vakaumus mainittuna. Somesensuuri onkin nyt iskenyt erityisesti oikealla olevien mielipiteisiin, mutta se ei tarkoita, etteikö se voi kohdata myös vihervasemmistoa.&nbsp;</p><p>Facebook tekee mitä tekee, mutta mitä teemme nyt me? Sallimmeko tämän, vai puolustammeko me suomalaiset yli puoluerajojen sananvapautta nyt, kun se näyttää olevan uhattuna?&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila sain bannit Facebookilta päivitettyään, että hänen mielestään miehet ovat miehiä ja naiset naisia. Tämä on hyvin yksittäinen esimerkki; onhan sosiaalisen median mielivaltaista sensuuria jatkettu jo jonkin aikaa.

 

 

 

Oli asiasta itsestään mitä mieltä hyvänsä, puheen ja keskusteluiden rajoittaminen näin mittavalla alustalla kuten Facebook, on vahva merkki siitä, mihin keskustelukulttuurimme on menossa. Vaikka Facebook on yksityinen palveluntarjoaja, jolla on oikeus vaikuttaa sisältöönsä ja käyttäjiinsä, siihen pyritään vaikuttamaan jopa EU:n tasolta maalaamalla kaikki eri mieltä olevat mielipiteet vihapuheeksi.

Lakiuudistuksessa on kyse siitä, että sosiaalisen median yhtiöiden on pystyttävä ennaltaehkäisemään ja estämään vihapuhetta sekä rauhoittamaan vihaan lietsomista. 

Facebook sanoi viestissään, että poistaa hyökkäävät julkaisut, jotka kohdistuvat ihmisiin rodun, etnisyyden, kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen tai vamman perusteella.

Suomen perustuslaissa tuossa rotlassa on myös vakaumus mainittuna. Somesensuuri onkin nyt iskenyt erityisesti oikealla olevien mielipiteisiin, mutta se ei tarkoita, etteikö se voi kohdata myös vihervasemmistoa. 

Facebook tekee mitä tekee, mutta mitä teemme nyt me? Sallimmeko tämän, vai puolustammeko me suomalaiset yli puoluerajojen sananvapautta nyt, kun se näyttää olevan uhattuna? 

 

 

]]>
42 http://jessicavahtera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244137-somesensuuri-ja-sananvapaus#comments Sananvapaus Some Somesensuuri Mon, 09 Oct 2017 04:13:47 +0000 Jessica Vahtera http://jessicavahtera.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244137-somesensuuri-ja-sananvapaus
Terroristien suut tukittava hakkereitten avulla http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242884-terroristien-suut-tukittava-hakkereitten-avulla <p>Ääri-islamilainen ISIS-järjestö käyttää tehokkaasti sosiaalista mediaa osoittaakseen valtaansa ja rekrytoidakseen uutta väkeä. Sosiaalinen media on olennainen osa Isis-terrorijärjestön toimintaa. Terrorijärjestön viestintä on hyvin ammattitaitoista. Isis on hyvin aktiivinen mm. Facebookissa ja Twitterissä. Muut jihadistijärjestöt ovat alkaneet myös kopioida Isisin oppeja omaksi hyödykseen. Esimerkiksi Nigeriaa terrorisoivat islamistit eli Boko Haram on mennyt sosiaaliseen mediaan. Ilman sosiaalista mediaa terroristien on mahdotonta värvätä ulkopuolisia ja sitä kautta heidän propagandansa levittäminen olisi hyvin alkeellisella tasolla. Nykyään internetissä ihmisiä on helppoa aivopestä ja ihmisille on liiankin helppoa markkinoida propagandaa, koska emme juurikaan puutu terroristien sosiaalisiin medioihin. Syrjäytymisen tunne ja heikko sosiaalisekonominen asema tekevät nuorista alttiita samaistumaan jihadisteihin. Nuorten heikkoutta terroristit käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen. On hyvä muistuttaa itseämme siitä, että eniten sotilaita on lähtenyt Suomesta, jos jihadistien määrän suhteuttaa maan muslimien väkilukuun.</p><p>Me emme saa antaa terroristien vapaasti levittää sanomaansa, me emme saa antaa näitten hirviöitten värvätä ihmisiä, meidän pitää tehdä terrorismin tukemisesta kannattamatonta ja mahdotonta. Ehdotankin, että Suomi työllistäisi lahjakkaita hakkereita ja muita verkkotoiminnan ammattilaisia terrorisminvastaiseen työhön. Kyseiset osaajat tekisivät samaan aikaan tehokkaasti ennaltaehkäisevää työtä ja voisivat auttaa viranomaisia ratkaisevasti.</p><p>Miettikää esimerkiksi ANONYMOUS:ta, joka on hakkeriryhmä. Heidän jäsenet ympäri maailmaa tekevät tietomurtoja. Anonymousin jäsenet ilmiantavat Isisin propagandaa levittäviä Twitter-tilejä, jolloin Twitter jäädyttää ne ja poistaa käytöstä. Tässä Anonymous toimii somealustan sääntöjen ja lain puitteissa. Isis on käyttänyt Twitteriä ja muita sosiaalisen median palveluja onnistuneesti näyttäessään voimiaan. Twitterin kautta Isis on levittänyt sekä taistelukutsujaan että murhavideoitaan. ISISIN sometilien hakkerointi osoittaa sen, että kuinka haavoittuvainen Isis uhonsa alla on. Se nostaa kaikkien Isisin vastustajien taistelumoraalia ja antaa toivoa siitä, että terroristiryhmä on voitettavissa. Mitä me siis odotamme?</p><p>Miksi emme työllistäisi Anonymouksen kaltaisia ryhmiä ja siten tekisi heidän toimintansa täysin lailliseksi? Tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Nyt olisi korkea aika valtion tehdä verkkovallankumous. Meidän olisi korkea aika modernisoida terrorisminvastainen työ. Tämä työllistäisi monia ihmisiä ja samaan aikaan olisimme tehokkaita terrorisminvastaisessa taistelussa. Meillä on työkaluja puuttua väkivaltaisten ideologioitten levittämiseen. Otetaan askel eteenpäin ja mullistetaan yhteiskuntaamme. Avain on meidän käsissämme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ääri-islamilainen ISIS-järjestö käyttää tehokkaasti sosiaalista mediaa osoittaakseen valtaansa ja rekrytoidakseen uutta väkeä. Sosiaalinen media on olennainen osa Isis-terrorijärjestön toimintaa. Terrorijärjestön viestintä on hyvin ammattitaitoista. Isis on hyvin aktiivinen mm. Facebookissa ja Twitterissä. Muut jihadistijärjestöt ovat alkaneet myös kopioida Isisin oppeja omaksi hyödykseen. Esimerkiksi Nigeriaa terrorisoivat islamistit eli Boko Haram on mennyt sosiaaliseen mediaan. Ilman sosiaalista mediaa terroristien on mahdotonta värvätä ulkopuolisia ja sitä kautta heidän propagandansa levittäminen olisi hyvin alkeellisella tasolla. Nykyään internetissä ihmisiä on helppoa aivopestä ja ihmisille on liiankin helppoa markkinoida propagandaa, koska emme juurikaan puutu terroristien sosiaalisiin medioihin. Syrjäytymisen tunne ja heikko sosiaalisekonominen asema tekevät nuorista alttiita samaistumaan jihadisteihin. Nuorten heikkoutta terroristit käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen. On hyvä muistuttaa itseämme siitä, että eniten sotilaita on lähtenyt Suomesta, jos jihadistien määrän suhteuttaa maan muslimien väkilukuun.

Me emme saa antaa terroristien vapaasti levittää sanomaansa, me emme saa antaa näitten hirviöitten värvätä ihmisiä, meidän pitää tehdä terrorismin tukemisesta kannattamatonta ja mahdotonta. Ehdotankin, että Suomi työllistäisi lahjakkaita hakkereita ja muita verkkotoiminnan ammattilaisia terrorisminvastaiseen työhön. Kyseiset osaajat tekisivät samaan aikaan tehokkaasti ennaltaehkäisevää työtä ja voisivat auttaa viranomaisia ratkaisevasti.

Miettikää esimerkiksi ANONYMOUS:ta, joka on hakkeriryhmä. Heidän jäsenet ympäri maailmaa tekevät tietomurtoja. Anonymousin jäsenet ilmiantavat Isisin propagandaa levittäviä Twitter-tilejä, jolloin Twitter jäädyttää ne ja poistaa käytöstä. Tässä Anonymous toimii somealustan sääntöjen ja lain puitteissa. Isis on käyttänyt Twitteriä ja muita sosiaalisen median palveluja onnistuneesti näyttäessään voimiaan. Twitterin kautta Isis on levittänyt sekä taistelukutsujaan että murhavideoitaan. ISISIN sometilien hakkerointi osoittaa sen, että kuinka haavoittuvainen Isis uhonsa alla on. Se nostaa kaikkien Isisin vastustajien taistelumoraalia ja antaa toivoa siitä, että terroristiryhmä on voitettavissa. Mitä me siis odotamme?

Miksi emme työllistäisi Anonymouksen kaltaisia ryhmiä ja siten tekisi heidän toimintansa täysin lailliseksi? Tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Nyt olisi korkea aika valtion tehdä verkkovallankumous. Meidän olisi korkea aika modernisoida terrorisminvastainen työ. Tämä työllistäisi monia ihmisiä ja samaan aikaan olisimme tehokkaita terrorisminvastaisessa taistelussa. Meillä on työkaluja puuttua väkivaltaisten ideologioitten levittämiseen. Otetaan askel eteenpäin ja mullistetaan yhteiskuntaamme. Avain on meidän käsissämme.

]]>
1 http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242884-terroristien-suut-tukittava-hakkereitten-avulla#comments Äärijärjestö Isis Internet Islamilainen terrorismi Some Terrorismi Fri, 15 Sep 2017 07:48:35 +0000 Kamal Palani Jafi http://kamalpalanijafi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242884-terroristien-suut-tukittava-hakkereitten-avulla
Poliisi rysähti maahanmuuttokriitikon epäilyttävään ansaan http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242838-poliisi-rysahti-maahanmuuttokriitikon-epailyttavaan-ansaan <p>Poliisin twiiteistä noussut some-hurrikaani on johtamassa poliisin some-käytäntöjen uudelleentarkasteluun. Hyvä niin. Viranomaisten on syytäkin olla somessa äärimmäisen tarkkana.</p><p>Etenkin ylikomisario Jari Taponen joutui maahanmuuttokriitikoiden hampaisiin puolustettuaan Twitterissä turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä. Some-herkkä aihe, johon etenkin poliisin tulisi suhtautua äärimmäisellä tarkkuudella. Lopputulos osoittaa, että poliisissa on välttämätöntä käydä laaja keskustelu viranomaisen some-käytännöistä.</p><p>Myrskyn silmässä oli Suomen luotetuin instanssi, jolta on toivottu persoonallistakin läsnäoloa somessa. Tukala tilanne.</p><p>Some-kohun taustalla ovat harkitsemattomat sanavalinnat ja some-kansan joko tahallinen tai tahaton väärinymmärrys. Etenkin Twitterin 140 merkin rajoissa jää usein tulkinnanvaraa, jolloin yksikin järkyttynyt reaktio riittää lietsomaan some-raivon. Seuraajat tarttuvat pöyristykseen, ja pian jaetaankin jo yhteistä kauhistusta samalla, kun twiittaajan alkuperäinen viesti unohtuu. Kokematon someilija kompastuu ansaan heti ja kiirehtii puolustamaan sanomaansa hätiköiden vain lisäten vettä vihamyllyyn.</p><p><strong>Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.</strong></p><p>Perussuomalaisen puolueen äänenkannattaja Suomen Uutiset julkaisi sivuillaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pahkahulluin-twiittiketju-ikina-ylikomisario-taponen-vaatii-ikaisia-terroristeja-koulunpenkille/">hittijutun</a>, jonka otsikko oli harhaanjohtava. &rdquo;Pähkähulluin twiittiketju ikinä? Ylikomisario Taponen vaatii yli-ikäisiä terroristeja koulunpenkille&rdquo;, lehti julisti. Kyseenalaisesti muotoillulla uutisella on valtava määrä Facebook-jakoja: lähes 5&nbsp;000 kappaletta. Tämä sinetöi some-hurrikaanin.</p><p>Taposen kardinaalivirhe oli vastaus kauhistuneeseen kysymykseen siitä, kannattaako hän aikuisten terroristien pitämistä &rdquo;lastemme kouluissa&rdquo;. Taposen yli sata kommenttia kerännyt vastaus kuului: &rdquo;Hyvää oppi tekee terroristillekin! Saattaa näköala laajentua ja suvaitsevaisuus lisääntyä!&rdquo;</p><p>Eihän se ihan putkeen mennyt.</p><p>Päin mäntyä journalismin näkökulmasta täräytti myös Suomen Uutiset, joka ei muuten kuulu Julkisen sanan neuvostoon (JSN), eikä siten ole sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita kuten muu suomalainen media puoluelehtiä myöten. Myöskään sen paperiversio Perussuomalainen-lehti ei ole JSN:n jäsen. Tavallinen some-käyttäjä tai uutiskuluttaja tuskin kuitenkaan tajuaa tätä, vaan lukee tekstiä kuin journalistisin pelisäännöin rakennettua uutista.</p><p>Amerikkalainen valeuutissivusto <a href="https://www.infowars.com/finnish-police-chief-terrorists-should-be-allowed-in-schools-to-expand-tolerance/">Infowars</a> tarttui twiittiin. Kun vielä kuulin Taposen esimiehen epäilyt, mielessä heräsi väkisinkin kysymys siitä, kuinka masinoitu hyökkäys some-hurrikaani lopulta oli. Esimies eli Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg sanoi minulle pohtineensa, onko Taposen varsinaisen asemapaikan ja some-kohun välillä joku yhteys. Hän huomautti, että juuri Taponen joutui kesällä kantamaan kovan vastuun Rautatientorin maahanmuuttovastaisen leirin purkamisesta. Himberg puhui &rdquo;erittäin mielenkiintoisesta ilmiöstä&rdquo; ja &rdquo;melkein kampanjalta näyttävästä mustamaalauksesta&rdquo;.</p><p>Taponen näyttää muutenkin olevan niin sanotuissa maahanmuuttokriittisissä piireissä tuttu ja netin perusteella myös varsin vihattu mies. Häntä on moitittu jo aiemmin muun muassa MV-lehdessä ja Hommaforumilla.</p><p>Sain Taposelta eilen aamulla puhelun. Hän vaati <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/229989-poliisijohto-kaynyt-rakentavan-keskustelun-jari-taposen-ja-jussi-huhtelan-kanssa">jatkojuttuumme</a> korjausta kohtaan, jossa selitimme jupakan taustaa. Kohta kuului näin: &rdquo;Taponen linjasi, että aikuisia turvapaikanhakijoita ei tulisi poistaa alaikäisten joukosta Suomen kouluista, vaan päinvastoin heidän koulussa pysymistään tulisi tukea.&rdquo;</p><p>Taponen huomautti, että hän on puolustanut vain turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä &ndash; ei sitä, millaisissa tiloissa opetus tulisi antaa.</p><p>Tein juttuun korjauksen. Sille oli perusteet.</p><p>Samalla pyysin häneltä asiantuntijahaastattelua, josta on nyt syntymässä artikkeli. Jari Taponen on virkavapaalla Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan yksiköstä tehdäkseen tutkimusta. Yksikön johtajana hänelle on kertynyt kokemusta muun muassa terrorismin torjunnasta ja turvapaikanhakijoihin liittyvistä haasteista.</p><p>Tällä somessa sairaaksi haukutulla asiantuntijalla oli painavaa sanottavaa tärkeästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä: siitä, miten ihmisen yhteiskuntakelpoisuutta voi parantaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliisin twiiteistä noussut some-hurrikaani on johtamassa poliisin some-käytäntöjen uudelleentarkasteluun. Hyvä niin. Viranomaisten on syytäkin olla somessa äärimmäisen tarkkana.

Etenkin ylikomisario Jari Taponen joutui maahanmuuttokriitikoiden hampaisiin puolustettuaan Twitterissä turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä. Some-herkkä aihe, johon etenkin poliisin tulisi suhtautua äärimmäisellä tarkkuudella. Lopputulos osoittaa, että poliisissa on välttämätöntä käydä laaja keskustelu viranomaisen some-käytännöistä.

Myrskyn silmässä oli Suomen luotetuin instanssi, jolta on toivottu persoonallistakin läsnäoloa somessa. Tukala tilanne.

Some-kohun taustalla ovat harkitsemattomat sanavalinnat ja some-kansan joko tahallinen tai tahaton väärinymmärrys. Etenkin Twitterin 140 merkin rajoissa jää usein tulkinnanvaraa, jolloin yksikin järkyttynyt reaktio riittää lietsomaan some-raivon. Seuraajat tarttuvat pöyristykseen, ja pian jaetaankin jo yhteistä kauhistusta samalla, kun twiittaajan alkuperäinen viesti unohtuu. Kokematon someilija kompastuu ansaan heti ja kiirehtii puolustamaan sanomaansa hätiköiden vain lisäten vettä vihamyllyyn.

Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Perussuomalaisen puolueen äänenkannattaja Suomen Uutiset julkaisi sivuillaan hittijutun, jonka otsikko oli harhaanjohtava. ”Pähkähulluin twiittiketju ikinä? Ylikomisario Taponen vaatii yli-ikäisiä terroristeja koulunpenkille”, lehti julisti. Kyseenalaisesti muotoillulla uutisella on valtava määrä Facebook-jakoja: lähes 5 000 kappaletta. Tämä sinetöi some-hurrikaanin.

Taposen kardinaalivirhe oli vastaus kauhistuneeseen kysymykseen siitä, kannattaako hän aikuisten terroristien pitämistä ”lastemme kouluissa”. Taposen yli sata kommenttia kerännyt vastaus kuului: ”Hyvää oppi tekee terroristillekin! Saattaa näköala laajentua ja suvaitsevaisuus lisääntyä!”

Eihän se ihan putkeen mennyt.

Päin mäntyä journalismin näkökulmasta täräytti myös Suomen Uutiset, joka ei muuten kuulu Julkisen sanan neuvostoon (JSN), eikä siten ole sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita kuten muu suomalainen media puoluelehtiä myöten. Myöskään sen paperiversio Perussuomalainen-lehti ei ole JSN:n jäsen. Tavallinen some-käyttäjä tai uutiskuluttaja tuskin kuitenkaan tajuaa tätä, vaan lukee tekstiä kuin journalistisin pelisäännöin rakennettua uutista.

Amerikkalainen valeuutissivusto Infowars tarttui twiittiin. Kun vielä kuulin Taposen esimiehen epäilyt, mielessä heräsi väkisinkin kysymys siitä, kuinka masinoitu hyökkäys some-hurrikaani lopulta oli. Esimies eli Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg sanoi minulle pohtineensa, onko Taposen varsinaisen asemapaikan ja some-kohun välillä joku yhteys. Hän huomautti, että juuri Taponen joutui kesällä kantamaan kovan vastuun Rautatientorin maahanmuuttovastaisen leirin purkamisesta. Himberg puhui ”erittäin mielenkiintoisesta ilmiöstä” ja ”melkein kampanjalta näyttävästä mustamaalauksesta”.

Taponen näyttää muutenkin olevan niin sanotuissa maahanmuuttokriittisissä piireissä tuttu ja netin perusteella myös varsin vihattu mies. Häntä on moitittu jo aiemmin muun muassa MV-lehdessä ja Hommaforumilla.

Sain Taposelta eilen aamulla puhelun. Hän vaati jatkojuttuumme korjausta kohtaan, jossa selitimme jupakan taustaa. Kohta kuului näin: ”Taponen linjasi, että aikuisia turvapaikanhakijoita ei tulisi poistaa alaikäisten joukosta Suomen kouluista, vaan päinvastoin heidän koulussa pysymistään tulisi tukea.”

Taponen huomautti, että hän on puolustanut vain turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä – ei sitä, millaisissa tiloissa opetus tulisi antaa.

Tein juttuun korjauksen. Sille oli perusteet.

Samalla pyysin häneltä asiantuntijahaastattelua, josta on nyt syntymässä artikkeli. Jari Taponen on virkavapaalla Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan yksiköstä tehdäkseen tutkimusta. Yksikön johtajana hänelle on kertynyt kokemusta muun muassa terrorismin torjunnasta ja turvapaikanhakijoihin liittyvistä haasteista.

Tällä somessa sairaaksi haukutulla asiantuntijalla oli painavaa sanottavaa tärkeästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä: siitä, miten ihmisen yhteiskuntakelpoisuutta voi parantaa.

]]>
266 http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242838-poliisi-rysahti-maahanmuuttokriitikon-epailyttavaan-ansaan#comments Kotimaa Maahanmuutto Poliisi Some Terrorismi Turvapaikanhakijat Thu, 14 Sep 2017 08:33:31 +0000 Minna Karkkola http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242838-poliisi-rysahti-maahanmuuttokriitikon-epailyttavaan-ansaan
Väärin ymmärtäminen on ihanaa! http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240861-vaarin-ymmartaminen-on-ihanaa <p>Sosiaalinen media on metka lokerikko, jossa väärin ymmärtäminen on joka päiväistä.</p><p>Oikein tavaamiseen ei riitä enää lukutaito vaan on oltava tarkkana kuin porkkana ja luettava tarkkaan kaikki mikä liittyy asiaan tai tulee esiin keskustelun aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen tehnyt pieniä kokeita koko FB-urani ajan ja lopputulos on aina yhtä villi ja hauska.</p><p>&nbsp;</p><p>Ohessa uusin testi kuvina.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos</p><p>Hämis</p><p>&nbsp;</p><p>Ps. Saako toisille naureskella, jos johti heitä tarkoitushakuisesti harhaan ?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalinen media on metka lokerikko, jossa väärin ymmärtäminen on joka päiväistä.

Oikein tavaamiseen ei riitä enää lukutaito vaan on oltava tarkkana kuin porkkana ja luettava tarkkaan kaikki mikä liittyy asiaan tai tulee esiin keskustelun aikana.

 

Olen tehnyt pieniä kokeita koko FB-urani ajan ja lopputulos on aina yhtä villi ja hauska.

 

Ohessa uusin testi kuvina.

 

Kiitos

Hämis

 

Ps. Saako toisille naureskella, jos johti heitä tarkoitushakuisesti harhaan ?

]]>
3 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240861-vaarin-ymmartaminen-on-ihanaa#comments Some Thu, 03 Aug 2017 11:05:51 +0000 Juha Hämäläinen http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240861-vaarin-ymmartaminen-on-ihanaa
Rasistinen kirjoittelu somessa http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239730-rasistinen-kirjoittelu-somessa <p>Poliisien väitetty rasistinen <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706032200183950_u0.shtml">kirjoittelu somessa</a> on ollut syyttäjän arvioitavana.&nbsp;<a href="http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Poliisien-Facebook-ryhm%C3%A4n-kirjoituksista-ei-tehd%C3%A4-tutkintaa/1011256">Syyttäjä on päättänyt</a>, ettei poliisien suljetun Facebook-ryhmän kirjoituksista tehdä esitutkintaa suppeaa esiselvitystä enempää.&nbsp;Asiasta oli tehty kolme rikosilmoitusta, joissa syyttäjän mukaan ei ole tarve aloittaa esitutkintaa.</p><p>Päätös on hyvä, vai onko? Kyllä se mielestäni on hyvä sillä se jossain määrin selventää sitä millainen kirjoittelu somessa on sallittua - vai selventääkö?</p><p>Päätös voi selventää sitä minkälainen kirjoittelu somessa on sallittua. Jotta päätöksen somekirjoittelua selventävä vaikutus voisi toteutua niin jonkun pitäisi nyt vaan julkaista nuo somekirjoitukset joiden vuoksi tutkinta tehtiin. Mikä media sen sitten tekee? Mahdollista noiden kirjoitusten julkaiseminen vaikkapa somessa toki on, helpostikin, koska tutkittavana olleen aineiston saa itse kukin käsiinsä ihan vaan syyttäjältä pyytämällä.</p><p>Toisaalta varsin mielenkiintoisena voidaan pitää syyttäjän lausumaa koskien tehtyä arviointia tutkinnan tarpeesta: &quot;Syyttäjä Sairanen vetoaa myös kaikkiaan siihen, ettei Poliisihallitus toimittanut tutkintapyyntönsä liitteeksi tai muutenkaan käyttöön asiaa selventävää materiaalia. Sairanen ei ota kantaa, miksi esiselvityksessä tutkinta ei hankkinut mitään materiaalia itse mistään.&quot;</p><p>Merkillistä on tämänkin: &quot;FB-ryhmästä oli yksi asianomistaja tehnyt myös itse kunnianloukkaus-rikosilmoituksen, mutta syyttäjä lopetti senkin tutkinnan alkuunsa, koska hänen mukaansa viestejä ei ollut tarkoitettu levittää julkisuuteen, kun ne oli laitettu noin 2 800 jäsenen ryhmään.&quot; - Saako siis jonkun kunniaa loukata jos se tehdään suljetussa muutaman tuhannen henkilön ryhmässä? Ottaen huomioon, että lain mukaan jopa kahdenkeskinen kunnianloukkaus voi olla rangaistava.</p><p>Mutta niinhän tässä kävi kun jo alun alkaen totesin. Epäiltyinä oli poliiseja joten: ei rikosta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliisien väitetty rasistinen kirjoittelu somessa on ollut syyttäjän arvioitavana. Syyttäjä on päättänyt, ettei poliisien suljetun Facebook-ryhmän kirjoituksista tehdä esitutkintaa suppeaa esiselvitystä enempää. Asiasta oli tehty kolme rikosilmoitusta, joissa syyttäjän mukaan ei ole tarve aloittaa esitutkintaa.

Päätös on hyvä, vai onko? Kyllä se mielestäni on hyvä sillä se jossain määrin selventää sitä millainen kirjoittelu somessa on sallittua - vai selventääkö?

Päätös voi selventää sitä minkälainen kirjoittelu somessa on sallittua. Jotta päätöksen somekirjoittelua selventävä vaikutus voisi toteutua niin jonkun pitäisi nyt vaan julkaista nuo somekirjoitukset joiden vuoksi tutkinta tehtiin. Mikä media sen sitten tekee? Mahdollista noiden kirjoitusten julkaiseminen vaikkapa somessa toki on, helpostikin, koska tutkittavana olleen aineiston saa itse kukin käsiinsä ihan vaan syyttäjältä pyytämällä.

Toisaalta varsin mielenkiintoisena voidaan pitää syyttäjän lausumaa koskien tehtyä arviointia tutkinnan tarpeesta: "Syyttäjä Sairanen vetoaa myös kaikkiaan siihen, ettei Poliisihallitus toimittanut tutkintapyyntönsä liitteeksi tai muutenkaan käyttöön asiaa selventävää materiaalia. Sairanen ei ota kantaa, miksi esiselvityksessä tutkinta ei hankkinut mitään materiaalia itse mistään."

Merkillistä on tämänkin: "FB-ryhmästä oli yksi asianomistaja tehnyt myös itse kunnianloukkaus-rikosilmoituksen, mutta syyttäjä lopetti senkin tutkinnan alkuunsa, koska hänen mukaansa viestejä ei ollut tarkoitettu levittää julkisuuteen, kun ne oli laitettu noin 2 800 jäsenen ryhmään." - Saako siis jonkun kunniaa loukata jos se tehdään suljetussa muutaman tuhannen henkilön ryhmässä? Ottaen huomioon, että lain mukaan jopa kahdenkeskinen kunnianloukkaus voi olla rangaistava.

Mutta niinhän tässä kävi kun jo alun alkaen totesin. Epäiltyinä oli poliiseja joten: ei rikosta.

]]>
3 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239730-rasistinen-kirjoittelu-somessa#comments Facebook Poliisi Rasismi Some Wed, 05 Jul 2017 17:58:32 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239730-rasistinen-kirjoittelu-somessa
Poliitiikkafanin mediablogia http://mikkolehtinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237226-poliitiikkafanin-mediablogia <p>Politiikan seuraaminen on inspiroiva harrastus ja hämmentävä elämäntapa. Tähän johtopäätökseen tulen nyt viiden vuoden jälkeen minkä olen lähes päivittäin &quot;jättänyt urheilusivut väliin&quot; ja maiskutellut kotimaista- ja kansainvälistä tiedonvälitystä. Lisäksi seuraan twitterissä, facessa ja täällä Puheenvuorossa päättäjien linjauksia, &quot;virtauksia ja tuulen voimakkuuksia&quot;.</p><p>Viikonloppu-Hesari on aivan loistava, kuukausiliitteineen. Saarikoskien loistavat raportit rapakon takaa avaavat sitä menoa siellä. Henkilökuvat ja haastattelut antavat laajempaa kuvaa EU- ja kotimaan toimijoiden ajattelusta. Kiitos näistä - jatkakaa samalla linjalla.&nbsp;</p><p>Pääkanavan yhteiskunnalliseen mediankulutukseen tuo mielestäni kuitenkin YLE. Juurikin tuo, nyt läpivalaisussa ja kiirastulessa hiillostettu uutis- ja ajankohtaistoimituksen sisältö. Väistämättä asetun kannattamaan YLE:n omaa julkista keskustelua ja päätöksenteon, journalististen prosessien avaamista. Avoimuudesta ei voi olla mitään haittaa. Kiitos siitä - vahvemman Ylen puolesta!</p><p>Politiikan seuraamiseen palatakseni, niin rohkenen väittää, että ilman Yleä olisi lähes mahdotonta saada edes puolta siitä sisällöstä, mitä Ylen radio-, tv- areena-, ja nettipalveluiden kautta on saatavilla.</p><p>On mitä mainioinpia ohjelmia arkisin radiosta kuunnella töitä tehdessä esim. Ykkösaamu, Ajantasa, Politiikkaradio, Leikola ja Lähde, Kalle Haatanen, Brysselin kone, Pyöreä pöytä, Laajakulma, Mikä maksaa yms.</p><p>Tv:n puolella tietysti esim. A-Studio, A-Teema ja Eduskunnan kyselytunnit.</p><p>Vaikea kuvitella, että kaupalliset radio- tai tv-kanavat kykenisivät tuottamaan mitään vastaavaa. No mieleen tulee Enbuske, Veitola ja Salminen.</p><p>Pitäkää YLE kansakunnan yhteiskunnallisesta sivistyksestä ja keskustelusta huolta jatkossakin. Kiitos.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikan seuraaminen on inspiroiva harrastus ja hämmentävä elämäntapa. Tähän johtopäätökseen tulen nyt viiden vuoden jälkeen minkä olen lähes päivittäin "jättänyt urheilusivut väliin" ja maiskutellut kotimaista- ja kansainvälistä tiedonvälitystä. Lisäksi seuraan twitterissä, facessa ja täällä Puheenvuorossa päättäjien linjauksia, "virtauksia ja tuulen voimakkuuksia".

Viikonloppu-Hesari on aivan loistava, kuukausiliitteineen. Saarikoskien loistavat raportit rapakon takaa avaavat sitä menoa siellä. Henkilökuvat ja haastattelut antavat laajempaa kuvaa EU- ja kotimaan toimijoiden ajattelusta. Kiitos näistä - jatkakaa samalla linjalla. 

Pääkanavan yhteiskunnalliseen mediankulutukseen tuo mielestäni kuitenkin YLE. Juurikin tuo, nyt läpivalaisussa ja kiirastulessa hiillostettu uutis- ja ajankohtaistoimituksen sisältö. Väistämättä asetun kannattamaan YLE:n omaa julkista keskustelua ja päätöksenteon, journalististen prosessien avaamista. Avoimuudesta ei voi olla mitään haittaa. Kiitos siitä - vahvemman Ylen puolesta!

Politiikan seuraamiseen palatakseni, niin rohkenen väittää, että ilman Yleä olisi lähes mahdotonta saada edes puolta siitä sisällöstä, mitä Ylen radio-, tv- areena-, ja nettipalveluiden kautta on saatavilla.

On mitä mainioinpia ohjelmia arkisin radiosta kuunnella töitä tehdessä esim. Ykkösaamu, Ajantasa, Politiikkaradio, Leikola ja Lähde, Kalle Haatanen, Brysselin kone, Pyöreä pöytä, Laajakulma, Mikä maksaa yms.

Tv:n puolella tietysti esim. A-Studio, A-Teema ja Eduskunnan kyselytunnit.

Vaikea kuvitella, että kaupalliset radio- tai tv-kanavat kykenisivät tuottamaan mitään vastaavaa. No mieleen tulee Enbuske, Veitola ja Salminen.

Pitäkää YLE kansakunnan yhteiskunnallisesta sivistyksestä ja keskustelusta huolta jatkossakin. Kiitos.

 

 

]]>
2 http://mikkolehtinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237226-poliitiikkafanin-mediablogia#comments Politiikan seuraaminen Some Yle Sat, 20 May 2017 10:04:31 +0000 Mikko Lehtinen http://mikkolehtinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237226-poliitiikkafanin-mediablogia
Kenen totuus, poliisin vai Päivi Nergin? http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235068-kenen-totuus-poliisin-vai-paivi-nergin <p>Eilen ei ollut Suomen viranomaisten paras, tai ainakaan yhtenäisin, tiedotuspäivä.</p><p>Ei se tunnetusti ollut paras päivä myöskään vihreiden puheenjohtajalle Ville Niinistölle, joka vaalihuumassaan oli jaellut väärää tietoa liittyen maanantaiseen palautuslentoon Suomesta Afganistaniin. Ville Niinistö on pyytänyt anteeksi sitä, että kertoi tuolla lennolla olleen lapsia. (Olisi siellä tosin voinut ollakin, sillä kyllä lapsiakin &ndash; ja raskaana olevia naisia &ndash; &nbsp;Suomesta palautetaan tulomaihin, jos turvapaikkaa ei ole täältä myönnetty)</p><p>Mutta viranomaisilla oli toisaalla ihan oma tiedotusoperaationsa, jossa poliisi ja sisäministeriö<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217838-sisaministerion-rakennukseen-tunkeutui-mielenosoittajia-poliisi-poisti"> jakoivat ristiriitaisin termein tietoa pakkopalautuksia vastustavista mielenosoittajista</a>, joita oli ilmaantunut sisäministeriön sisätiloihin.</p><p>Poliisi puhui <a href="https://twitter.com/HelsinkiPoliisi/status/849211786050011137">kahdessa eri Twitter-viestissään &rdquo;tunkeutumisesta&rdquo;</a>, kun sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoi oven olleen auki &rdquo;kuten aina&rdquo;.</p><p>&rdquo;He tulivat sisään, ja ohjattiin siitä ulos, kun heitä oli niin paljon. Kävin kuulolla&rdquo;, Nerg twiittasi. Myös ministeriön <a href="https://twitter.com/mikaPPM/status/849218843029495808">viestintäjohtaja Mika Mäkinen kyseenalaisti termin &rdquo;tunkeutuminen&rdquo;</a>.</p><p>Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on antanut Ylellä lisävalaistusta poliisin näkökulmaan. <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217913-poliisiylijohtaja-ylella-mielenilmauksissa-aarimmaisia-riskeja-jos-kone-tulee">Kolehmaisen mukaan hälytysilmoituksessa puhuttiin tunkeutumisesta</a>, mistä termi levisi. Hän on huomauttanut, että kaksi henkilöä poistettiin voimakeinoin.&nbsp;</p><p>Perussuomalaiselle puolustusministerille Jussi Niinistölle on kelvannut erityisen hyvin poliisin muotoilu &rdquo;tunkeutumisesta&rdquo;, joka on sukua niin sanottujen maahanmuuttokriitikoiden suosimalle termille &rdquo;maahantunkeutujat&rdquo;.</p><p>&rdquo;Tänään rähinöinti jatkui, kun joukko mielenosoittajia tunkeutui sisäministeriöön&rdquo;, <a href="http://jussiniinisto.fi/index.php/2017/04/punavihreaa-rahinointia/">Jussi Niinistö kirjoitti blogiinsa</a>, jossa piti eilisiä tapahtumia &rdquo;punavihreänä rähinöintinä&rdquo;.</p><p>Pitäisiköhän poliisin virallisten tiedottajien pitää herkistynyt Twitter-sormensa vähän paremmin kurissa tai ainakin käyttää vähemmän poliittisesti värittyneitä termejä?</p><p>Ja myös sisäministeriön Päivi Nerg, <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704042200096702_uu.shtml">erinomainen live-esiintyjä</a>, olisi hänkin voinut ehkä jättää jonkun eilisistä lukuisista twiittauksistaan tekemättä (<a href="https://twitter.com/PaiviNerg?lang=fi">laskujeni mukaan 29 twiittausta ja uudelleentwiittausta eilisen aikana</a>).</p><p>Ei eilen sentään mikään kriisipäivä ollut, vaikka some-kohkaajilla toki olivat tunteet pinnassa. Olikohan päällä olevalla kuntavaalikamppailulla osuutta tuohon kohkaamiseen?</p> Eilen ei ollut Suomen viranomaisten paras, tai ainakaan yhtenäisin, tiedotuspäivä.

Ei se tunnetusti ollut paras päivä myöskään vihreiden puheenjohtajalle Ville Niinistölle, joka vaalihuumassaan oli jaellut väärää tietoa liittyen maanantaiseen palautuslentoon Suomesta Afganistaniin. Ville Niinistö on pyytänyt anteeksi sitä, että kertoi tuolla lennolla olleen lapsia. (Olisi siellä tosin voinut ollakin, sillä kyllä lapsiakin – ja raskaana olevia naisia –  Suomesta palautetaan tulomaihin, jos turvapaikkaa ei ole täältä myönnetty)

Mutta viranomaisilla oli toisaalla ihan oma tiedotusoperaationsa, jossa poliisi ja sisäministeriö jakoivat ristiriitaisin termein tietoa pakkopalautuksia vastustavista mielenosoittajista, joita oli ilmaantunut sisäministeriön sisätiloihin.

Poliisi puhui kahdessa eri Twitter-viestissään ”tunkeutumisesta”, kun sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoi oven olleen auki ”kuten aina”.

”He tulivat sisään, ja ohjattiin siitä ulos, kun heitä oli niin paljon. Kävin kuulolla”, Nerg twiittasi. Myös ministeriön viestintäjohtaja Mika Mäkinen kyseenalaisti termin ”tunkeutuminen”.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on antanut Ylellä lisävalaistusta poliisin näkökulmaan. Kolehmaisen mukaan hälytysilmoituksessa puhuttiin tunkeutumisesta, mistä termi levisi. Hän on huomauttanut, että kaksi henkilöä poistettiin voimakeinoin. 

Perussuomalaiselle puolustusministerille Jussi Niinistölle on kelvannut erityisen hyvin poliisin muotoilu ”tunkeutumisesta”, joka on sukua niin sanottujen maahanmuuttokriitikoiden suosimalle termille ”maahantunkeutujat”.

”Tänään rähinöinti jatkui, kun joukko mielenosoittajia tunkeutui sisäministeriöön”, Jussi Niinistö kirjoitti blogiinsa, jossa piti eilisiä tapahtumia ”punavihreänä rähinöintinä”.

Pitäisiköhän poliisin virallisten tiedottajien pitää herkistynyt Twitter-sormensa vähän paremmin kurissa tai ainakin käyttää vähemmän poliittisesti värittyneitä termejä?

Ja myös sisäministeriön Päivi Nerg, erinomainen live-esiintyjä, olisi hänkin voinut ehkä jättää jonkun eilisistä lukuisista twiittauksistaan tekemättä (laskujeni mukaan 29 twiittausta ja uudelleentwiittausta eilisen aikana).

Ei eilen sentään mikään kriisipäivä ollut, vaikka some-kohkaajilla toki olivat tunteet pinnassa. Olikohan päällä olevalla kuntavaalikamppailulla osuutta tuohon kohkaamiseen?

]]>
68 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235068-kenen-totuus-poliisin-vai-paivi-nergin#comments Kotimaa #politiikka Päivi Nerg Pakkopalautukset Some Wed, 05 Apr 2017 10:14:56 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235068-kenen-totuus-poliisin-vai-paivi-nergin
Rehellisyyden ja asiallisuuden vastaisku http://sarkijarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233075-rehellisyyden-ja-asiallisuuden-vastaisku <p>&nbsp;</p> <p>Some-maailma on osoittautunut myrskyisäksi. Valehtelemisesta on tullut uusi muoti, ihmisiä loukataan surutta, identiteettejä varastellaan ja niin edelleen. Yhteiskunta näyttää hampaattomalta näiden ikävien ilmiöiden edessä.</p> <p>Lainsäädäntöä voitaisiin käyttää paljon nykyistä paremmin suojelemaan kansalaisia. Olisi aivan kohtuullista pyrkiä samaan tasoon kuin printtimediassa, jossa vastuu toteutuu ja väärin kohdeltu saa oikaisunsa ja vastineensa.</p> <p>Säädösten kanssa pitkään puuhailleena olen pohtinut, mitä kaikkea voitaisiin pykälillä saada parempaan kontrolliin. Tässä muutamia temppuja, jotka pysyvät jo nykyisin käytettyjen turvaamistoimien periaatteissa mutta ulottuisivat digimaailmaan. &nbsp;</p> <p>Uudet vehkeet vaativat uudet kujeet</p> <p>Sosiaalinen media on julkaisuväline siinä missä paperinenkin, mutta samat säännöt eivät päde. Laki on kirjoitettu koskemaan paperiseen julkaisuun verrattavia sähköisiä versioita. Se ei tällöin ulotu nettikeskustelun päävirtaan. Julkaisijan vastuusta ja vastineoikeudesta on säädetty puutteellisesti.</p> <p>Toinen analogia löytyy sähköverkosta, jonka integriteettiä suojataan tiukasti. Erityisesti oman sisällön tuotanto eli syöttö verkkoon on hyvin rajoitettua. Verkoston sisällön laatua pitää suojata.</p> <p>Laki koskee vain Suomessa harjoitettavaa julkaisutoimintaa. Virtuaalimaailmassa ei ole relevanttia, missä maassa palvelin sijaitsee. Valtion voi sen sijaan kiinnittää säädökset konkreettisiin elementteihin. Näitä ovat mm. tekijöiden tosiasiallinen fyysinen sijainti, operaattorin juridinen sijainti, palvelua koskevissa sopimuksissa (ml. mainonta) noudatettava laki ja palvelua koskevat verolait.</p> <p>Netin virtuaalinen häilyvyys tekee myös mahdolliseksi vältellä verotusta. Mainostulojen saattavat kuulua jonkin maan verolainsäädännön piiriin tai sitten ei. Paremman puutteessa niiden perään voisi kysellä se valtio, johon mainokset on suunnattu.</p> <p>Toimivia ratkaisujakin löytyisi</p> <p>Sähköisen julkaisemisen määritelmä tulisi laajentaa koskemaan kaikkia tilanteita, joissa tarjotaan julkaisualusta toiselle henkilölle avoimessa tai rajatussa sosiaalisessa mediassa. Rikosoikeudellinen vastuu on tällöin sama kuin printtimediassa. On tärkeää, että avunanto tulee rikoslain yleissäännöksen piiriin.</p> <p>Suomen lain piiriin kuuluvaksi tulee nettimaailmassa määritellä kaikki tosiasiallisesti Suomessa tapahtuva toiminta sekä Suomen kansalaisen, suomalaisen yhteisön ja suomalaisen säätiön toiminta. Tällöin sisältö olisi ratkaiseva pääteltäessä, mihin maahan sillä olisi voimakkain yhteys. Aika vaikea olisi välttää tulkintaa, jonka mukaan suomen kielen pääasiallinen käyttö tekee julkaisemisesta Suomeen kuuluvaa, olivat tekijät sitten missä Vinkuintiassa tahansa.</p> <p>Julkaisijan tulee olla juridinen tai fyysinen henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulevat selkeästi esiin. Julkaisijalta tulee edellyttää, että tällä on rekisteröitynä jokaisen julkaisualustalla esiintyvän henkilön henkilöllisyys ja hänen käyttämänsä nimimerkit. &nbsp;Toisen henkilön nimen ottaminen omaan käyttöön tulee kieltää, myös kotisivuissa ja sähköpostissa. Julkaisijalta edellytetään vastineoikeuden tarjoamista samalla tapaa kuin printtimediassa. Julkaisijaan taas pitää päästä kiinni viimeistään operaattorin kautta.</p> <p>Valehteleminen kuuluu sinänsä sananvapauden piiriin, mutta sen motiivit ja sisältö saattavat tehdä siitä rikollista. Vihapuheelle on jo omat pykälänsä, ja niitä voidaan laajentaa. Virtuaalinen lähestymiskielto voisi olla yksi ratkaisumalli; osana rangaistusta tuomitaan jäähylle netin keskustelupalstoilta. Tärkeintä kuitenkin on, että nimimerkin suojasta löydettäisiin aina tarvittaessa kohde poliisitutkinnalle.</p> <p>Edellä mainitaan osallisuus rikokseen, koska se avaa keinon vaikuttaa nettijulkaisujen talouteen. Mainosten julkaiseminen julkaisualustalla on sen toiminnan rahoittamista. Jos julkaisualustalla rikotaan säädöksiä, voidaan mainostaja vetää vastuuseen, mikä luo tälle intressin seurata digiympäristöä. Vähän vastaavalla tapaa kuluttajat ovat pakottaneet kaupan pitämään huolta siitä, että lapsi- tai orjatyövoimaa ei käytetä eikä luontoa tuhota valmistettaessa kaupan tarjoamia tuotteita. Jokainen ketjun lenkki on tärkeä.</p> <p>Anonyymi verkko tarjoaa myös tehokkaan suojan rikolliselle toiminnalle. Se on ammattirikollisuuden verkkokauppa. &nbsp;Viranomaisilla tulee olla lupa ja velvollisuuskin vaikeuttaa ja häiritä anonyymin verkon toimintaa kaikin keinoin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Some-maailma on osoittautunut myrskyisäksi. Valehtelemisesta on tullut uusi muoti, ihmisiä loukataan surutta, identiteettejä varastellaan ja niin edelleen. Yhteiskunta näyttää hampaattomalta näiden ikävien ilmiöiden edessä.

Lainsäädäntöä voitaisiin käyttää paljon nykyistä paremmin suojelemaan kansalaisia. Olisi aivan kohtuullista pyrkiä samaan tasoon kuin printtimediassa, jossa vastuu toteutuu ja väärin kohdeltu saa oikaisunsa ja vastineensa.

Säädösten kanssa pitkään puuhailleena olen pohtinut, mitä kaikkea voitaisiin pykälillä saada parempaan kontrolliin. Tässä muutamia temppuja, jotka pysyvät jo nykyisin käytettyjen turvaamistoimien periaatteissa mutta ulottuisivat digimaailmaan.  

Uudet vehkeet vaativat uudet kujeet

Sosiaalinen media on julkaisuväline siinä missä paperinenkin, mutta samat säännöt eivät päde. Laki on kirjoitettu koskemaan paperiseen julkaisuun verrattavia sähköisiä versioita. Se ei tällöin ulotu nettikeskustelun päävirtaan. Julkaisijan vastuusta ja vastineoikeudesta on säädetty puutteellisesti.

Toinen analogia löytyy sähköverkosta, jonka integriteettiä suojataan tiukasti. Erityisesti oman sisällön tuotanto eli syöttö verkkoon on hyvin rajoitettua. Verkoston sisällön laatua pitää suojata.

Laki koskee vain Suomessa harjoitettavaa julkaisutoimintaa. Virtuaalimaailmassa ei ole relevanttia, missä maassa palvelin sijaitsee. Valtion voi sen sijaan kiinnittää säädökset konkreettisiin elementteihin. Näitä ovat mm. tekijöiden tosiasiallinen fyysinen sijainti, operaattorin juridinen sijainti, palvelua koskevissa sopimuksissa (ml. mainonta) noudatettava laki ja palvelua koskevat verolait.

Netin virtuaalinen häilyvyys tekee myös mahdolliseksi vältellä verotusta. Mainostulojen saattavat kuulua jonkin maan verolainsäädännön piiriin tai sitten ei. Paremman puutteessa niiden perään voisi kysellä se valtio, johon mainokset on suunnattu.

Toimivia ratkaisujakin löytyisi

Sähköisen julkaisemisen määritelmä tulisi laajentaa koskemaan kaikkia tilanteita, joissa tarjotaan julkaisualusta toiselle henkilölle avoimessa tai rajatussa sosiaalisessa mediassa. Rikosoikeudellinen vastuu on tällöin sama kuin printtimediassa. On tärkeää, että avunanto tulee rikoslain yleissäännöksen piiriin.

Suomen lain piiriin kuuluvaksi tulee nettimaailmassa määritellä kaikki tosiasiallisesti Suomessa tapahtuva toiminta sekä Suomen kansalaisen, suomalaisen yhteisön ja suomalaisen säätiön toiminta. Tällöin sisältö olisi ratkaiseva pääteltäessä, mihin maahan sillä olisi voimakkain yhteys. Aika vaikea olisi välttää tulkintaa, jonka mukaan suomen kielen pääasiallinen käyttö tekee julkaisemisesta Suomeen kuuluvaa, olivat tekijät sitten missä Vinkuintiassa tahansa.

Julkaisijan tulee olla juridinen tai fyysinen henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulevat selkeästi esiin. Julkaisijalta tulee edellyttää, että tällä on rekisteröitynä jokaisen julkaisualustalla esiintyvän henkilön henkilöllisyys ja hänen käyttämänsä nimimerkit.  Toisen henkilön nimen ottaminen omaan käyttöön tulee kieltää, myös kotisivuissa ja sähköpostissa. Julkaisijalta edellytetään vastineoikeuden tarjoamista samalla tapaa kuin printtimediassa. Julkaisijaan taas pitää päästä kiinni viimeistään operaattorin kautta.

Valehteleminen kuuluu sinänsä sananvapauden piiriin, mutta sen motiivit ja sisältö saattavat tehdä siitä rikollista. Vihapuheelle on jo omat pykälänsä, ja niitä voidaan laajentaa. Virtuaalinen lähestymiskielto voisi olla yksi ratkaisumalli; osana rangaistusta tuomitaan jäähylle netin keskustelupalstoilta. Tärkeintä kuitenkin on, että nimimerkin suojasta löydettäisiin aina tarvittaessa kohde poliisitutkinnalle.

Edellä mainitaan osallisuus rikokseen, koska se avaa keinon vaikuttaa nettijulkaisujen talouteen. Mainosten julkaiseminen julkaisualustalla on sen toiminnan rahoittamista. Jos julkaisualustalla rikotaan säädöksiä, voidaan mainostaja vetää vastuuseen, mikä luo tälle intressin seurata digiympäristöä. Vähän vastaavalla tapaa kuluttajat ovat pakottaneet kaupan pitämään huolta siitä, että lapsi- tai orjatyövoimaa ei käytetä eikä luontoa tuhota valmistettaessa kaupan tarjoamia tuotteita. Jokainen ketjun lenkki on tärkeä.

Anonyymi verkko tarjoaa myös tehokkaan suojan rikolliselle toiminnalle. Se on ammattirikollisuuden verkkokauppa.  Viranomaisilla tulee olla lupa ja velvollisuuskin vaikeuttaa ja häiritä anonyymin verkon toimintaa kaikin keinoin.

]]>
0 http://sarkijarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233075-rehellisyyden-ja-asiallisuuden-vastaisku#comments Julkaisulainsäädäntö Some Trollaus Vihapuhe Fri, 10 Mar 2017 06:59:49 +0000 Jouni J Särkijärvi http://sarkijarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233075-rehellisyyden-ja-asiallisuuden-vastaisku
Vihaan kyllästynyt http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232652-vihaan-kyllastynyt <p>Tämä vuosikymmen on tuonut yleiseen tietoisuuteen termit kuten vihapuhe ja vihakirjoitus. Ilmiö toki on vanhempi, mutta siihen on alettu kiinnittää huomiota melko hiljattain. Se on herättänyt vastareaktioita, ja suuntaus vaikuttaisi olevan yleisesti se, että vihapuheeseen ja vihakirjoitukseen ollaan suhtautumassa aina vain kielteisemmin.<br /><br />Mitä vihapuhe sitten on? Se on rasistista, syrjivää tai henkilökohtaisuuksiin menevää, usein puutteellisilla faktoilla argumentoivaa, tunteisiin vetoavaa. Se pyrkii joko herättämään vihaa, tai loukkaamaan kirjoituksen kohteena olevaa henkilöä. <em>Ad hominem</em> tarkoittaa keskustelussa käytettävää argumenttia, jossa puututaan johonkin vastakeskustelijan henkilökohtaiseen ominaisuuteen.<br />&nbsp;Irvokkaimpia muotoja moinen kirjoittelu sai viime vuonna Suomessa tapahtuneiden henkirikosten tiimoilla. Netin pimeimmät mielet saivat sytykettä jopa murhista ja onnettomuuksista, joissa kuoli suvaitsevuuden puolesta puhuneita ihmisiä.<br /><br />Millainen ihminen on sitten tyypillinen vihakirjoittaja? Hieman heikkolahjainen, syrjäytynyt, kalsarikännejä ja sotapelejä harrastava peräkammarin poika kenties. Hän, joka pelkää muukalaisten&nbsp;riistävän hänen toimeentulotukensa pois.&nbsp; Tällaisia ihmisiä varmaankin on, mutta se ei ole koko kuva. Vihapuhujiin lukeutuu myös menestyneitä poliitikkoja, ja&nbsp;jopa&nbsp;rasismilla uransa luoneita poliitikkoja. Ilmiöhän ei ole vain suomalainen, vaan maailmanlaajuinen, kuten tiedämme.<br /><br />En pidä suomalaisia erityisen rasistisina, tai ainakaan sen rasistisempana kuin muitakaan kansoja. Itse asiassa olen&nbsp;sitä mieltä, että suurin osa suomalaisista on&nbsp;ihan järkevää ja suvaitsevaa väkeä.&nbsp;Arvostan siis suomalaisten sivistystasoa. Sivistystasomme&nbsp;toivoakseni on sellainen, että useimmat&nbsp;meistä tietävät mitä tarkoittaa lähdekritiikki, jos näkyviin osuu vaikkapa julkaisu nimeltä MV-lehti.<br />&nbsp;Olisi kuitenkin hyvä pyrkiä ymmärtämään, millaisia vaikuttimia vihakirjoituksen ja valemedioihin uskomisen takana on. Syrjäytyneisyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat, ulkopuolisuuden tuntu?<br />&nbsp;Rasistiset tahot vetoavat usein maamme turvallisuuteen, huomaamatta että juuri vihan lisääntyminen ihmisryhmien välillä luo yhä enemmän turvattomuutta ja pelkoa.<br /><br />Ihmisoikeusliitto ja HSL aloittivat juuri näkyvän kampanjan julkisissa liikennevälineissä tapahtuvaa häirintää ja&nbsp;väkivallan uhkaa vastaan. &nbsp;&nbsp;&nbsp;<a href="https://ihmisoikeusliitto.fi/">https://ihmisoikeusliitto.fi/</a><br />&nbsp;Kampanja on tarpeellinen, vaikka ihanteellisessa yhteiskunnassa moiselle kampanjalle ei edes olisi tarvetta. Nyt sille on.<br /><br />Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikan hakijoihin, niin yhteiskunnallamme on humanitäärinen velvollisuus tarjota suojaa ihmisille, jotka pakenevat henkensä edestä sotaa tai vainoa. Meille suomalaisillekin on sitä turvaa suotu, ja myös me suomalaiset olemme kohdanneet &quot;maahanmuuttokriittisyyttä&quot; siellä minne olemme menneet.&nbsp; 1960- ja 1970 -luvun taloudellisten taantumien aikaan meiltä lähti paljon työväkeä Ruotsiin leveämmän leivän perässä. Kansankoti ei kohdellut kaikkia silkkihansikkain, ja moni päätyi kodittomaksi alkoholistiksi T-centralenin penkeille. &quot;Finnjävelien&quot; lapset puolestaan saivat kokea kiusaamista ruotsalaisissa kouluissa.<br /><br />Meidän ei tarvitse pistää tätäkään vahinkoa kiertämään.<br /><br />Turvapaikkaa hakevat ja sotaa tai Isisiä pakenevat ihmiset eivät ole täällä leveämmän leivän perässä, he ovat tulleet henkensä säilyttämiseksi.&nbsp; He ovat matkanneet epämukavissa oloissa&nbsp;tuhansia kilometrejä ihmisen voimakkaimman vietin, eloonjäämisvietin, ohjaamina. He pakenevat juuri sitä mitä mekin pelkäämme, eli suurta terrorismijärjestöä, väkivaltaa, yhteiskunnallista kaaosta.<br /><br />En ryhdy tässä kirjoituksessani enää ruotimaan maamme turvapaikkasäädäntöjä, sillä&nbsp;niistä käydään julkista keskustelua muillakin foorumeilla. On hyvä että&nbsp;keskustelua käydään,&nbsp;jos se liikkuu asiallisella pohjalla.<br /><br />Mitä itseeni tulee, niin on tunnustettava, että en ole vielä saanut osakseni kovinkaan paljon vihakirjoittelua. Monet suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden puolesta puhuvat poliitikot tiemmä saavat.&nbsp;&nbsp;&nbsp;Ehkei minua ole vielä noteerattu, vaikka Twitterissä minua seuraakin jokunen&nbsp;&quot;maahanmuuttokriittinen&quot; kuntavaaliehdokas muista puolueista.<br /><br />Kannatan sananvapautta, vapaata keskustelua kaikista aiheista. Valheita, valemedioita, ja valheellisen tiedon levittämistä, sekä rasismia, &nbsp;sen sijaan vastustan. Toivon vihan joskus väistyvän, ja rakentavan dialogin saavan sijaa. Suomalaiset ovat jo osoittamassa, että vihapuhe ei enää ole suotavaa.<br /><br />Kuten tykkäämäni Haloo Helsingin biisissä sanotaan:<br /><br /><em>Me ollaan samaa tuhkaa,<br />samaa kevyttä ilmaa,<br />Joten rauha nyt,<br />tää maailma on vihaan kyllästynyt.</em><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä vuosikymmen on tuonut yleiseen tietoisuuteen termit kuten vihapuhe ja vihakirjoitus. Ilmiö toki on vanhempi, mutta siihen on alettu kiinnittää huomiota melko hiljattain. Se on herättänyt vastareaktioita, ja suuntaus vaikuttaisi olevan yleisesti se, että vihapuheeseen ja vihakirjoitukseen ollaan suhtautumassa aina vain kielteisemmin.

Mitä vihapuhe sitten on? Se on rasistista, syrjivää tai henkilökohtaisuuksiin menevää, usein puutteellisilla faktoilla argumentoivaa, tunteisiin vetoavaa. Se pyrkii joko herättämään vihaa, tai loukkaamaan kirjoituksen kohteena olevaa henkilöä. Ad hominem tarkoittaa keskustelussa käytettävää argumenttia, jossa puututaan johonkin vastakeskustelijan henkilökohtaiseen ominaisuuteen.
 Irvokkaimpia muotoja moinen kirjoittelu sai viime vuonna Suomessa tapahtuneiden henkirikosten tiimoilla. Netin pimeimmät mielet saivat sytykettä jopa murhista ja onnettomuuksista, joissa kuoli suvaitsevuuden puolesta puhuneita ihmisiä.

Millainen ihminen on sitten tyypillinen vihakirjoittaja? Hieman heikkolahjainen, syrjäytynyt, kalsarikännejä ja sotapelejä harrastava peräkammarin poika kenties. Hän, joka pelkää muukalaisten riistävän hänen toimeentulotukensa pois.  Tällaisia ihmisiä varmaankin on, mutta se ei ole koko kuva. Vihapuhujiin lukeutuu myös menestyneitä poliitikkoja, ja jopa rasismilla uransa luoneita poliitikkoja. Ilmiöhän ei ole vain suomalainen, vaan maailmanlaajuinen, kuten tiedämme.

En pidä suomalaisia erityisen rasistisina, tai ainakaan sen rasistisempana kuin muitakaan kansoja. Itse asiassa olen sitä mieltä, että suurin osa suomalaisista on ihan järkevää ja suvaitsevaa väkeä. Arvostan siis suomalaisten sivistystasoa. Sivistystasomme toivoakseni on sellainen, että useimmat meistä tietävät mitä tarkoittaa lähdekritiikki, jos näkyviin osuu vaikkapa julkaisu nimeltä MV-lehti.
 Olisi kuitenkin hyvä pyrkiä ymmärtämään, millaisia vaikuttimia vihakirjoituksen ja valemedioihin uskomisen takana on. Syrjäytyneisyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat, ulkopuolisuuden tuntu?
 Rasistiset tahot vetoavat usein maamme turvallisuuteen, huomaamatta että juuri vihan lisääntyminen ihmisryhmien välillä luo yhä enemmän turvattomuutta ja pelkoa.

Ihmisoikeusliitto ja HSL aloittivat juuri näkyvän kampanjan julkisissa liikennevälineissä tapahtuvaa häirintää ja väkivallan uhkaa vastaan.    https://ihmisoikeusliitto.fi/
 Kampanja on tarpeellinen, vaikka ihanteellisessa yhteiskunnassa moiselle kampanjalle ei edes olisi tarvetta. Nyt sille on.

Mitä tulee pakolaisiin ja turvapaikan hakijoihin, niin yhteiskunnallamme on humanitäärinen velvollisuus tarjota suojaa ihmisille, jotka pakenevat henkensä edestä sotaa tai vainoa. Meille suomalaisillekin on sitä turvaa suotu, ja myös me suomalaiset olemme kohdanneet "maahanmuuttokriittisyyttä" siellä minne olemme menneet.  1960- ja 1970 -luvun taloudellisten taantumien aikaan meiltä lähti paljon työväkeä Ruotsiin leveämmän leivän perässä. Kansankoti ei kohdellut kaikkia silkkihansikkain, ja moni päätyi kodittomaksi alkoholistiksi T-centralenin penkeille. "Finnjävelien" lapset puolestaan saivat kokea kiusaamista ruotsalaisissa kouluissa.

Meidän ei tarvitse pistää tätäkään vahinkoa kiertämään.

Turvapaikkaa hakevat ja sotaa tai Isisiä pakenevat ihmiset eivät ole täällä leveämmän leivän perässä, he ovat tulleet henkensä säilyttämiseksi.  He ovat matkanneet epämukavissa oloissa tuhansia kilometrejä ihmisen voimakkaimman vietin, eloonjäämisvietin, ohjaamina. He pakenevat juuri sitä mitä mekin pelkäämme, eli suurta terrorismijärjestöä, väkivaltaa, yhteiskunnallista kaaosta.

En ryhdy tässä kirjoituksessani enää ruotimaan maamme turvapaikkasäädäntöjä, sillä niistä käydään julkista keskustelua muillakin foorumeilla. On hyvä että keskustelua käydään, jos se liikkuu asiallisella pohjalla.

Mitä itseeni tulee, niin on tunnustettava, että en ole vielä saanut osakseni kovinkaan paljon vihakirjoittelua. Monet suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden puolesta puhuvat poliitikot tiemmä saavat.   Ehkei minua ole vielä noteerattu, vaikka Twitterissä minua seuraakin jokunen "maahanmuuttokriittinen" kuntavaaliehdokas muista puolueista.

Kannatan sananvapautta, vapaata keskustelua kaikista aiheista. Valheita, valemedioita, ja valheellisen tiedon levittämistä, sekä rasismia,  sen sijaan vastustan. Toivon vihan joskus väistyvän, ja rakentavan dialogin saavan sijaa. Suomalaiset ovat jo osoittamassa, että vihapuhe ei enää ole suotavaa.

Kuten tykkäämäni Haloo Helsingin biisissä sanotaan:

Me ollaan samaa tuhkaa,
samaa kevyttä ilmaa,
Joten rauha nyt,
tää maailma on vihaan kyllästynyt.


 

]]>
12 http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232652-vihaan-kyllastynyt#comments Rasisimi Sananvapaus Some Turvapaikahakijat Vihapuhe Sat, 04 Mar 2017 12:21:17 +0000 Toni Tuomanen http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232652-vihaan-kyllastynyt